Ilmastonmuutoksella pelottelu on vastenmielistä

Torstai 4.4.2019 - Maarit Tuomi

Onko suhteellisuuden taju ilmastonmuutoskeskustelussa mennyt yli, kun alakoululainen itkee ja on ahdistunut leivässä käytettävän muovipussin takia? Tänään käymäni keskustelun perusteella erään äidin kanssa voisin todeta, että överiksi on mennyt.

Teemme lapsivaikutusten arviointia ja puhumme kauniisti siitä, miten lapsille tulisi kertoa vaikeista asioista hänen ikätasoonsa sopivalla tavalla. Herää kuitenkin kysymys, että toteutuuko tämä? Otetaanko keskusteluissa riittävästi huomioon se, että lapset ovat herkkyys- ja kehitystasoltaan erilaisia?

Olen huolissani tästä pelottelun ilmapiiristä, joka ilmastonmuutoskeskustelussa vallitsee. Toivoisinkin enemmän kannanottoja ja keskustelunavauksia siitä, miten tästä aiheesta voitaisiin keskustella niin, etteivät lapsemme ja nuoremme menettäisi tulevaisuudentoivoaan- ja uskoaan.

1 kommentti . Avainsanat: ilmastonmuutos, lapset, nuoret

Kunniamurhia ja rinnakkaistodellisuutta

Tiistai 12.3.2019 - Maarit Tuomi

Nasima Razmyar otti tänään Iltasanomien haastattelussa kantaa maahanmuuttajanaisten tilanteesta Helsingissä, kuinka kunniaväkivalta pakottaa monet maahanmuuttajanaiset elämään pelossa.

Sinänsä kunnioitettavaa ja rohkeaa, että Nasima uskalsi nostaa tämän aiheen esille. Kantasuomalaisen esittämänä tämäkin mielipide ja kannanotto olisi leimattu vähintäänkin kulttuuria loukkaavaksi.

Kunniamurhat, eivätkä muutkaan barbaariset tavat, kuten sukuelinten silpominen todellakaan kuulu kulttuuriimme.

Tässä haastattelussa ei kuitenkaan esitetty konkreettisia toimenpiteitä, joilla tällaisten rinnakkaistodellisuuksien syntyminen voitaisiin estää. Siihen ei taida valitettavasti meidän nykyiset kotouttamistoimenpiteemme riittää.

Kysymys kuuluukin, onko sellaisia edes olemassa vai onko tällainen käyttäytymismalli niin syvälle juurtunutta, että siitä poisoppiminen vaatii useamman sukupolven, vai onnistuuko se sittenkään? Jotenkinhan meidän pitäisi tämäkin asia kyetä ratkaisemaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maahanmuutto, kunniamurhat, maahanmuuttajanaiset

Norjan mallilla maaseutu kukoistamaan

Keskiviikko 27.2.2019 - Maarit Tuomi

Kuten tiedämme, on Suomen väestö keskittymässä pääasiassa etelän suuriin kaupunkeihin ja maaseutu autioitumassa. Siksi tervehdinkin ilolla Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän ehdotusta, jossa harvaan asutuille alueille muuttavat voisivat tulevaisuudessa saada verohelpotusta sekä opintolainaansa anteeksi 2 600 euron arvosta.

Verohelpotuksen esikuvaksi nostettiin Norjan malli, jossa valtionveron osuutta laskettiin reilusta 14 prosentista vajaaseen 11 prosenttiin. Lisäksi harvaan asuttujen alueiden yrityksiltä poistettaisiin työnantajamaksut. Työryhmä esitti myös maksettavaksi syrjäseutulisää harvaan asutuilla alueilla toimiville valtion ja kuntien virkamiehille.

Tämä on tervetullut esitys kaiken tämän tiiviin kaupunkirakentamiskeskustelun lomaan. On tärkeää, että ihmisillä on aidosti mahdollisuus valita asuinpaikkansa, sillä tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista (etenkin nuoret ja keski-ikäiset) haluaa asua omakotitalossa rauhallisella, väljällä alueella lähellä kaupunkia.

Julkisessa keskustelussa on kuitenkin annettu ymmärtää, että valtaosa suomalaisista pyrkisi kaupunkeihin ja kerrostaloihin. Tämä käsitys perustuu kuitenkin vain tiettyjen väestöryhmien mielipiteisiin ja edustaa lähinnä pääkaupunkiseudun asukkaita.

Itse ainakin henkilökohtaisesti toivon, että valtioneuvosto ryhtyy työryhmän esittämiin toimenpiteisiin ja edesauttaa näin toimenpiteillään elämisen ja työskentelyn mahdollisuuksia myös harvaan asutuilla seuduillamme.

1 kommentti . Avainsanat: maaseutu, aluepolitiikka

Arjen haasteet

Torstai 21.2.2019

Elinympäristömme on kokenut isoja muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Olemme monella tapaa kriisiytyneet, globaali maailmantalous, globaalit vastuut ja sopimukset tekevät kriisien hoidon entistä monimutkaisemmaksi. Näyttää siltä, että mitään ongelmaa ei ole pystytty ratkaisemaan pysyvästi pois päiväjärjestyksestä.

Niin Suomen kuin EU:n tasolla hoidamme asioita hölmöläisten tilkkutäkkiperiaatteella, otetaan toisesta päästä ja korjataan sillä toisen pään ongelmia. Suomen todellinen ohjausvalta on EU:ssa, se on tosiasia, liian monia toimimattomia rajoitteita säädetään EU-parlamentissa. Kuitenkin paljon on myös omissa käsissämme, emme voi paeta omaa vastuutamme järjestää suomalaisten asioita.

Arjen haasteet ja niiden ratkaiseminen on kiinni tahdosta ei niinkään RAHASTA. Rahaa on, kysymys kuuluukin, mihin me valtion ja kuntien tasolla rahat käytämme. Mikä on meille tärkeää, mitä arvostamme.

Yksittäinen ihminen käyttää rahansa siihen, mitä pitää tärkeänä, ruoka, asuminen, terveys etunenässä. Valtio ja kunta hoitaa lakisääteisiä palveluitaan, liikkumavaraa ei ole paljon jätetty, kaikki tulot tuhlataan ja velkaa on otettu. Jokainen hallinnonala on kriisissä, ministeriöt kisaavat omien budjettiensa puolesta, kukaan ei halua luopua saavutetuista eduista ja toimintamalleistaan.  Monien hallinnonalojen kriisien ratkaisuksi on suuressa viisaudessa keksitty YKSITYISTÄMINEN. Annetaan yksityisten hoitaa ja tehostaa toimintoja, tarjotaan valinnanvapautta.

Markkinamiehet ja hallitus ovat löytäneet toisensa, markkinavoimat ovat selättäneet nykyisen hallituksen, joka on ollut rahamiesten talutusnuorassa ja toteuttanut heidän tekemiään suunnitelmia lähes systemaattisesti.  Hallituksen arjen haasteiden ratkaisu, yksityistäminen, tarkoittaa verorahojen suorasiirtoa yksityiselle sektorille ja arjen palvelujen hoitovastuun ja päätösvallan siirtämistä yhteiskunnalta yksityisille, hyvää korvausta vastaan, ilman kunnollista valvontaa tai palveluostamisen osaamista. Yksityiset ja usein monikansalliset tuottajat ovat tekemässä omistajilleen rahaa, isoa rahaa, meidän verorahoillamme.

Palvelutuotannon yksityistämisen lisäksi hallitus on siunannut valtion yhtiöiden ja omaisuuden myyntejä, tuhonnut kansallisomaisuuttamme. Valtion vanavedessä kunnat myyvät omia sote-kiinteistöjään yksityisille, sote-kiinteistöt maksatetaan veronmaksajilla uudelleen ja uudelleen. Mitään ei ole opittu sähköverkkojen ja energiayhtiöiden kanssa tehdyistä virheistä. Ei muisteta, että kiinteistön ostaja haluaa hyvää tuottoa ja tuottohan tulee veronmaksajien kukkarosta vuokrana.

Miksi meidän tavallisten ihmisten arkisia palveluita, päiväkoteja, terveydenhoitoa, vanhuspalveluita, siivousta tai tieverkoston kunnossapitoa hoidatetaan yksityisillä toimijoilla? Nämä palvelut ovat ihmisten turvallisen elämän perusta. Nyt palvelujärjestelmät ovat ensisijaisesti ajamassa yksityisten yritysten omistajien etuja tuottamalla yhteiskunnallisia palveluita tehokkaasti, kaikki säästökeinot hyödyntäen, laadusta ja ihmisten tarpeista viis.

Nyt on aika miettiä SOTE-ratkaisun ja maakuntauudistuksen perusteita uudemman kerran. Väitän, että kumpikaan uudistus nyt suunnitellulla tavalla ei ole ratkaisu suomalaisten tulevaisuuden turvaamiseen. Nykyistä järjestelmää tulee muuttaa, kysymys kuuluukin, miksi ei yhteiskunnan oma palvelutuotannon tehostaminen ja kehittäminen kelpaa ratkaisumalliksi?

Samat viisaat ja työteliäät ihmiset osaavat hoitaa kehittämistä ja palveluiden pyörittämistä myös kunnallisena toimintana ihan samalla rahamäärällä kuin yksityisetkin, kun ei tarvitse edes tuottaa voittoa. Yksityisiä toimijoitakin tarvitaan, kunhan laatu on ykkönen ja voitontavoittelu unohdetaan.

Otetaan järki käteen ja ajetaan suomalaisten etua pitkäjänteisesti. Autetaan suomalaisia arjen haasteissa tuottamalla laadukkaita palveluita, ratkaistaan toimeentulon ongelmia kestävällä kehityksellä ja ratkaisuilla. Me suomalaiset olemme ansainneet ja tulemme ansaitsemaan arvokkaan kohtelun, meidän on voitava luottaa päättäjiimme. Päättäjien on kannettava vastuunsa, ajettava Suomen etua. Jotain rajaa yksityistämisvimmalle.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, eu, yksityistäminen

Tehdään näistä sittenkin vanhustenhoitovaalit

Tiistai 29.1.2019 - Maarit Tuomi

Viimepäivien uutiset suomalaisen vanhustenhoidon tilasta ovat järkyttäneet kansalaisia ja päättäjiä. Ja syystäkin.

Kyseinen tilanne alkoi purkautua huolestuneen lähihoitajan yhteydenotosta.  Superille tämä ei tullut kuitenkaan niin sanotusti puskista vaan liitto on jo vuosia puhunut alan ongelmista.

Hoitoalalla työskenteleville nämä uutiset eivät ikävä kyllä myöskään tulleet yllätyksenä. Osalle hoitajista tämä on valitettavasti arkipäivää. Ei ihme, että vaihtuvuus alalla on suuri, kun työ kuormittaa sekä henkisesti että fyysisesti liikaa. Moni joutuu työskentelemään myös etiikkansa vastaisesti ja asioihin puuttumisen pelkona on työpaikan menetys. Itselläni on kuitenkin ollut onni työskennellä laitoksissa, joissa hoito on ollut asianmukaista ja inhimillistä.

Sekä mikä minua ihmetyttää on se, että miksi nämä uutiset ovat vasta nyt pöyristyttäneet ja herättäneet ihmiset? Neuvottelupäällikkö Pia Zaerensin mukaan SuPer on jo vuosia ollut yhteydessä sosiaali- ja terveysalan yrityksiin ja niiden johtoon sekä viranomaisiin ja pyrkinyt saamaan korjausliikettä alan epäkohtiin.  Kuitenkin laihoin tuloksin.

Villinä veikkauksena heitän, että lähestyvillä eduskuntavaaleilla sekä paikallaan junnaavalla sote-käsittelyllä saattaa olla jotain tekemistä asian kanssa. Toivon toki, että kyseessä on aito ja vilpitön huoli vanhustenhoitomme tilasta.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vanhustenhoito

Sosiaaliseen pahoinvointiin puututtava

Tiistai 8.1.2019 - Maarit Tuomi

Helsingin Sanomien hiljattain julkaisema kysely niukkuudessa elävistä on lohdutonta luettavaa. Lehti sai kyselyynsä yli 4000 vastausta, joita se kuvasi järkyttäväksi luettavaksi. Vastauksista paljastui toivottomuutta, vihaa päättäjiä kohtaan ja niin suurta ahdinkoa, että itsemurha nähtiin ainoaksi vaihtoehdoksi. Joukossa oli muun muassa yksinhuoltajia, ulosottokierteessä olevia yrittäjiä, pienituloisia ja työttömiä.

Tämä näkyy valitettavasti konkreettisesti jo poliisienkin työtehtävissä, sillä poliisilla on ollut perjantaista 4.1. alkaen esimerkiksi Helsingin, Vantaan, Espoon ja muun Uudenmaan alueella 47 itsemurhayritystä tai sen uhkatekijää. Poliisihallituksen ja Tilastokeskuksen mukaan tilastoidut itsemurhayritykset ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa selvästi. Kymmen vuotta sitten luku oli noin 7000, viime vuonna lähes 14000.

Miten voi olla mahdollista, että maailman onnellisemmaksi kuvatussa maassa asiat ovat monella näin huonosti? Jopa kokenut köyhyyden asiantuntija, tutkija Sakari Kainulainen toteaa, ettei ole aiemmin törmännyt tutkimuksissa yhtä massiiviseen itsetuhon ja vihan määrään. Monissa vastauksissa itsemurhasta puhuttiin järkeillen, harkittuna ratkaisuna ongelmiin, eikä asiana, johon ajaudutaan. Hänen mukaansa Suomessa osalla ihmisistä elämänlaatu on huonompi kuin Afrikan köyhimmissä maissa keskimäärin.

Syitä jatkuvassa niukkuudessa elämiseen on monia, eikä se välttämättä näy päälle päin. Esimerkiksi avioerot saattavat romahduttaa talouden, kun yritetään säilyttää lapsilla sama elintaso ja ympäristö, johon he ovat tottuneet. Tai yrittäjät, jotka ovat umpikujassa ulosottovelkojensa takia. Heitä ei edes yhteiskunta tue samalla tavalla kuin palkansaajia. Puhumattakaan työttömistä ja pienellä eläkkeellään kituuttavista eläkeläisistä, jotka eivät välttämättä osaa tai jaksa taistella etuuksistaan.

Sosten, eli Suomen sosiaali- ja terveys ry:n mukaan Sipilän hallituksen tekemät indeksijäädytykset sekä etuustulojen verotuksen kiristäminen ovat heikentäneet perusturvan varassa elävien asemaa. Selvityksen mukaan esimerkiksi pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt vuoden 2015 jälkeen keskimääräistä enemmän.

Tarvitaankin suunnanmuutos eriarvoisuutta vähentävään suuntaan. Indeksijäädytyksiä ei tule enää jatkaa ja aiempia leikkauksia tulee kompensoida.  

Inhimillisten seikkojen lisäksi kysymys on yhteiskuntarauhan säilymisestä, sillä toivottomuus ja umpikujaan ajautumisen tunne aiheuttaa ihmisissä raivoa, joka voi purkautua ikävällä tavalla. Pidetään siis kaikki mukana!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: köyhyys, eriarvoisuus, itsemurhat, niukkuus

Kaipaan lintukoto-Suomea

Keskiviikko 19.12.2018 - Maarit Tuomi

Nykypäivän Suomi on aivan erilainen kuin oman lapsuuteni, nuoruuteni ja myös aikuisuuteni Suomi. Omat lapseni saivat myös elää lintukoto-Suomessa, jossa pahoja asioita toki tapahtui, mutta suurimmaksi osaksi elo oli huoletonta ja turvallista.

Suomessani on kuitenkin tapahtunut radikaali muutos muutamassa vuodessa. Esimerkiksi yleisötapahtumia turvataan turva-autoin ja betoniporsain kuorma- tai pakettiautoiskujen varalta. Uusimpana turvallisuutta lisäävänä tekijänä jokaiselle poliisilaitokselle hankitaan raskaasti panssaroitu, luotisuojattu auto.

Oma lukunsa on nämä ns. ”paluumuuttajana” tulevat Isis-taistelijat, jotka luovat maahamme erittäin suuren uhan. Tutkijan mukaan islamistiryhmistä takaisin tulleilla on täysin erilainen kynnys väkivaltaan. Vuonna 2016 supolla oli tiedossaan reilu 70 sellaista henkilöä, jotka olivat matkustaneet Suomesta Isisin riveihin. Tuolloin heistä noin 20 oli palannut takaisin. Mikähän mahtaa olla viime vuoden luku? Ja onko todellista lukua edes mahdollista saada.

Myös ilmoitettujen seksuaalisten ahdistelujen määrä on kasvanut tänä vuonna huomattavasti. Tilastokeskuksen mukaan viranomaisten tietoon saatettiin syyskuuhun mennessä yli 26 prosenttia enemmän ahdisteluja kuin edeltävänä vuonna. Ja Oulun raiskaustapaukset ovat kuulemma KRP:n mukaan vasta jäävuoren huippu.

Luemme tällaisia uutisia päivittäin. Olemmeko jo niin turtuneita tähän muuttuneeseen turvallisuustilanteeseemme ja Suomeemme, ettemme ymmärrä, ettei tämä ole normaalia?  Vai onko tämä meidän uusi normaalimme?

Ehkä olen juntti impivaaralainen punaniska, mutta minä haluan erilaisen uuden normaalin. Tai oikeastaan vanhan. Haluan lintukoto-Suomeni takaisin.

1 kommentti . Avainsanat: terrorismi, lintukoto, turvallisuus

Polttoaineverotuksen korotus ei ole läpihuutojuttu

Sunnuntai 7.10.2018 - Maarit Tuomi

Vaalihuuma alkaa olla kohta kuumimmillaan ja puolueet hiovat eduskuntavaaliohjelmiaan kevään vaaleja varten. Jokaisella puolueella on omat näkemyksensä siitä, miten Suomi laitetaan kuntoon ja miten omistamista, kuluttamista tai ansiotuloja pitäisi verottaa.

Verotus onkin yksi puhutuimmista ja tunteita herättävimmistä aiheista. Esimerkiksi kulutushyödykkeiden verotuksen logiikka menee niin, että mitä haitallisempi tuote on, sitä enemmän sitä verotetaan. Tupakka ja alkoholi ovat tällä logiikalla luonnollisesti listan kärjessä.

Myös autoilua verotetaan rankasti, sillä auton hinnasta kolmannes on veroa. Käyttökuluja lisää se, että sekä bensiinistä että dieselistä maksetaan valmiste- ja arvonlisäveroa. Esimerkiksi vuonna 2015 95-oktaanisen bensiinin kuluttajahinnasta keskimäärin noin 68 % muodostui erilaisista veroista.

Jokainen meistä autoilijoista on varmaan huomannut tankilla käydessään, että bensan ja dieselin hinnat ovat nousseet jatkuvasti. Tämä on kuitenkin vasta alkusoittoa, mikäli Suomen itsenäisyyden juhlarahastoa Sitraa on uskominen.

Pariisin ilmastokokouksen neuvotteluiden mukaisesti Suomi joutuu vähentämään kasvihuonepäästöjään päästökauppaan kuulumattomilla sektoreilla 39 % vuoteen 2030 mennessä. EU-maista vain Ruotsi ja Luxemburg saivat komissiolta Suomea suuremman tavoitteen. Esimerkiksi usealla Itä-Euroopan valtiolla tavoite on alle kymmenen prosenttia ja Bulgarialla nolla.

Jotta tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen päästäisiin, tulisi seuraavan hallituksen toteuttaa radikaali verouudistus ilmastonmuutosta kiihdyttävien hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi. Sitra esittelee ehdotuksen yksityiskohdat lähikuukausina, mutta esimerkiksi polttoaineveroihin pitäisi tehdä raju korotus.

Tämä ei harvaan asutussa maassamme ole kuitenkaan ongelmatonta, sillä esimerkiksi joukkoliikenne ei haja-asutusalueilla tunnetusti toimi yhtä jouhevasti kuin kaupungeissa. Lisäksi polttoainevero tasaverona iskee pahiten pienituloisiin.

Siinäpä onkin pähkinää purtavaksi tuleville päättäjillemme, kun ratkaisuja pitäisi pystyä tekemään heti seuraavan hallituskauden alkupuolella.  Näin vaalikauden lopussahan tällaiset päätökset ovat täysin poissuljettuja äänestäjäkadon pelossa.  Nähtäväksi myös jää, kuinka suuren painoarvon tämä Sitran ehdotus uudessa hallituksessa tulee saamaan, joten äänestäjien kannattanee ottaa tämäkin aihe puheeksi vaaliteltoilla käydessään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sitra, verotus, päästöt

Lahden huumeongelmaan puututtava

Tiistai 8.5.2018 - Maarit Tuomi

Helsingin Sanomat uutisoi 8.5.2018, että Lahdesta on tullut Suomen huumesatama, jossa aineita myydään kauppakeskuksessa keskellä kirkasta päivää.  Artikkelin mukaan huumeidenkäyttö on lisääntynyt Suomessa ja Lahden tilanne voi olla maan huonoimpia.

Tämähän ei sinänsä ole mikään uusi uutinen, sillä aiheesta on uutisoitu aikaisemminkin. Maaliskuussa poliisi teki yritysten ja asukkaiden pyynnöstä kolme muutaman tunnin valvontaiskua kaupungin keskustassa ja sieltä löytyi muun muassa kymmenen etsintäkuulutettua sekä huomattava määrä vaarallisia esineitä ja huumeita.

Myös parin vuoden takaisen jätevesitutkimuksen mukaan Lahdessa käytettiin asukaslukuun suhteutettuna enemmän amfetamiinia kuin muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Vertailussa oli mukana kuusikymmentä eurooppalaiskaupunkia. Vain neljässä eurooppalaiskaupungissa amfetamiinin käyttö oli yleisempää kuin Lahdessa.

Erityisen huolestuttavaa on se, että poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä lisääntyi Lahdessa vuosina 2010–2017 yli 70 prosenttia, kun koko maassa kasvua oli 28 prosenttia. Ja poliisin mukaan tilanne näyttää huononevan edelleen. Tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana huumausainerikosten määrä kasvoi jälleen lähes 30 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Nämä uutiset ja tilastot eivät mairittele Lahtea, joka haluaa houkutella kaupunkiin uusia veronmaksajia ja nostaa muutenkin kaupungin imagoa.

Lahdessa on panostettu voimakkaasti ympäristöhankkeisiin ja kaupunkimme onkin toistamiseen ehdolla Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi 2020. Täällä keskustellaan siitä, millä toimenpiteillä kaupungeista tehdään hiilineutraaleja sekä järjestetään Smart & Green Lahti-seminaareja. Myös Lahden henkilökohtaisen päästökauppamallin on tarkoitus alkaa syyskuussa 2019.

Väheksymättä lainkaan näitä hienoja ympäristöhankkeita ja tavoitteita toivoisin kuitenkin, että Lahdessa paneuduttaisiin samalla intohimolla näiden huume- ja rikollisuustilastojen parantamiseen kuin ympäristöasioihin. Huumeongelma kun aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä ja koskettaa monia muitakin kuin vain itse käyttäjiä, esimerkiksi huumeiden käyttäjien lapsia ja muita omaisia. 

Suomalaiset arvostavat tuoreen Pellervon taloustutkimuksen (PTT) arvotutkimuksen mukaan eniten turvallisuutta. Tutkimuksen mukaan suomalaisten arvot ovat muuttuneet kolmessa vuodessa. Turvallisuus on päihittänyt maailmanparantamisen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: huumeet, lahti, rikollisuus

Lahteen ei tarvita pormestaria

Maanantai 12.3.2018 klo 21.33

Pormestarimallin juuret ovat italialaisissa kaupunkivaltioissa. Keskenään riitaisten sukujen piti yhdyskuntaa uhkaavan kriisin pakottamana päättää, kenelle valta annetaan.

Vuodesta 2006 lähtien kuntalakiin tehdyn muutoksen seurauksena myös suomalaisilla kunnilla on ollut mahdollisuus valita kahden johtajamallin välillä, joko perinteisellä kunnanjohtaja- tai pormestarimallilla.

Pormestarimalli on kuitenkin yleistynyt hitaasti ja tähän on varmasti omat painavat syynsä. Monet näkevätkin pormestarimallissa enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia.  Pelätään, että valta keskittyy pienelle eliitille, politiikka henkilöityy ja asiantuntemus kunnan johdossa vähenee. Kuntaan syntyy todennäköisesti myös hallitus-oppositio-asetelma.

Väitetään, että pormestarimallissa poliittista valtaa ja demokratia vahvistetaan. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, sillä suurin osa kuntien tehtävistä on lakisääteisiä ja sote-puolen asioitakin hoitaa Lahdessa hyvinvointikuntayhtymä. Kysynkin, missä on se lisävalta, joka pormestarille voidaan antaa ja keneltä se on pois?

Kustannuksetkin ovat vielä täysi mysteeri. Toimikunnan arviossa pormestarimalli maksaisi Lahdelle vuodessa 240 000 - 310 00 euroa eli lisäkuluja tulisi 100 000 - 170 000 euroa vuodessa. Tämä tuskin tulee tulevaisuudessa riittämään, vaan kuluja pikkuhiljaa hivutetaan lisää, esimerkiksi poliittisilla avustajilla kun omat rahkeet eivät riitä.

Lahti ei kaipaa puolueensa mannekiinina toimivaa, kekkereissä patsastelevaa seremoniamestaria, vaan nopeita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja uusien työpaikkojen syntymiseksi. Tähän meitä kipeimmin vaivaavaan ongelmaan pormestarimalli ei tuo ratkaisuja.

Kommentoi kirjoitusta.

Veronkorotuksista

Tiistai 14.11.2017 klo 19.58 - Maarit Tuomi

Valtuustopuhe 13.11.2017

Veronkorotuksia perustellaan sillä, että halutaan säilyttää palvelutaso ja turvataan muun muassa laaja ja monipuolinen kulttuuritarjonta.

Onko esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen palvelutason säilyttämistä vai sen ylittämistä? Eikö nykyinen, 20 h/viikko riittäisi turvaamaan nykyisen palvelutason?

Ja onko meillä pakko olla niin laaja ja monipuolinen kulttuuritarjonta?

Kuntalaisille vakuutellaan, että verojen korotus on viimeinen keino. Tilastojenkaan valossa näin ei ole. Kunnallisveron korottaminen on käytännössä huomattavasti helpompi toimi kuin talouden tervehdyttäminen toimintoja tehostamalla ja järkeistämällä.

Veronmaksajain Keskusliiton mukaan kunnallisveron korotus tekee keskituloiselle palkansaajalle (eli noin 3000 e tienaavalle) noin 152 euroa vuodessa ja 1 600 euron eläkkeensaajalle tulee noin 72 euroa vuodessa. Tavanomaiselle lahtelaiselle pientaloasukkaalle kiinteistöveroprosenttien nousu tarkoittaa 31 euroa vuodessa.

Valtakuunapolitiikan tasolla vasemmisto kantoi kyllä huolta esimerkiksi omakotitaloissa asuvista lapsiperheistä ja eläkeläisistä. Mutta miksi tämä huoli ei kantautunut tänne kuntatasolle saakka?

Valtiontalous on lähtenyt hienoiseen kasvuun ja tätä kasvua meidän kuntapäättäjienkin tulisi omalta osaltamme edistää.  Kun nyt noususuhdanteessa nostamme veroja, niin mitä me teemme sitten kun suhdannenäkymät heikkenevät?

Maltillinen kunnallisvero kertoo hyvästä taloudenpidosta ja onnistuneesta päätöksenteosta, joka houkuttelee kuntaan yrityksiä ja osaavaa työvoimaa.

Kuntien velvoitteet hoitaa lakisääteisiä palveluja ovat samankaltaisia ja homekouluja ja päiväkotejakin on löytyy muistankin kunnista.  Toisissa kunnissa näiden velvoitteiden hoito onnistuu kuitenkin pienemillä veroprosenteilla kuin toisissa. Viime valtuustokaudella puhuttiin kuntaliitoksen yhteydessä kovasti hyvistä käytännöistä ja niiden siirtämisestä omaan toimintaan. Nyt nämä ”hyvät käytännöt”- puheet ovat jostain syystä hautautuneet. Olisiko näitä puheita kuitenkin syytä herätellä henkiin ja tutustua pienemmillä veroprosenteilla pärjäävien kuntien hyviin käytäntöihin, kun kerran oma osaamisemme ei siihen riitä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, kiinteistövero, tulovero, veronkorotukset

Asukkaat ilman lämmintä vettä Lehtiojan palvelukeskuksessa

Keskiviikko 19.7.2017 klo 12.29 - Maarit Tuomi

Mielipidekirjoitukseni Etelä-Suomen Sanomiin 19.7.2017

Hämmennykseni oli suuri kun luin ESS uutisen 18.7.2017, etteivät lahtelaisen palvelukeskuksen asukkaat ole päässeet suihkuun päiväkausiin. Myös ”pikkupesut” on tehty kylmällä vedellä.

Lahti Energialle ilmoitus lämpimän veden häiriöstä oli tehty jo lauantaina ja paikan päällä on käyty katsomassa tilannetta. Lehtiojan vesi ei kuitenkaan lämpene kaukolämmöllä, vaan maalämmöllä, joten asia kuuluikin kiinteistön huoltoyhtiölle eli Alltime-huoltoyhtiöön. Ongelma on saatu kuntoon ilmeisesti keskiviikkona, mutta ihmettelen suuresti miten on mahdollista, että asian hoitoon kului näin monta päivää?

Minulle omaisena on aivan sama kuka lämpöisen veden toimivuudesta vastaa. Minua kiinnostaa vain se, että omaiseni palvelut, hoiva ja huolenpito toimivat. 

Toivosinkin, että jatkossa ohjeistukset toimisivat paremmin, ettei vastaavanlainen tilanne pääsisi toistumaan.

Kommentoi kirjoitusta.

Arvokas vanhuus on kunnia-asiamme

Torstai 16.3.2017 klo 21.18 - Maarit Tuomi

Viimeaikaiset keskustelut vuodeosastojen lakkautuksista, vanhusten kaltoinkohteluista ja kotihoidon epäkohdista saa monen ikäihmisen suorastaan pelkäämään vanhenemista ja sitä päivää kun on muiden ihmisten armoilla. Tähän vielä yhdistettynä meneillään oleva keskustelu eutanasiasta lisää ahdistusta. Saattaapa jollekin jopa tulla mieleen, että käytetään sitten tuo mahdollinen eutanasia-kortti hyväksi, jos ja kun tulee yhteiskunnalle tarpeettomaksi ja vaivaksi.

Näin ei kuitenkaan saisi olla. Sotien jälkeinen sukupolvi on rakentanut nykyisen hyvinvointivaltiomme kovalla työllään. He ovat tottuneet niukkuuteen ja köyhyyteen. Sota-aikana kaveria ei jätetty. Ei edes rintamalle. Maata rakennettiin yhdessä.

Meneillään olevilla palvelurakenteen muutoksilla haetaan säästöjä kun vuodeosastot lakkautetaan ja vanhuksia hoidetaan kotona tai tehostetun asumisen palveluyksiköissä. Yksiköitä on kuitenkin lakkautettu ennen kuin kotihoitoa on kehitetty ja resurssoitu riittävästi.

Ei siis ihme, että Superin mukaan kotihoito on kriisissä koko maassa. Liitto julkisti vuonna 2015 selvityksen, jonka mukaan kotihoito on yhä pahenevassa kriisissä. Hoidon laadusta oli huolissaan 95 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vain viidennes oli sitä mieltä, että kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin. Työntekijät ovat uupuneita ja kokevat ettei heillä ole mahdollisuutta tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisivat. Hoidon laatu ja asiakasturvallisuus kärsii kun henkilökuntaa ei ole riittävästi. Lahdessakin kotihoidon henkilökuntamäärässä on vajetta 30 hoitajan verran.

Helsingin Vuosaari onnistui vähentämään hoitajien työkuormaa ja lisäämään sekä hoitajien että asiakkaiden hyvinvointia kun ruuhkahuippuja tasattiin. Kotihoitajien työvuoroja muutettiin ja työ suunniteltiin uudestaan. Kotihoitoyksikölle myönnettiin myös La Carita-säätiön palkinto innovatiivisesta vanhustenhoidosta.

Kun kotihoidon henkilöstömenoissa säästetään, tulee lisälasku ensihoidon kotikäynteinä ja lyhytaikaisten sairaalajaksojen lisääntymisenä. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa enemmän ja sairastaa vähemmän. Myös kotihoidon asiakas saa tarvitsemansa (ja ansaitsemansa) hoivan ja huolenpidon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vanhustenhoito, kotihoito

Laittomille maassa oleskeleville vain lakisääteiset palvelut

Torstai 2.2.2017 - Maarit Tuomi

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi tällä viikolla suosituksensa kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisestä sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Laittomaksi Suomessa oleskelu muuttuu siinä vaiheessa, kun turvapaikkahakemukseen on tullut lainvoimainen kielteinen ratkaisu ja on tehty täytäntöönpanovoimainen päätös maasta poistamiseksi. Tällöin henkilöt eivät myöskään ole enää vastaanottopalvelujen piirissä. Vastaanottopalveluja voidaan kuitenkin antaa vielä 30 päivää ulkomaalaiselle, joka ei palaa vapaaehtoisesti.

Terveydenhuoltolain mukaan julkisen terveydenhuollon on aina annettava kiireellistä hoitoa kaikille, myös laittomasti maassa oleville. Heidän tulisi kuitenkin maksaa hoidon kustannukset täysimääräisinä itse. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan muun muassa äkillistä sairastumista, suun terveydenhuoltoa, mielenterveyshoitoa, päihdehoitoa ja psykososiaalista tukea. Hoidon saannin jälkeen työntekijöiden tulisi ohjata laittomasti maassa olevat Maahanmuuttoviraston vapaaehtoisen paluun ohjelman piiriin.

Kunnalla on mahdollisuus omalla päätöksellään myöntää laittomasti maassa oleville tätä ohjetta laajempia palveluita, mutta tätä mahdollisuutta Lahdessa ei tule missään tapauksessa käyttää. Meidän tulee huolehtia ensisijaisesti suomalaisten hoitoon pääsystä ja hyvinvoinnista.

Kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden palauttaminen ei ole ongelmatonta, sillä esimerkiksi Irak ei hyväksy kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kansalaistensa pakkopalautuksia. Viime vuonna maahamme saapui noin 21 000 irakilaista turvapaikanhakijaa, joista arvioiden mukaan noin puolet tulee saamaan kielteisen päätöksen. 

Kielteisten turvapaikkapäätösten määrä on ollut kasvussa. Viime vuonna kielteisen päätöksen oli saanut 51 prosenttia hakijoista eli 14282 henkilöä. Kun palautukset tökkivät ja osa turvapaikanhakijoista jää maahamme laittomasti, voi vain arvailla kuinka paljon näiden henkilöiden oleskelu maassamme tulee veronmaksajille maksamaan, puhumattakaan turvallisuusuhasta, jotka maassamme laittomasti oleskelevat aiheuttavat.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvapaikanhakkijat, paperittomien terveydenhoito, lahti

Valtuustokysymys opettajien työrauhasta ja työturvallisuudesta huolehtimisesta Lahdessa

Maanantai 23.1.2017 - Maarit Tuomi

Valtuustoryhmämme esitti erittäin aiheellisen ja ajankohtaisen kysymyksen, joka oli kiirinyt OAJ:hin saakka ja johon saimme kiitosta jopa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaiselta.

Turvallinen, terve kouluympäristö pitäisi olla itsestäänselvyys meille kaikille, samoin kuin työrauha. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole. Hillittömään ja vastuuttomaan käytökseen pitäisi voida puuttua.  Johan näin sanoo maalaisjärkikin.

Koulun henkilökunta toimii kuitenkin toimivaltansa ja lakien puitteissa, joten onkin olennaista, että lainsäätäjämme ovat ajan tasalla ja tietoisia siitä, mitä koulumaailmassa tapahtuu. Ja jos puutteita ja epäkohtia ilmenee, ne korjataan.

Lainsäädäntöämme ollaankin parasta aikaa päivittämässä. Sivistysvaliokunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys, johon sisältyy perusopetuslain 29 §:n muutos oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön.

Lisäksi esimerkiksi OAJ on esittänyt joitain lisäyksiä perusopetuslakiin:

Rehtorilla pitäisi olla oikeus evätä oppilaan oikeus opetukseen enintään kolmeksi päiväksi. Näin on toisen aseteen oppilaitoksissa. Myös oppilaan määräaikainen erottamista on esitetty.

Perusopetuksessa myös rehtorilla tulisi olla oikeus jälki-istunnon antamiseen. Nyt oikeus on vain oppilaan omalla opettajalla.

Annettujen rangaistusten suorittaminen tulisi olla osana oppivelvollisuutta. On oppilaita, jotka jättävät heille määrätyt rangaistukset suorittamatta ilman minkäänlaisia seuraamuksia.

Lainsäädännön korjaukset eivät kuitenkaan yksistään riitä, jos kunnissa ei noudateta oppilashuoltolakia. THL:n tietojen mukaan viime lukuvuonna koulupsykologipalvelua ei ollut lainkaan tarjolla tai siitä ei ollut tietoa 12 prosentissa Suomen peruskouluista.

Lukioissa ja ammattikouluissa tilanne on vielä huonompi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Opetushallituksen selvityksen mukaan lukuvuonna 2013–14 psykologi puuttui joka neljännestä lukiosta ja suurimmasta osasta ammattikouluja.  Ammattikouluissa psykologien määrä on jopa heikentynyt.

Myös lainsäädännössä on tältä osin ilmeisiä puutteita, sillä oppilashuoltolaissa ei ole mainintaa kuinka paljon psykologeja pitäisi olla, eikä rikkomuksista ole säädetty minkäänlaisia seuraamuksia.  

Päättäjien on huolehdittava, että lainsäädäntömuutokset sekä toimintaympäristön- ja edellytysten kehittäminen, työturvallisuus, työrauha ja oppimisedellytykset ovat kunnossa. Kasvatusvastuu puolestaan on edelleen ensisijaisesti kodeilla.

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulurauha, koulut, työturvallisuus, häiriökäyttäytyminen

Kevennetään yrittäjän lompakkoa

Torstai 19.5.2016 klo 14.38 - Maarit Tuomi

Ensilukemalta MTV:n uutinen ulkomainontaa tekevästä yrittäjästä, joka julkaisi kuvan työhön liittyvistä korteistaan, hymyilytti koomisuudellaan. Luettuani jutun loppuun hymyni tosin hyytyi ja ymmärsin yrittäjän turhautumisen.

 

Lompakosta löytyi mm työturvallisuuskortti, katutyökortti, ensiapukortti, valttikortti, tulityökortti, sähkötyökortti, nosturikortti, piirturikortti ja ammattipätevyyskortti. Korttipakka oli melkoinen. Kaikkien näiden korttien hankkiminen tulee etenkin pienyrittäjille kohtuuttoman kalliiksi ja siihen käytetty aika on pois tuottavasta työstä kun kortit pitää hankkia mahdollisesti koko henkilökunnalle. Kyseinen yrittäjä oli laskenut, että korttien hankkimiseen oli kahden vuoden aikana kulunut lähes 50.000 €. Kuten yrittäjä toteaa, tällä summalla hän olisi palkannut jo yhden työntekijän. Lisäksi osa korteista on uusittava kolmen vuoden välein, joka on silkkaa rahastusta.

 

Toki on hyvä, että yrittäjien ja työntekijöiden ammattitaitoa – ja pätevyyttä seurataan, mutta korttien päällekkäisyyttä ja määrää voisi varmasti jotenkin järkevöittää. Nykyisellään tämä korttiviidakko-järjestelmä ei anna kaikista juhlapuheista huolimatta Suomesta kovin yrittäjäystävällistä kuvaa. Päinvastoin.  Sipilän hallitus onkin aiheellisesti ottanut normienpurkutalkoot yhdeksi hallitusohjelman tavoitteekseen, joten toivotaan, että yrittäjien lompakko jatkossa kevenisi, mutta vain korttien määrän suhteen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yrittäjät, byrokratia, normienpurkutalkoot

Annetaan nuorelle mahdollisuus kesätyöhön

Keskiviikko 30.3.2016 - Maarit Tuomi

Varmaan jokainen meistä muistaa ensimmäisen kesätyöpaikkansa. Minä työskentelin Lahden kauppatorilla mansikanmyyjänä ja työ oli hauskaa aikaisista herätyksistä huolimatta. Torilla kävi paljon ihmisiä ja bonuksena oli tietenkin makeat mansikat, joita tuli napsittua työn lomassa varsinkin alkukesästä.

 

Kesätyöpaikan saanti on nykyään monelle nuorelle vaikeaa, lähes mahdotonta. Suhteet ja aktiivisuus toki auttaa, mutta aina sekään ei riitä.

 

Lahden kaupungin tämän vuoden talousarviossa koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämiseen oli varattu 350 000 euroa. Hakemuksia tuli noin 10 000, mutta kesätyöpaikkoja on tarjolla vain noin 300.  Kaupunki on mukana myös Kesällä Duuniin! –kampanjassa,  jonka tavoitteena on lisätä tarjolla olevia kesätyöpaikkoja sekä helpottaa nuorten ja työnantajien kohtaamista.  Kaupunki jakaa myös kesätyöseteleitä 250 ensimmäiselle hakijalle omatoimista työnhakua varten vapailta markkinoilta.

 

Mielestäni kaupunki voisi kuitenkin tehdä vielä enemmän nuorten työllistämisen hyväksi ja lisätä ensivuoden talousarvioon rahaa koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämiseen.

 

 Esimerkiksi Kemin kaupunki on päättänyt palkata kaikki kesätöitä hakevat lukiossa tai ammattikoulussa opiskelevat nuoret ensi kesänä kolmeksi viikoksi. Kaupunki on työllistänyt kaikki kesätöitä hakevat nuoret jo usean vuoden ajan kaupungin vaikeasta työllisyystilanteesta huolimatta.

 

Turku puolestaan on työllistänyt toimeentulotukea kesäajaksi hakevia opiskelijoita vuodesta 1999 alkaen. Toimeentulotukea hakevat opiskelijat työllistetään kaupungin eri yksiköihin täysimääräisellä työajalla. Kuukausipalkan suuruus on 1300 euroa ja työsuhteen pituus on 1-2 kuukautta. Opiskelijoiden työllistämiseen on varattu tänä vuonna 300 000 euroa. Toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden työllistäminen on osoittanut, että on kokonaistaloudellisesti järkevämpää tarjota toimeentulotuen sijasta opiskelijoille palkkatyötä.

Kesätyössä nuoret tutustuvat työelämään, saavat työkokemusta ja oppivat tekemään töitä. Tarvitsemme heidän panostaan, sillä nuoret ovat tulevaisuuden työntekijöitä, jotka pitävät hyvinvointivaltiotamme pystyssä. Nuoren työllistäminen on satsaus tulevaisuuteen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kesätyö, lahti, nuoret

Tolkun aika

Keskiviikko 3.2.2016

Tolkku- sana on perinteisesti yhdistetty alkoholin- tai rahankäyttöön. Nyt sana on saanut uutta merkitystä Jyri Paretskoin kirjoituksen "Tolkun ihmiset" myötä.  Kirjoitus keräsi laajaa huomiota ja kiitosta presidentti Niinistöä myöten.

 

Alkusysäyksen tähän kirjoitukseen antoi jääkiekkolegenda Teemu Selänne, joka blogikirjoituksessaan ”huoleni suomesta ja turvallisuudesta” otti kantaa turvapaikanhakijoiden tekemiin raiskauksiin.

 

Kesän ja syksyn aikana Tornion kautta maahamme tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä on ollut tolkutonta. Nyt myös itärajallemme on pelättävissä vastaavanlaista tolkutonta rallia romuautoineen ja ihmissalakuljettajineen.

 

Vastaanottokeskuksia on perustettu kuin sieniä sateella ilman kunnon kilpailutusta, tolkuttomaan kiireeseen vedoten. Nyt vaikuttaa myös siltä, että vastaanottorahoja on jaettu tolkuttomasti, ilman riittäviä selvityksiä turvapaikanhakijoiden omasta varallisuudesta.

 

Presidentti Niinistö totesi valtiopäivien avajaisissa, että jossain vaiheessa jonkun tunnustettava, ettemme kykene täyttämään kaikkia kv. sopimusten velvoitteita. On hyvä, että yhä useammat ihmiset ja tahot alkavat peräämään tolkkua tolkuttomuuden tilalle. Onko siis toiveita, että tolkku alkaa vihdoin löytyä ja pääsemme elämään tolkun aikaa, ainakin turvapaikanhakijoiden määrän suhteen?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvapaikanhakijat, laiton maahanmuutto

Unelmilla on myös hintansa

Torstai 19.11.2015 klo 20.05 - Maarit Tuomi

Pakolaisvyörylle ei näy loppua. Turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen tasaista tahtia, tosin määrät ovat olleet hieman laskussa sitten viime syksyn.

Terroristit ovat iskeneet Pariisissa ja lisäiskuja on myös onnistuttu estämään sekä Ranskassa että Saksassa. Ruotsissa terrori-iskun valmistelusta epäiltyä irakilaismiestä haetaan Suojelupoliisin mukaan myös Suomesta.

Huomenna perjantaina EU:n sisäministerit aikovat sopia tiukentavansa tarkastuksia Schengen-alueen ulkorajoilla. Ministerit suostuvat “ottamaan heti käyttöön tarpeelliset, systemaattiset ja koordinoidut tarkastukset ulkoisilla rajoilla, mukaan lukien (tarkastukset) henkilöille, jotka nauttivat vapaasta liikkuvuudesta”, kerrotaan Reutersin haltuunsa saamassa asiakirjassa.

Unelmalle tuli tänään myös hintalappu kun hallitus julkaisi esittävänsä lisärahoitusta turvapaikanhakijoiden määrän nopean kasvun vuoksi noin 452 miljoonaa euroa.

Suomessa vastaanottokeskuksia perustetaan kuntiin, joissain tapauksissa jopa ilmoitusluonteisesti. Viimeisin tapaus on hotelli Tallukka Vääksyssä, jossa vielä reilu kuukausi sitten oli tarkoitus panostaa matkailuun. Kunta oli päättänyt jopa lähteä mukaan hotellin mittavaan seikkailupuistohankkeeseen. Suunnitelmat muuttuivat kuitenkin yllättäen kun hotellin omistaja oli tehnyt yhteistyösopimuksen Kotouma oy: n kanssa. Maahanmuuttoviraston sopimuksen ja yrityksen rekisteröinnin välinen aikataulu on herättänyt myös kysymyksiä. Neuvotellaanko ensin sopimus ja sitten perustetaan yritys? Tätä on kysynyt aivan aiheellisesti Perussuomalainen Helsingin kaupungin varavaltuutettu ja varakansanedustaja Mari Rantanen, joka lähetti Maahanmuuttovirastolle tietopyynnön vastaanottokeskusten kustannuksista.

Tavallinen suomalainen veronmaksaja ei voi kuin pyöritellä silmiään, että mistä tämä kaikki raha revitään? Olisihan meillä rahareikiä omastakin takaa. Maan hiljaisetkin alkavat pikkuhiljaa äännellä...

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvapaikanhakijat, maahanmuuton kustannukset

Lahden kaupunginhallitus 26.10.2015 § 332 Tapanilakodin vuokraaminen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseksi

Maanantai 26.10.2015 klo 19.44 - Maarit Tuomi

Lahden kaupunginhallitus ilmaisi kokouksessaan 7.9.2015 valmiutensa pakolaisten lisävastaanottoon Lahteen. Päätös ei ollut yksimielinen ja näkemys syntyi vasta äänestyksen jälkeen.  Kaupunginhallituksen perussuomalaiset jäsenet Lasse Koskinen ja Maarit Tuomi vastustivat esitystä.   

Vastustamme myös Tapanilakotiin sijoitettavan vastaanottokeskuksen perustamista keskelle rauhallista ja idyllistä pientaloaluetta. Asiaa käsitellyt asukasilta järjestettiin Jalkarannan monitoimitalo Jalossa 13.10.2015. Asukkailta saadun palautteen mukaan tiedotus oli kuitenkin puutteellista ja selkeästi asenteellista.  Tilaisuudessa oli keskustelua, mutta asukkaiden todellisen mielipiteen selvittäminen on jätetty tekemättä. Sen olisi voinut helposti tehdä esimerkiksi kotitalouksiin jaettavalla kyselylomakkeella, mikäli halua olisi ollut. 

Lahti- Nastola yhdistymissopimuksessa 15.12.2014 todetaan muun muassa kohdassa 6, että asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista lisätään. Näin ei siis kuitenkaan käytännössä toimita. Myöskään riittävää selvitystä muista mahdollisista sijoituspaikoista ei ole tehty.

Kokemukset Hennalan hätämajoituskeskuksesta ovat osoittaneet, että hälytystehtäviä on ollut ja niihin on menty useamman partion voimalla. Yleensä hälytyskäynneissä on ollut kyse asukkaiden keskinäisistä välienselvittelyistä.  Vaikka Tapanilakodista on suunniteltu vastaanottokeskusta pääasiassa perheille, ei näistä ristiriidoista asukkaiden välillä voida silti välttyä. 

Tällainen poliisipartioiden pyöriminen keskellä rauhalliseksi ja turvalliseksi koettua asuinaluetta tulee lisäämään rauhattomuutta sekä herättämään asukkaissa turvattomuuden tunnetta ja pelkoja. 

Esityksessä ei ole huomioitu lainkaan vastaanottokeskuksen taloudellisia vaikutuksia kuten perusterveydenhoidon, päivähoidon, peruskoulun ja tulkkipalvelujen järjestämistä aiheutuvia kustannuksia. Valtio korvaa pakolaisten vastaanottokustannuksia, mutta on odotettavissa, että maksut tulevat viiveellä, sillä valtion vastaanottokustannuksiin varatut rahat ovat loppu. Suomen valtio onkin hakenut hätärahoitusta turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin 120 miljoonaa euroa. 

Hennalan hätämajoitusyksikössä on tällä hetkellä noin 500 turvapaikanhakijaa ja katsomme, ettei Lahdella ole tässä taloudellisessa tilanteessa mahdollisuuksia lisätä pakolaisten vastaanottomääriä. Lisäksi asukkaiden kuuleminen on laiminlyöty. 

Lahdessa 26.10.2015

Kaupunginhallituksen jäsenet: 

Maarit Tuomi                        Martti Mäkelä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lahti, turvapaikanhakijat, Tapanilakoti

Vanhemmat kirjoitukset »