Sosiaaliseen pahoinvointiin puututtava

Tiistai 8.1.2019 - Maarit Tuomi

Helsingin Sanomien hiljattain julkaisema kysely niukkuudessa elävistä on lohdutonta luettavaa. Lehti sai kyselyynsä yli 4000 vastausta, joita se kuvasi järkyttäväksi luettavaksi. Vastauksista paljastui toivottomuutta, vihaa päättäjiä kohtaan ja niin suurta ahdinkoa, että itsemurha nähtiin ainoaksi vaihtoehdoksi. Joukossa oli muun muassa yksinhuoltajia, ulosottokierteessä olevia yrittäjiä, pienituloisia ja työttömiä.

Tämä näkyy valitettavasti konkreettisesti jo poliisienkin työtehtävissä, sillä poliisilla on ollut perjantaista 4.1. alkaen esimerkiksi Helsingin, Vantaan, Espoon ja muun Uudenmaan alueella 47 itsemurhayritystä tai sen uhkatekijää. Poliisihallituksen ja Tilastokeskuksen mukaan tilastoidut itsemurhayritykset ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa selvästi. Kymmen vuotta sitten luku oli noin 7000, viime vuonna lähes 14000.

Miten voi olla mahdollista, että maailman onnellisemmaksi kuvatussa maassa asiat ovat monella näin huonosti? Jopa kokenut köyhyyden asiantuntija, tutkija Sakari Kainulainen toteaa, ettei ole aiemmin törmännyt tutkimuksissa yhtä massiiviseen itsetuhon ja vihan määrään. Monissa vastauksissa itsemurhasta puhuttiin järkeillen, harkittuna ratkaisuna ongelmiin, eikä asiana, johon ajaudutaan. Hänen mukaansa Suomessa osalla ihmisistä elämänlaatu on huonompi kuin Afrikan köyhimmissä maissa keskimäärin.

Syitä jatkuvassa niukkuudessa elämiseen on monia, eikä se välttämättä näy päälle päin. Esimerkiksi avioerot saattavat romahduttaa talouden, kun yritetään säilyttää lapsilla sama elintaso ja ympäristö, johon he ovat tottuneet. Tai yrittäjät, jotka ovat umpikujassa ulosottovelkojensa takia. Heitä ei edes yhteiskunta tue samalla tavalla kuin palkansaajia. Puhumattakaan työttömistä ja pienellä eläkkeellään kituuttavista eläkeläisistä, jotka eivät välttämättä osaa tai jaksa taistella etuuksistaan.

Sosten, eli Suomen sosiaali- ja terveys ry:n mukaan Sipilän hallituksen tekemät indeksijäädytykset sekä etuustulojen verotuksen kiristäminen ovat heikentäneet perusturvan varassa elävien asemaa. Selvityksen mukaan esimerkiksi pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt vuoden 2015 jälkeen keskimääräistä enemmän.

Tarvitaankin suunnanmuutos eriarvoisuutta vähentävään suuntaan. Indeksijäädytyksiä ei tule enää jatkaa ja aiempia leikkauksia tulee kompensoida.  

Inhimillisten seikkojen lisäksi kysymys on yhteiskuntarauhan säilymisestä, sillä toivottomuus ja umpikujaan ajautumisen tunne aiheuttaa ihmisissä raivoa, joka voi purkautua ikävällä tavalla. Pidetään siis kaikki mukana!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: köyhyys, eriarvoisuus, itsemurhat, niukkuus

Tuloerojen kasvu uhkaa tulevaisuutta

Torstai 12.3.2015 klo 13.55 - Maarit Tuomi

Tuloerojen kasvu on jakanut Suomen kahden kerroksen väkeen. Huipputuloisten tulot ovat nousseet huimasti ja samalla suhteellinen köyhyys on huolestuttavasti lisääntynyt.
  Työpaikan menetys voi ajaa perheen nopeastikin köyhyyskuiluun. Lahden seudulla työttömyys, etenkin pitkäaikaistyöttömyys, on vakava ongelma. Viime vuoden lopulla meidän työttömyysasteemme oli lähes 20 % eli lähes joka viides lahtelainen oli vailla työtä.
   Varmaa on, että köyhyys näkyy ja tuntuu monessa lahtelaisessa kodissa. Tilanteesta kärisivät etenkin pitkäaikaistyöttömät ja lapsiperheet. Lisäksi kehysriihessä päätetyt asuntolainan korkovähennysoikeuden pienentäminen ja lapsilisien leikkaukset heikentävät taloudellista tilannetta entisestään.
   Hallitus päätti kehysriihessä leikata eläkkeiden indeksitarkistuksen 0,4 prosenttiin. Se lisäsi oleellisesti pienituloisten eläkeläisten ahdinkoa.
Tilastojen mukaan Suomessa on jo nyt köyhiä eläkeläisiä yli 200 000.  Pieni eläke, asuminen yksin ja korkea ikä pudottavat eläkeläisen helposti köyhien kastiin. Nyt jatkuvasti kohoavat asumiskustannukset ja kasvavat terveydenhoitomenot entisestään heikentävät vanhusten tilannetta. Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat ne syrjäkylillä asuvat mökkien mummot ja papat, jotka asuvat ränsistyneissä taloissaan, mahdollisesti ilman lämmintä, juoksevaa vettä ja sähköä.
   Köyhtymisen ja syrjäytymisen kierre on uhka Suomen tulevaisuudelle. Tutkimusten mukaan kotitausta vaikuttaa oleellisesti lasten menestymiseen. Esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaiden lapsilla on muihin verrattuna 2,5-kertainen todennäköisyys ajautua itsekin toimeentulotukiluukulle.
   OECD:n mukaan tuloerot vaikuttavat merkittävästi siihen, millaiset ovat kouluttautumisen ja sosiaalisen nousun mahdollisuudet yhteiskunnassa. Päättäjien pitäisikin nyt kohdistaa erityinen huomio väestön heikkotuloisimpaan 40 prosenttiin. Jos tuloerot kasvavat haavoittuvainen alempi keskiluokka uhkaa jäädä sivuun kaikista kasvun eduista. OECD korostaa, että köyhyysohjelmien lisäksi kehittyvä kansantalous tarvitsee kaikille saatavilla olevaa laadukasta koulutusta ja terveydenhoitoa.
    Tuloerojen kasvu tuo paljon ongelmia, eikä edes palvele talouskasvua. Miksi ihmeessä tuloerojen kasvua on Suomessa poliittisilla päätöksillä edistetty?  Ei ole sosiaalisesti oikeudenmukaista eikä hyväksyttävää, että maassamme elää miljoona ihmistä alle tuhannen euron tuloilla. Ovatko päättäjät vieraantuneet tavallisen kansan elämästä? Elämä toki näyttää erilaiselta, jos sitä katselee vain lasipalatsista. Täältä tavallisen kansan keskeltä näkee realistisen kuvan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: köyhyys, lapsiperheet, eläkeläiset, tuloerojen kasvu