Suomen marjateollisuuden ja hoitoalan pelastajat

Share |

Torstai 22.8.2013 klo 22.22


Thaipoimijat pitävät meidät marjoissa, filippiiniläiset ja espanjalaiset hoitajat hoitavat sairaamme. Työvoimapulaan haetaan yhä enemmän apua ulkomailta. Varsinkin suomen marjateollisuudessa EU:n ulkopuolelta tulevat marjanpoimijat ovat elintärkeitä. Tänä kesänä heitä hyöri Suomen metsissä yli 4000. Parhaista poimijoista oikein kilpaillaan. Kotimaisinkin voimin marjoja voitaisiin saada, mutta tuottajahinnat nousisivat tällöin korkeiksi. Marjat kun ovat Suomelle tärkeä vientituote, viennin arvo on yli 20 miljoonaa euroa.

Hoitajapulan arvioidaan olevan huipussaan ensivuosikymmenellä, jolloin terveydenhuollon hoitohenkilökunnan vajausta olisi laskutavasta riippuen 20.000 - 60.000. Alan tulevaa työvoimapulaa ehkäistään rekrytoimalla hoitajia ulkomailta. Tämä on kansainvälinen ilmiö, jossa Suomi ei ole yksin. Rikkaat maat rekrytoivat itseään köyhemmistä maista.

Hoitajapulaa voitaisiin kuitenkin helpottaa myös kotimaisin voimin, sillä noin 30.000 hoitoalan koulutuksen saanutta henkilöä työskentelee muulla kuin hoitoalalla.  Palkkaa ja työoloja parantamalla heidät voitaisiin saada houkuteltua takaisin hoitajiksi, mutta rahaa kotimaisen hoitohenkilökunnan houkutteluun ei tunnu löytyvän. Rahaa kuitenkin löytyy Euroopan sosiaalirahaston hankkeisiin, joiden avulla hoitajia rekrytoidaan Euroopasta. ESR-projekteja on tällä hetkellä menossa 7:llä eri paikkakunnalla, myös Lahdessa.

Lahden työttömyysaste on heinäkuun tilaston mukaan 17,1 % ja koko maan 12,2 %. Nuoria työttömiä Lahdessa oli heinäkuussa 1325. Joten ainakin marjanpoimijoita luulisi Lahdestakin löytyvän. Mutta kyse onkin rahasta. Työnantajat ovat huolissaan ”tekemättömän työn” kuluista.  Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaushan ehdotti heinäkuussa, että lomarahat ja pekkaset pitäisi poistaa.

Työttömyydestä johtuvan syrjäytymisen hintalappu on sekin korkea. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Hintalapun takana on myös inhimillinen puoli, näköalattomuus ja toivottomuus. Työttömyydestä aiheutuvat ongelmat näkyvät myös etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuormittaen sitä entisestään.  Pahimmillaan tyytymättömyys voi uhata myös yhteiskuntarauhaa.

Nyky-yhteiskunnassamme vallitsee valitettavasti pikavoittojen ja minäkeskeisyyden henki. Kukahan siinä mahtaa olla voittaja?


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini