Ilmastonmuutoksella pelottelu on vastenmielistä

Torstai 4.4.2019 - Maarit Tuomi

Onko suhteellisuuden taju ilmastonmuutoskeskustelussa mennyt yli, kun alakoululainen itkee ja on ahdistunut leivässä käytettävän muovipussin takia? Tänään käymäni keskustelun perusteella erään äidin kanssa voisin todeta, että överiksi on mennyt.

Teemme lapsivaikutusten arviointia ja puhumme kauniisti siitä, miten lapsille tulisi kertoa vaikeista asioista hänen ikätasoonsa sopivalla tavalla. Herää kuitenkin kysymys, että toteutuuko tämä? Otetaanko keskusteluissa riittävästi huomioon se, että lapset ovat herkkyys- ja kehitystasoltaan erilaisia?

Olen huolissani tästä pelottelun ilmapiiristä, joka ilmastonmuutoskeskustelussa vallitsee. Toivoisinkin enemmän kannanottoja ja keskustelunavauksia siitä, miten tästä aiheesta voitaisiin keskustella niin, etteivät lapsemme ja nuoremme menettäisi tulevaisuudentoivoaan- ja uskoaan.

Ei lapsimorsiamille!

Tiistai 20.10.2015 - Maarit Tuomi

Turvapaikanhakijoiden suuri määrä on puhuttanut tänä syksynä laajasti kansaa sekä somessa että lehtien palstoilla. Osa kommenteista on puolesta, osa vastaan.

Turvapaikanhakijoiden käyttäytyminen on myös herättänyt paheksuntaa sekä ihmetystä. Nälkälakot, mielenosoitukset ja olosuhteiden moittiminen on loukannut monia suomalaisia. On valitettu esimerkiksi ruuasta, joka kuitenkin kelpaa meidän koululaisillemme ja päiväkotilapsillemme.

Meidän keskuuteemme on tullut ihmisiä, joiden lähtökohdat, tavat ja moraalikäsitykset poikkeavat täysin meidän suomalaisten käsityksestä oikeasta ja väärästä. Meillä esimerkiksi naiset ja lapset ovat tasa-arvoisia kansalaisia, mutta tämä meille päivänselvä asia on herättänyt ihmetystä turvapaikanhakijoiden keskuudessa.

Nyt on tullut ilmi, että esimerkiksi Alankomaissa ihmetellään, miten turvapaikkaa hakevien miesten alaikäisten lapsimorsianten kanssa pitäisi toimia. Alankomaissa noin parikymmentä 13-15-vuotiasta tyttöä on saanut luvan olla vastaanottokeskuksissa huomattavasti vanhempien kumppaniensa kanssa laissa olevan porsaanreiän takia. En jaksa uskoa, että tämä olisi vain hollantilainen ongelma. Ja ihmettelen kovasti, miksi Alankomaissa ihmetellään tätä asiaa. Meidän maissamme kyse on pedofiliasta ja sillä siisti. Maassa maan tavalla!

Oltiin monikulttuurisuuden vaikutuksista mitä mieltä hyvänsä, jossain menee mielestäni raja. Ja se menee tässä. Me emme voi hyväksyä näitä lapsimorsiamia ja mikäli heitä maassamme tavataan, pitää siihen viranomaisten ehdottomasti puuttua ja tukkia lainsäädännössä mahdollisesti olevat porsaanreiät mahdollisimman pian.

Lyhytnäköinen leikkaaminen on hölmöläisten hommaa

Maanantai 11.5.2015 klo 23.09 - Maarit Tuomi

Lahden ja Nastolan välisen yhdistymissopimuksen velvoitteet tulevat meille konkretiaksi vain muutama kuukausi yhdistymispäätöksen jälkeen. Kuherruskuukausi on todellakin loppunut ja arki alkanut. 

Leikkuri käy Lahdessakin jokaisella toimialalla. Kipeiten se tuntuu varmasti sosiaali- ja terveys sekä sivistystoimialalla. Vaarana on, että leikkaukset koskettavat eniten juuri niitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kuten sairaita, vanhuksia ja lapsia.

Vaikka kaupunginhallitus linjasikin että toimenpiteet eivät saa aiheuttaa kustannusten lisääntymistä pitkällä aikavälillä olen silti erityisen huolissani sivistystoimialalle esitettyihin talousarviomuutoksiin. Siellä kun leikkaukset väistämättä vaikuttavat palvelun laatuun ja sitä kautta lisäävät haasteita laadukkaista ja tasavertaisista oppimismahdollisuuksista. 

Lahden pitäisi houkutella nimenomaan työikäistä väestöä ja lapsiperheitä. Leikkaaminen juuri heitä koskevista palveluista ei ainakaan lisää Lahden houkuttelevuutta. 

Perusopetus ja varhaiskasvatus painivat jo nyt ongelmien kanssa, joita ainakaan suuremmat ryhmäkoot eivät helpota. 

Työterveyslaitoksen julkaisema Kunta10 tutkimuksesta on käynyt ilmi, että lastentarhanopettajista peräti 37 prosenttia on kohdannut työssään ruumiillista väkivaltaa. Lasten aggressiivisuuteen ja muihin tunne-elämänhäiriöihin pitääkin ehdottomasti puuttua jo päiväkotivaiheessa.  Varhainen puuttuminen vaatii resursseja kuten erityslastenopettajia ja riittävän määrän muuta henkilökuntaa. 

Lapsuudessa rakennetaan koko elämän kestävä pohja hyvinvoinnille, terveydelle sekä toiminta- ja työkyvylle. Siksi ei ole samantekevää minkälaiset kasvu-, kehitys- ja toimintaympäristöt me lapsillemme luomme.

Lastemme hyvinvoinnilla turvataan parempi Suomi

Keskiviikko 29.4.2015 klo 23.59

Vaalit on käyty ja nyt on aika alkaa rakentamaan parempaa ja kestävämpää Suomea. Haasteista tulevalle neljälle vuodelle ei ole pulaa. Sote- uudistuksen loppuun vieminen, talouden tasapainottaminen, valtion velan kasvun taittaminen ja työttömyyden leikkaaminen ovat kieltämättä kärkiaiheita.

Näiden suurten ja vaikeiden aiheiden lisäksi on tärkeää, että lapsiperheiden hyvinvointiin kiinnitetään vaikeasta taloustilanteesta (ja ehkä juuri siitä syystä) jatkossakin huomiota. Sote-uudistuksessakin tulee huomioida perheiden ja lasten tarpeet sekä huolehtia palveluiden saatavuudesta. Päätöksenteossa tulee ottaa huomioon myös lapsivaikutusten arviointi.

Vuoden 2015 alusta voimaan tullut lakimuutos koskien lapsiperheiden kotipalvelua on oikeansuuntainen toimenpide ja hyvä alku. On hyvä, että näitä matalan kynnyksen toimenpiteitä ja oikea-aikaista tukea on saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta.   

Mannerheimin lastensuojeluliitto julkisti 20.4.2015 kannanottonsa, jossa he esittävät, että lapsiin ja perheisiin investoiminen otetaan hallituksen strategiseksi painopisteeksi ja hallitusohjelmaan.

Voin täysin yhtyä tähän ehdotukseen ja toivonkin, että uudesta eduskunnastamme löytyy näitä kaukaa viisaita, tulevaisuuteen panostavia lasten ja nuorten puolestapuhujia.