Puheeni talousarviokokouksessa 23.11.2020

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut


Vuoden 2021 talousarviota on laadittu harvinaisen poikkeuksellisissa olosuhteissa Koronapandemian vuoksi.


Meidän tulee kuitenkin katsoa ja uskoa tulevaisuuteen. Keskityttävä perusasioihin. Talouden tulee olla tasapainossa, mutta samalla meidän on huolehdittava kaupunkimme elinvoimaisuudesta ja houkuttelevuudesta. Tarvitsemme uusia yrityksiä ja asukkaita. Positiivista pöhinää ja virettä kaupunkiimme.


Lahtelaisille on tärkeintä, että peruspalvelut toimivat ja että heillä on hyvä ja toimiva arki. Eivät he kaipaa pormestareita, älypyöräteitä tai Liisuja. Heille riittää kyllä ihan tavalliset pyörä- ja
kävelytiet, kunhan ne ovat kunnossa, myös talvella. Torilla saa olla bussipysäkit, eikä Vesijärvenkatu kaipaa käyttötarkoituksen muutosta.


Lahti haluaa olla Suomen yrittäjäystävällisin kaupunki ja hyvä niin. Yrittäjien mielipidettä selvitetään parhaillaan Taloustutkimuksen kyselyllä, jossa yrittäjät voivat omin sanoin kertoa, miten Lahden kaupunki on onnistunut yritysten huomioimisessa ja missä voimme edelleen parantaa. Edellinen kysely toteutettiin pari vuotta sitten, jolloin yrittäjät toivoivat
kaupungilta yritysasioinnin kehittämistä ja parempaa vuorovaikutusta kaupungin
ja yrittäjien välillä.


On hienoa, että näitä kyselyitä tehdään, mutta onko yrittäjien toiveisiin
vastattu? Onko käytännön toimiin ryhdytty?


Lahti haluaa olla paljon kaikkea, kuten Euroopan ympäristöpääkaupunki,
kulttuurikaupunki ja urheilukaupunki. On Lahti Sinfonia, kaupunginteatteri ja
LAD-museohanke. Monelle peruslahtelaiselle nämä elitistiset palvelut ovat
kuitenkin saavuttamattomissa, eikä tuo ympäristökaupunki- tittelikään ole tainnut
ihan kaikille avautua, tai herättänyt edes kiinnostusta.


Se, mikä kaupungistamme, ainakin sen keskustasta lahtelaisille ikävä kyllä näkyy ja
kuuluu, on kasvavat huume- ja päihdeongelmat. Mielestäni tämä on asia, jonka kuntoon saattaminen pitäisi olla kaupungissamme prioriteetti numero 1.

Valtuustopuheessani Lahden kaupungin talousarviokokouksessa 10.12.2018 otin kantaa liityntäpysäköintiin

Arvoisa puheenjohtaja hyvät valtuutetut

Olemme kuulleet tänään paljon hyviä puheenvuoroja muun muassa Nastopolista sekä lapsista ja nuorista. Ja hyvä niin.

Itse olisin kuitenkin halunnut kiinnittää huomiota myös heihin, jotka rahoittavat nämä kaikki palvelut. Eli lahtelaiset työssäkäyvät veronmaksajat. Heistä tässä salissa puhutaan
harvemmin.

Moni lahtelainen pendelöi työmatkansa Helsinkiin ja ymmärtääkseni näitä pendelöijiä olisi tarkoitus houkutella Lahteen myös lisää. Siksi olisikin tärkeää huolehtia, että heidän työssäkäyntinsä olisi mahdollisimman sujuvaa ja vaivatonta joko joukkoliikennettä tai omaa autoa käyttäen.

Matkakeskuksen liityntäpysäköintiasia on huomisessa teknisessä- ja ympäristölautakunnassa esillä, mutta halusin ottaa asian tärkeyden vuoksi esille myös tällä foorumilla.

Matkakeskuksen ympäristössä on tällä hetkellä noin 475 liityntäpysäköintipaikkaa, joista noin
345 sijoittuu radan pohjoispuolelle, 150 eteläpuolelle. Kaupunki aloittaa huhtikuussa
2019 Jaksonkadun rakentamisen, jonka johdosta asemarakennuksen länsipuolella
oleva VR:n noin 200 ap:n pysäköintikenttä poistuu käytöstä.

Kaupunkiympäristö, Lahden pysäköinti ja Tilakeskus ovat selvittäneet vaihtoehtoja korvaavien
liityntäpysäköintipaikkojen rakentamiseksi. Selvityksen perusteella on päädytty
esittämään, että osoitteessa Moisionkatu 4a sijaitseva rakennus puretaan ja
alueelle toteutetaan maantasoinen pysäköintikenttä. Samanaikaisesti käynnistetään alueen asemakaavanmuutos, jossa tutkitaan mahdollisuus rakentaa myöhemmin
pysäköintilaitos ja/tai toimistorakentamista tilalle. Maantasoinen pysäköintikenttä on tavoite saada valmiiksi heinä– elokuussa 2019.

Rakennustyöt alkavat siis huhtikuussa, mutta maantasoinen pysäköintikenttä olisi arvioiden
mukaan valmis vasta loppukesällä 2019. Ihmisten pitää kulkea töihin kuitenkin
myös rakennusvaiheen ajan. Nyt pitääkin antaa huolestuneille työmatkalaisille
viesti ja varmuus siitä, että myös tilapäispysäköinti järjestetään heti
huhtikuusta alkaen, ennen kuin kaavaillut pysäköintilaitokset valmistuvat.

Pysäköinnin tulee olla myös edullista ja lipun ostaminen helppoa, esimerkiksi
kuukausilipulla.

Lahdella ei ole varaa menettää näitä asukkaita ja perheitä, jotka ovat paremman elämänlaadun vuoksi muuttaneet esimerkiksi pääkaupunkiseudulta Lahteen.


Puhe valtuustossa 12.3.2018 koskien valtuustoaloitettamme: Lahden tulee selvittää kamariorkesterin ja sinfoniaorkesterin hankintapalvelujen taloudelliset vaikutukset

Esitimme aloitteessamme, että kaupunki selvittäisi sekä kamariorkesterin että ostopalveluna toteutettujen orkesterien ja konserttien taloudelliset vaikutukset, verrattuna oman kookkaan sinfoniaorkesterin toimintaan.

Aloitetta käsiteltiin liikunta- ja kulttuurilautakunnassa, jossa todettiin, että aloitteessa pyydettyjen taloudellisten selvitysten tekeminen ei olisi hyödyllinen, eikä lautakunta pitänyt siten selvityksen tekemistä perusteltuna.

Vastaus on hämmentävä. Emme ole vaatineet orkesterin lakkauttamista, vaan eri vaihtoehtoisten hankintapalvelujen kustannusvertailua. Kuntaliiton selvityksen mukaan asukaslukuun suhteutettuna Lahti käyttää kulttuuriin rahaa kolmanneksi eniten. Siksi olisikin ollut reilua, että nämä taloudelliset vaihtoehdot olisi tuotu esille.

Perustelu Sibelius-profiloituna orkesterina on sinänsä kannatettavaa,
sillä perussuomalaisten mielestä kotimaisen kulttuurituotannon tukeminen on tärkeää, jotta se säilyttää asemansa nykypäivän globaalissa ja
monikulttuurisessa maailmassa.

Orkesterin toimintaa tulee jatkossakin kehittää siihen suuntaan, että
mahdollisimman moni kuntalainen, varallisuudesta riippumatta, pääsisi kokemaan näitä kulttuurielämyksiä, ettei se jäisi vain pienen elitistisen piirin huviksi.

”Sukellus orkesteriin” sekä nuorisopuhallinorkesterin Pekka ja Susi
musikaaliesitykset ovat tervetulleita ja kehittämisen arvioisia tapahtumia. Ne tekevät klassista musiikkia tutuksi myös tavalliselle peruslahtelaiselle.












Puhe valtuustossa maahanmuuton kustannuksista 15.5.2017

Selvitys maahanmuuton kustannuksista oli odotetulainen. Ei-työperäinen maahanmuutto on hyvä diili, sillä valtiolta saatavat korvaukset kattavat kulut.

Sitähän se saattaisi ollakin, jos Lahti olisi kuin Monaco, jossa kukaan ei maksaisi valtionveroa. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole, vaan maksumiehinä olemme myös me lahtelaiset veronmaksajat, jotka maksamme ansiotuloistamme valtionveroa. Lisäksi veroja
peritään erilaisten maksujen muodossa. Ainoastaan kaikkein pienituloisimmat eivät maksa valtionveroa lainkaan.

Kun katsomme lukuja esimerkiksi vuodelta 2016, on pelkästään tulkkauspalveluihin mennyt lähes 400 000 ja erustoimeentulotukimenoihin
noin 1, 1 miljoonaa euroa. Ja tässä ovat siis vain Lahden ”tulot”. Miten paljon Suomen kaikki kunnat mahtavatkaan rikastua tällä… Puhumattakaan Suomen valtiosta.

Henkilöstön palkka ”tuloissa” on myös ollut huomattava lisäys vuonna 2016, eikä ihme, sillä Kuntaliiton mukaan maahanmuuttajien palvelemiseen käytetään aikaa ja henkilöresursseja 1,5 – 2
kertaisesti kantaväestöön verrattuna.

Valtio maksaa kunnille laskennallisia korvauksia kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta siten, että kiintiöpakolaisista maksetaan korvauksia neljän vuoden ajan ja muiden henkilöiden osalta kolmen vuoden ajalta.

Entäpä sitten, kun maahanmuuttaja putoaa pois valtion maksamien korvausten parista kolmen vuoden jälkeen?
Kustannukset kertyvät edelleen ja ne jäävät kuntalaisten maksettaviksi
täysimääräisinä, mikäli he siis eivät työllisty (joka on tilastojenkin valossa
erittäin vaikeaa). Tilastokeskuksen julkisen menojen hintaindeksin mukaan
kuntien sosiaalitoimen kustannukset ovatkin vuosina 1993-2014 nousseet 75,9 %.

Tällä hetkellä tehtävistä turvapaikkapäätöksistä vain 36 % on myönteisiä. Eivät nämä kielteisen päätöksen saaneet henkilöt ole tänne pohjolan perukoille kymmenien turvallisten maiden halki marssineet hyvän ja leppoisan ilmaston takia, vaan anteliaan sosiaaliturvamme
perässä.

Rikollisuuden kasvu, turvattomuus ja terroristi-iskujen kohonnut uhka-arvio ovat asioita, joita ei voi rahalla edes mitata. Vapaan
liikkuvuuden Euroopassa katuja suljetaan ja Suomen vankiloissa ulkomaalaisten vankien osuus on noussut turvapaikanhakijoiden takia. Kauppakeskuksissa riehutaan ja torilla järjestetään joukkotappeluita.

Olisikin varmaan aiheellista saada jonkinlainen vaikutusarviointi kotoutumisen onnistumisesta Lahdessa. Raha kun ei pelkästään
ole pätevä mittari.



Puhe valtuustossa 15.5.2017

Lahden kaupungin arviointikertomus

Arviointikertomuksessa oli taas paljon mielenkiintoisia
huomioita, mutta itse kiinnitin huomiota erityisesti tähän Akkuna-osaston
sulkemiseen, joka ehti olla toiminnassa vain vajaan vuoden verran. Oliko päätös sulkemisesta tosiaan loppuun asti mietitty?

Akkunassa hoidettiin 70 vuotta täyttäneitä, välitöntä
sairaalahoitoa ja seurantaa tarvitsevia potilaita keskimäärin 3-4 päivää. Tänä aikana selvitettiin kokonaisvaltaisesti potilaan terveydentilaa ja
toimintakykyä. Potilaan kanssa yhteistyössä tehtiin myös alustava hoito- ja
kuntoutussuunnitelma ja luotiin yhteydet jatkohoitoa ja -apuja varten.

Suomessa ja maailmalla ikääntyneiden määrä kasvaa
voimakkaasti, samoin myös muistisairauksista kärsivien määrä. Muistisairauksien ennaltaehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen olisi sekä yksilön, että yhteiskuntamme kannalta erittäin kannatettavaa.

THL:n tuore selvitys paljastaa, että muistisairauksien
ennaltaehkäisyssä ja riskien tunnistamisessa on isoja maakunnallisia eroja.
THL:n mukaan suurin osa maakunnista ei ole kehittänyt riittäviä käytäntöjä, joilla sairastumisriskissä olevat voitaisiin tunnistaa. Ja valitettavasti Lahti kuului tähän joukkoon.

Tämä THL:n kysely tehtiin marras-joulukuussa 2016, eli vähän ennen hyvinvointikuntayhtymän aloittamista. Lahdessa ei selvityksen mukaan tunnistettu muistisairauksien kohonnutta riskiä systemaattisesti, eikä muistisairauksiin puututtu riittävän varhain. Kaikissa naapurikunnissa tilanne oli kuitenkin päinvastainen. Herääkin kysymys, että mistä tämä mahtaa johtua ja onko tilanteeseen tulossa parannusta?

Vuosittain noin 14 600 suomalaista sairastuu johonkin
muistisairauteen, joten olisi erittäin tärkeää, että riskiryhmään kuuluville
henkilölle pystyttäisiin antamaan apua varhaisessa vaiheessa. Tämä vaikuttasi paitsi elämänlaadun paranemiseen myös siihen, että palvelujen tarve myöhentyisi. Myös arviointikertomuksessa on suositus kiinnittää erityistä huomioita ennalta ehkäiseviin toimiin.

Suomessa on tällä hetkellä muistisairauksia sairastavia noin
193 000 ja vuoteen 2050 mennessä määrä voi kaksinkertaistua. Esimerkiksi
Etelä-Pohjanmaalla on kehitelty uutta perusterveydenhuoltoon sopivaa mallia, jossa yhdistetään kaikkien kansansairauksien, myös muistisairauksien ennaltaehkäisy. Myös Eksoten alueella muistisairauksien ennaltaehkäisy on THL:n tulosten mukaan hyvällä mallilla.

Toivottavasti Lahden osalta tulokset paranevat muun muassa
Salpausselän kuntoutussairaala Jalmariin perustetun akuutti- ja
kuntoutussairaalan ansiosta, jonka pitäisi olla valtakunnallisestikin katsoen
edistyksellinen kuntouttavaa ja aktivoivaa hoitoa antava yksikkö.

Myös kotihoito on avainasemassa. Sinne on saatava riittävät
resurssit, jotta kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat voisivat toteutua hyvin. Ammattitaitoinen henkilökunta on myös avainasemassa tekemässä havaintoja asiakkaan terveydentilassa tapahtuvista muutoksista. Tällä hetkellä valitettavasti hoidon laatu ja asiakasturvallisuus kärsii kun henkilökuntaa ei ole riittävästi.

Hyviä käytäntöjä löytyy myös kotihoidon saralta. Esimerkiksi
Helsingin Vuosaari onnistui vähentämään hoitajien työkuormaa ja lisäämään sekä
hoitajien että asiakkaiden hyvinvointia kun ruuhkahuippuja tasattiin ja
kotihoitajien työvuoroja muutettiin ja työ suunniteltiin uudestaan.

On puhuttu paljon Lahden ja Nastolan hyvien käytäntöjen
yhdistämisestä, mutta toimivia ja hyväksi havaittuja käytäntöjä kannattaa toki hakea ja ottaa käyttöön kauempaakin.

Valtuustoaloite ei-työperäisen maahanmuuton kustannusten erittelemiseksi

Lahden kaupunki on kamppailut alijäämäisen taloutensa kanssa pitkään.
Viime vuoden tilinpäätöksen nollatavoitteesta jäätiin reippaasti, sillä tulos
sukelsi 9,8 milj. euroa pakkasen puolelle.

Suurimmat ylitykset olivat odotetusti erikoissairaanhoidon
ostopalveluissa sekä sosiaali- ja terveystoimialan omassa toiminnassa. Myös sivistystoimialalla perusopetuksessa ja päivähoidossa oli mittavia menojen ylityksiä.

Lahden kaupungin väkiluku lisääntyi viimeisen viiden vuoden aikana
yli 2000 henkilöllä, joista suurimman lisäyksen toi kaupunkiin maahanmuutto, 1500 asukasta. Lahden työttömyysaste vuoden 2016
oli 17,5 %. Ulkomaalaisten työttömyysaste Lahdessa oli 43-45 %.

Kunnat ovat kotoutumislain mukaisesti oikeutettuja valtion maksamiin
korvauksiin kotoutumispalveluiden järjestämisestä, mutta korvaukset ovat
määräaikaisia, kestoltaan kolmesta neljään vuotta.

Työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö ja Kuntaliitto ovat kuitenkin 22.9.2015 tiedottaneet, että vaikka valtio tukee kuntia taloudellisesti maahanmuuttajien vastaanotossa, on kuntien kuitenkin hyvä varautua myös siihen, että kotouttamistyöhön voidaan tarvita myös muuta kunnan rahoitusta.

Ennen oleskeluluvan saamista turvapaikanhakijoille tarjottavista palveluista kunnan vastuulle jäävät esimerkiksi lasten perus- ja esiopetus sekä lastensuojelun palvelut.

Perusopetuslain pykälän 4 (23.12.1999/1288) mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille lapsille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Tämä säännös koskee myös turvapaikanhakijoita, joilla on oikeus perus- ja esiopetukseen mutta ei oppivelvollisuutta.

Lisäksi kunta järjestää tarvittaessa lastensuojeluun liittyvät toimenpiteet
(lastensuojelulaki 16 §). Lastensuojelun kustannuksista vastaa kuitenkin se
vastaanottokeskus, jossa alaikäinen turvapaikanhakija on kirjoilla.

Tämän vuoden alusta alkaen perustoimeentulotuki on haettu Kelasta. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea haetaan Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymästä, Lahden Sosiaalikeskuksesta.

Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää silloin, kun hakijalla tai perheellä on tarpeelliseksi katsottavia erityismenoja ja pelkkä perustoimeentulotuki ei riitä turvamaan henkilön tai perheen toimeentuloa toimeentulotukilaissa tarkoitetulla tavalla.

Täydentävän toimeentulotuen erityismenon arvioidaan suhteessa toimeentulotuen hakijan tai perheen tilanteeseen, ja siksi sen tarve arvioidaan aina asiakaskohtaisesti.

Lahdessa ei ole selvitetty ei-työperäisen maahanmuuton kustannuksia, jotka kuitenkin puhuttavat ja mietityttävät monia kuntalaisia. Tästä syystä valtuutetun aloiteoikeutta hyväksi käyttäen esitämme, että ei-työperäisen maahanmuuton kustannuksista viimeiseltä viideltä vuodelta tuodaan valtuustolle eritelty selvitys, jossa näkyvät myös harkinnanvaraisesti maksetut tuet.


Valtuustopuhe 20.3.2017: Lastensuojelun seurantaraportti

Arvoisa puheenjohtaja hyvät valtuutetut

Sosiaali- ja terveystoimialan tehtävät on siirretty vuoden alussa Päijät-Hämeen nhyvinvointikuntayhtymän järjestettäväksi, joten
käsissämme taitaakin olla viimeinen tässä muodossa tehty lastensuojelun
seurantaraportti.

Lapsiperhepalveluissa painopistettä ollaan hallitusohjelman
LAPE-kärkihankeohjelman mukaisesti siirtämässä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita, jossa tukea annetaan varhaisesti ja ennaltaehkäisevästi. Sopivaa tukea ja oikeaan aikaan. Hankkeen
tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä heidän omien voimavarojensa vahvistaminen.

Vanhemmuutta tuetaan ja matalan kynnyksen palveluita
vahvistetaan. Oikea-aikainen tuki lisää myös palveluiden vaikuttavuutta.
Korjaavien palveluiden kuten huostaanottojen ja laitoshoidon tarpeen
väheneminen tuo lisäksi kustannussäästöjä.

Lahdessa tämä tarkoittaa kahden lastensuojelulaitoksen sulkemista.
Pikkulastenkodin sekä Huhmarannan lastenkodin. Resursseja siirretään
lapsiperheiden tuen ja lastensuojelun avohuollon tukitoimiin.

Itsekin lastensuojelussa työskennelleenä tiedän kuinka vaativaa ja raskasta lastensuojelutyö on. Lastensuojelulaitoksissa työskentelee
pätevä ja osaava henkilökunta suurella sydämellä. Laitoshuollon purkaminen tuleekin tehdä hallitusti yhdessä henkilöstön kanssa ja samalla varmistaa, että meillä on pätevää henkilökuntaa saatavilla jatkossakin.



Puhe valtuustossa 7.11.2016
Vuoden 2017 tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista
ja koiraverosta päättäminen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Verotuskeskustelu on taas herättänyt kuumia tunteita sekä puolesta että vastaan. Korotuksen vastustajat on leimattu vastuuttomiksi populisteiksi, joilla ei ole mitään konkreettia vaihtoehtoja viiden miljoonan euron aukon täyttämiselle. Puolustajat taas kertovat olevansa iloisia veronmaksajia.

Vaihtoehtoja on ilmeisesti etsitty jo viime keväästä asti, tosin heikohkolla menestyksellä. Tosiasia on kuitenkin se, että vaihtoehtoja on löydyttävä. Lahden talous on retuperällä, ja jos olemme aina korottamassa maksuja ja veroja, olemme kuin Nottinghamin seriffi, joka repii maksut ja verot kuntalaisten selkänahasta.

Jatkuvat maksujen ja verotuksen nostot syövät ostovoimaa ja kasvattavat asumis- ja toimeentulotulomenoja. Kiinteistöliiton mukaan vuodesta 2010 lähtien kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi on noussut vuoteen 2016 mennessä noin 23 prosenttia. Samaan aikaan vuokrat ovat nousseet keskimäärin 18 ja käytettävissä olevat tulot vain 10 prosenttia.

Mielestäni tällainen toiminta kuulostaa lähinnä hölmöläisten
hommalta. Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan.

Jotta kuntalaiset voisivat olla jatkossakin iloisia veronmaksajia, haluavat he maksamilleen veroille vastinetta, kuten toimivia palveluja ja terveitä kouluja. Nyt heillä ei valitettavasti taida olla kumpaakaan.

Positiivisiakin signaaleita on onneksi tullut, kun työllisyystilanteemme
on parantunut, joten esimerkiksi tuloveroennustetta voisi nostaa. Kaikki keinot työttömyyden kukistamiseksi onkin tehtävä houkuttelemalla uusia yrityksiä
Lahden seudulle. Kiinteistöveron korotus ei ole tällainen vetovoimatekijä. Myös
omaisuuden myynti ja lainanotto on laitettava harkintaan.





Valtuustoaloite BMI-kortin käyttöönotosta 27.6.2016

Valtuutetun aloiteoikeutta käyttäen esitän, että Lahden
kaupunki ottaa käyttöönsä sairaalloisen ylipainoisten liikunta (BMI) -kortin 1.1.2017 alkaen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi vuonna 2011, että
1,4–7 % Suomen terveysmenoista johtuu lihavuudesta. Euroissa lihavuuden kustannuksiksi arvioitiin tuolloin 330 miljoonaa.

Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan ylipainoisten osuus
12–18-vuotiaista suomalaisista nuorista on noin kolminkertaistunut 1970-luvun lopun ja 2010-luvun alun välisenä aikana. Lisäksi lihavuuden vaikeusaste on kasvanut.

Aikuisista joka viides on lihava (BMI >30). Lapsuusiän
ylipaino ja lihavuus lisäävät riskiä lihavuuteen aikuisiässä. Lasten ja nuorten terveysseurantatutkimuksen (LATE, 2007-2009) mukaan kouluikäisistä pojista 20 % ja tytöistä 21 % oli ylipainoisia.

Lappeenrannassa on otettu viime vuonna käyttöön BMI-kortti
sairaalloisen ylipainoisten liikunta- ja elämäntapatottumuksien parantamiseksi. BMI-kortti myönnetään henkilöille, joiden painoindeksi (BMI) on 40 tai enemmän. BMI-kortti on 60 euron hintainen uinti- ja kuntosalikortti, joka mahdollistaa asiakkaalle kaupungin uimahallien ja kuntosalien rajattoman käytön vuoden ajan. Lisäksi asiakas saa opastusta liikunta- ja ravintoasioihin, myös Facebookissa.

Vuoden 2015 alussa käyttöön otetun kortin on lunastanut jo
lähes 200 kaupunkilaista ja BMI-kortin avulla Lappeenrannan liikuntatoimi on ensimmäistä kertaa tavoittanut haastavan kohderyhmän, joka on ennaltaehkäisevän toiminnan kannalta erittäin tärkeä. Espoon kaupunki on ottanut kortin käyttöönsä tämän vuoden tammikuussa


Suomalaisista aikuisista yli puolet on ylipainoisia
tai lihavia. Elintapojen ja elintason nousu sekä yhteiskunnan
teknologisoituminen ovat vaikuttaneet ylipainon ja lihavuuden yleistymiseen Suomessa. Terveyden edistäminen on yksi kuntien perustehtävistä, joten esitänkin, että Lahden kaupunki ottaisi Lappeenrannassa ja Espoossa käytössä olevan BMI-kortin käyttöönsä 1.1.2017 alkaen.


Puhe valtuustossa 13.6.2016

§ 63 Tiirismaan koulun perusparannus- ja uudisrakennusvaihtoehtojen vertailu

Arvoisa puheenjohtaja hyvät valtuutetut

Tiirismaan koulu on tunnettu maanlaajuisesti ja
kansainvälisestikin lähinnä musiikkiluokistaan, mutta koulussa panostetaan myös käsityöperinteisiin, kuvataiteisiin sekä kansainvälisyyteen esimerkiksi englanninkielisten luokkien muodossa.

Itse en ole kyseistä koulua käynyt, mutta molemmat tyttäreni
ovat kirjoittaneet sieltä ylioppilaiksi, joten heidän kauttaan minulle tuli tutuksi Tipalan henki: Älä tyydy vähään!

Tiirismaan koulun perusparannusta ja toiminnallisia muutoksia
koskevan hankesuunnitelman mukaan rakennus on teknisesti korjattavissa ja nykyiset tilat muutettavissa rakennuksen sallimissa rajoissa tukemaan uutta opetussuunnitelmaa.

Uudisrakennusvaihtoehdossa uudisrakennuksen sijoittelussa
Lotilan koulun yhteyteen on haasteita ja uudelleenjärjestelyt edellyttäisivät
ilmeisesti myös kaavamuutosta. Uudisrakennusvaihtoehto olisi laskelmien mukaan myös noin 6 miljoonaa euroa kalliimpi kuin remontti.

Perusparannusvaihtoehdossa tilat valmistuisivat loppusyksystä
2018 ja uudisrakentamisvaihtoehdossa aikaisintaan vuotta myöhemmin eli 2019.

Kumpikaan vaihtoehdoista ei ole riskitön. Saneeraus voi epäonnistua katastrofaalisin seurauksin, kuten Launeen tapaus osoitti, mutta
myös uudisrakentamisessa voidaan tehdä virheitä, kuten Jalkarannan koulun tapauksessa. Tuntuukin, että julkinen rakentaminen on nykyisin onnenkauppaa. Joko käy hyvä tuuri tai sitten ei.

Muutama hylly on tullut kasattua ja mökin rakennuspuuhissa
ollut lähinnä pensselin kanssa heilumassa, joten rakennusalan ammattilainen en siis todellakaan ole, joten uskon varassa tässä sitten taidetaan mennä. Minä uskon, että uudisrakennus-vaihtoehto olisi kuitenkin riskittömämpi vaihtoehto, eikä rahallinen erokaan ole suuri. Vuosi ihmisen elämässä on lyhyt aika ja eikö kaavoituksesta päätä valtuusto, joten en näe mitä ongelmaa siinä voisi olla, jos halua ja tahtoa riittää.

Minulle tärkeintä on, että oppilaat ja henkilökunta saavat
tehdä koulutyötään terveellisessä ja turvallisessa kouluympäristössä, Tipalan hengen mukaisesti. Siksi olen uudisrakennusvaihtoehdon kannalla.


Puhe valtuustossa 11.4.2016

§ 38 Lahden kaupungin strategia

Lahden kaupungin strategiaa on valmisteltu viime syksystä saakka erilaisissa seminaareissa, kyselyillä sekä lausunnoilla ja kannanotoilla. Strategia yhdistää tärkeimmät päämäärät, politiikat ja toiminnot yhdeksi kokonaisuudeksi. Steven Brandt on määritellyt strategian erittäin käytännönläheisesti. Se on vastaus kahteen kysymykseen: mitä myymme ja kenelle myymme. Näihin kahteen kysymykseen meidän strategiamme tulisi vastata. On oleellista sisäistää ”tavara” mitä myydään ja ”kenelle” sitä myydään.

Strategiassa on hyviä elementtejä, jotka toteutuessaan tuovat kaivattua elinvoimaa, kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia kaupunkiimme. Viimeaikaiset positiiviset uutiset, kuten Lahden eteläisen kehätien rahoituksen varmistuminen on loistava esimerkki siitä miten tärkeää valtakunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta on. Lobbaustyötä tehtiin erinomaisin tuloksin esimerkiksi Perussuomalaisten kansanedustajien toimesta. Esimerkkejä heikosti hoidetuistakin lobbaustöistä valitettavasti löytyy, kuten Hennalan varuskunnan lakkauttaminen.

Yksi kahdeksasta perustavoitteesta on kaupungin kehittäminen nuorten kaupunkina. Jotta tämä ei jäisi vain kuolleeksi kirjaimeksi, vaatii se myös toimenpiteitä. Toivoisinkin, että tulevassa talousarviossa voisimme varata lisää rahaa esimerkiksi nuorten ja opiskelijoiden kesätyöpaikkoihin. On kokonaistaloudellisesti järkevämpää opettaa nuoret käymään töissä kuin passivoida heidät hakemaan erilaisia sosiaalietuuksia.

Asukasluvun kasvattaminen on sinänsä hyvä asia. Oleellista on kuitenkin se, millaisia asukkaita tänne saamme. Ympäristöministeriön kaavailut oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden asuttamista Lahden alueelle tulee olemaan suuri haaste kaupungille. Heidän työllistymisensä ja kotoutumisensa on erittäin vaikeaa, joten taloudellisia, sosiaalisia ja turvallisuuteen liittyviä ongelmia onkin odotettavissa.

Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti ja odottamattomia asioita voi tapahtua, joten onkin hyvä, että strategiaa tarkastellaan uuden valtuuston toimesta jo vuoden päästä.


Puhe valtuustossa 14.12.2015

19 §
Lahden kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö

Olemme nyt kesken valtuustokauden tekemässä itsellemme korotuksia kokouspalkkioihimme, joihin olen jo sääntötoimikunnassa suhtautunut kriittisesti ja ryhmämme on pääsääntöisesti niitä vastustanut.

Meitä sitoo yhdistymissopimus, jossa on sovittu kokopäivä- ja puolipäivätoimisista puheenjohtajista. Ehkä tämä kohta näin jälkiviisaasti ajateltuna olisi kuitenkin kannattanut jättää sopimuksesta pois.

Positiivista on, että uudistuksessa luovutaan Lahdessa käytössä olleesta yli kolmen tunnin kokousten korotetuista palkkioista. Tämä todennäköisesti edesauttaa sitä, että joskus turhanpäiväinen ja tarkoitushakuinen kokousten pitkittäminen loppuu.

Uudistuksen tarkoituksena on muun muassa poliittisen johtamisen vahvistaminen ja luottamushenkilönäkökulman korostaminen kaupungin hallinnossa.

Sinänsä hyvä ja jalo tavoite, mutta poliittisen johtamisen ja luottamushenkilönäkökulman korostaminen kaupungin hallinnossa riippuu hyvin paljon siitä, millainen puoluekanta kyseisillä henkilöillä on. Epäilen vahvasti, että esimerkiksi perussuomalainen näkökulma tulisi välttämättä kovin vahvasti esille.

Lahdessa on paljon työttömiä, pienituloisia palkansaajia, eläkeläisiä ja yksinhuoltajia joiden vuosiansiotkaan eivät yllä nyt esitettyjen puolipäiväisten puheenjohtajien palkkioihin. Siksi ihmettelen etenkin salin vasemman laidan halua tehdä näitä korotuksia.

Mikäli nämä korotukset tänään nuijitaan läpi, herättää se varmasti pahennusta monien kuntalaisten joukossa. Varmasti ihmetellään "kuinka te kehtaatte, ja kyllähän te kehtaatte" olla nostamassa omia palkkioitanne kun samassa kokouksessa korotatte esimerkiksi kuntalaisten asiakasmaksuja?

Mielestäni poliittisen vaikuttamisen sekä yhteisten asioiden hoitamisen tulisi olla itsessään tavoiteltavaa, eikä oman edun tavoittelu euron kuvat silmissä.


Puhe valtuustossa 9.11.2015

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2016 - 2018 taloussuunnitelma

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Onnellinen odotus alkaa olla loppuponnistuksia vailla ja pääsemme pian ihailemaan vastasyntynyttä tuotostamme, uutta Lahtea.

Odotusaika on mennyt kohtuullisen hyvin ilman pahempia komplikaatioita ja kiputiloja. Taloudelliset realiteetit on huomioitu ja tulevaisuus näyttää kutakuinkin kohtuulliselta.

Talousarvio oli mennyt yhdistymishallituksessa yksimielisesti läpi ilman äänestyksiä. Positiivista oli, että terveys- ja vanhustenpalveluihin saatiin lisää rahaa, joka tosin oli pois erikoissairaanhoidosta. Toivottavasti lisäpanostus auttaa ja Akuutti 24:n kuormitus helpottuu.

Synkkiä pilviä taivaalle luo kuitenkin edelleen kaupungin korkeat työttömyysluvut. Teollisuustyöpaikkoja on viidessä vuodessa hävinnyt lähes 2800. Meitä vaivaa paha rakenteellinen työttömyys ja paheneva pitkäaikaistyöttömyys. Huolestuttavaa on myös nuorten korkea työttömyysaste. Kaikki toimenpiteet työttömien aktivoimiseksi ovatkin tervetulleita. Pelkät aktivointitoimet eivät tosin riitä, vaan tarvitsemme alueellemme uusia työpaikkoa ja yrityksiä. Suurimpana toiveenani onkin, että alueemme elinkeinoelämä saisi nyt kuntaliitoksesta kipeästi kaipaamansa piristysruiskeen. Tämä on mahdollisuus, jota ei kannata hukata.

Työttömyys ja talouden taantuman seuraukset näkyvät palvelutarpeen kasvuna etenkin hyvinvointipalveluissamme, kuten esimerkiksi lastensuojelumenojen kasvulla. Ostopalvelut ovat kasvaneet neljännekselle edellisvuoden tilanteeseen verrattuna. Siksi onkin tärkeää, että panostamme edelleen lasten, nuorten ja perheiden ehkäiseviin palveluihin. Kun rahaa on niukasti, tulee se sijoittaa viisasti ja laittaa kasvamaan korkoa.

Nobel-palkittu James J. Heckman on osoittanut, että investointi lapsen varhaisiin elinvuosiin tuo parhaimman tuoton. Ehkäisevät palvelut kun ovat aina korvaavia palveluja kannattavampia sekä taloudellisesti että inhimillisesti.

Oman haasteensa tulevaisuudessa tuovat myös turvapaikanhakijat. Osa heistä muuttaa todennäköisesti uuden Lahden alueelle. Haasteista vähäisempinä eivät ole kotouttamiseen sekä työpaikkojen löytymiseen liittyvät ongelmat. Inhimillisten näkökulmien ohella kyseessä on kuitenkin myös taloudellinen ongelma. Valtionkaan kirstu kun ei ole pohjaton, itse asiassa pohja pilkottaa jo.


Puhe valtuustossa 11.5.2015 §40 Seurantaraportti lastensuojelun tilanteesta ja vaikuttavuudesta 1.1.-31.12.2014

Arvoisa puheenjohtaja hyvät valtuutetut

Lastensuojelun seurantaraportti kertoo meille päättäjille tärkeää tietoa siitä mikä on lastensuojelun tilanne kaupungissamme.

Lastensuojelun tavoitteena ja julkisen vallan vastuulla on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Ympäröivän yhteiskunnan epävarmuus ja tehokkuusvaatimukset kuormittavat perheiden hyvinvointia ja elämänhallintaa. Vaikka lastensuojelu ei voisikaan vähentää kaikkia vanhempien kuormitustekijöitä, kuten vanhemman vastentahtoista työttömyyttä tai ylitöitä, palvelujärjestelmä voi kuitenkin lisätä perheen voimavaroja tarjoamalla sosiaalista tukea, käytännön apua arkeen ja vanhemmuuteen ja tarvittaessa muita erityisiä toimenpiteitä.

Seurantaraportin mukaan tällä hetkellä huomio on nopean puuttumisen ja oikea-aikaisen tiiviin työskentelyn kehittämisessä. Ennalta ehkäisevä työ onkin kustannustehokkaampaa verrattuna raskaisiin lastensuojelun palveluihin .

Lastensuojelun hinta yhtä lasta kohti on 3 000 euroa vuodessa ehkäisevässä työssä. Jos ehkäisevä työ epäonnistuu, kustannukset ovat huostaan otetun lapsen sijoitusratkaisusta riippuen 18 000 -72 000 euroa vuodessa.

Kaikista avohuollon tukitoimista huolimatta Lahdessa päädyttiin huostaanottoon viime vuonna 35 lapsen kohdalla. Huostaanottojen taustalla oli vakavia puutteita ja laiminlyöntejä lasten hoidossa ja huolenpidossa johtuen pääosin vanhempien päihteidenkäytöstä tai mielenterveysongelmista.

Perheisiin ja lasten hyvinvointiin investoiminen on kannattava sijoitus. Se on sijoitus tulevaisuuteen jonka tuottona ovat terveet, toiminta- ja työkykyiset aikuiset


Puhe valtuustossa 13.4.2015 liittyen valtuustoaloitteeseen: Kaupunkilaisten omaehtoisen terveyden ja liikunnan ylläpidon tukeminen §37

Arvoisa puheenjohtaja hyvät valtuutetut

Valtuustoaloite on aiheellinen ja ajankohtainen, sillä Suomihan on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Liikunnan avulla säilytetään ja parannetaan lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja kävelykykyä. Myös hengitys- ja verenkiertoelimistö tarvitsevat säännöllistä liikuntaa pysyäkseen kunnossa. Liikkuminen vahvistaa myös mielen hyvinvointia ja muistia sekä tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisiin kontakteihin.

Lahden kaupungin valmisteilla oleva valtakunnallisiin linjauksiin pohjautuva terveysliikunnan toimenpideohjelma on positiivinen askel ikäihmisten liikunnan lisäämiseksi. Tavoitteissa nostetaan esille liikunta‐ ja vapaa‐ajan palveluiden laadukas tuottaminen, kaupunkilaisten hyvinvoinnin turvaaminen ehkäisemällä syrjäytymistä ja huono‐osaisuuden kasautumista. Linjaukseksi on valittu myös liikunnan lisääminen kaikissa ikäryhmissä.

Ikäihmisten kansallisessa toimenpideohjelmassa mainitaan myös kotihoidon, palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä olevat henkilöt omana kohderyhmänään. Lahdessa kuitenkin kotihoito kamppailee jatkuvan kiireen ja paineen alla. Onko kotihoidon resursseja tarkoitus siis lisätä, jotta esimerkiksi yksin kotihoidon turvin asuvan muistisairaan vanhuksen liikuntaa voidaan lisätä? Entä miten liikunnan lisääminen järjestetään palveluasumisessa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien henkilöiden osalta?

Ikäihmisten kansallisen toimenpideohjelman tavoitteena on edistää terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkua nykysuositusten mukaisesti. Jotta tasa-arvo voisi toteutua, tulee Lahden kaupungin terveysliikunnan toimenpideohjelmassa huomioida myös kotihoidossa, palvelutaloissa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa asuvat ikäihmiset. Myös heillä pitää olla oikeus virikkeelliseen ja kuntouttavaan elinympäristöön.

Puhe talousarviokäsittelyssä 24.11.2014

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut 

Lahti on kamppaillut jo pitkään taloutensa kanssa. Nyt kaupunginjohtajan talousarvioesitys kertoo, että käynnissä olevissa tehostamis- ja uudistamistoimissa on onnistuttu. Talousarvio vuodelle 2015 näyttäisi olevan tasapainossa. 

Talouden tasapainolla on kuitenkin hintansa. Talousarvion numerot vaativat toteutuakseen toimintojen supistuksia ja kulujen leikkauksia. Myös tuloja on saatava lisää, mikä merkitsee korotusta kiinteistöveroon. 

On tietenkin ymmärrettävää, että vaikeina aikoina rahan merkitys - varsinkin sen puute - korostuu. Mielestäni on kuitenkin huolestuttavaa, jos kaikki politiikka on vain talouspolitiikkaa, ja jos kaikkia toimintoja ja palveluita katsotaan vain eurojen kautta. Kaupungin keskeinen tehtävä ei ole rahaan tuijottaminen, vaan toimivien palveluiden tuottaminen kaupunkilaisille.

Nyt säästöt ovat ajaneet toiminnat paikoitellen äärirajoilleen. Esimerkiksi Lahden terveyskeskuksiin jonot ovat kasvaneet niin, että hoitotakuu ei ajoittain toteudu terveyspalveluissa. Myöskään nuorisotakuu ei meillä toteudu. 

Eri sosiaaliryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat selvästi kasvussa. Olen siitä erityisen huolissani. Nuo terveyserot tulevat yhteiskunnalle kalliiksi, kuormittavat palveluita ja aiheuttavat turhia kustannuksia. Tasa-arvoon tähtäävässä yhteiskunnassa hyvinvointi- ja terveyseroja ei voi hyväksyä myöskään etiikan ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. 

Olemme strategiassa sitoutuneet ehkäisemään syrjäytymistä sekä huono-osaisuuden kasautumista. Tavoitteiden mukaan Lahden pitäisi olla myös lapsiystävällinen kaupunki. 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen on myös yhteiskuntarauhan takia tärkeää, sillä eriarvoistuminen koskee myös monia lapsia. Lahden työttömyystilanteesta johtuen monilla lapsiperheillä on taloudellisesti vaikeaa. Huono-osaisuus kasaantuu ja lapset eriarvoistuvat, jollei korjaavia toimia kohdisteta apua tarvitseville riittävän varhain ja laaja-alaisina. Perheiden tulee saada apua kriiseihinsä ilman lastensuojelun asiakkuutta. Erityisesti pitää antaa tukea pienten lasten vanhemmille, jotta Rautavaaran kaltaisilta murhenäytelmiltä voidaan välttyä. 

Arvoisa puheenjohtaja,hyvät valtuutetut.
 

Mainoslauseissa ja strategioissa Lahti haluaa näyttäytyä "green citynä", houkuttelevana ja elinvoimaisena ympäristökaupunkina. Minun mielestäni Lahti voisi profiloitua myös "take care cityksi", joka haluaa pitää kaikista asukkaistaan, myös niistä heikoimmista, mahdollisimman hyvää huolta.


Puheet valtuustossa 9.6.2014

§ 60 Valtuustoaloite: Selvityksen tekeminen mahdollisuudesta työttömien aktiivipassin käyttöönotosta

Jättämässäni aloitteessa esitän pitkäaikaistyöttömille aktiivipassia, eräänlaista alennuskorttia, jolla he saisivat alennuksia sekä joukkoliikenteestä että liikunta- ja kulttuuripalveluista. Alennusprosentti voisi olla esim. 75 % ja sen saisi toimeentulopäätöksen yhteydessä.

Vastauksissaan toimialat suhtautuivat työttömien aktivointiin myönteisesti, mutta pitävät tämänhetkisiä toimenpiteitä riittävinä kaupungin heikon taloustilanteen sekä säästövelvoitteiden takia.

Kuten tiedämme, Lahden työttömyysaste on suurimpien kaupunkien korkeimpia ja pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen kasvanut. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden kasvu nuoremmissa ikäluokissa.

Pitkäaikaistyöttömyys ajaa ihmisiä köyhyyteen, jolla puolestaan on paljon negatiivisia vaikutuksia ihmisten elämässä.  Moni pitkäaikaistyötön joutuukin tinkimään harrastuksistaan, liikkumisestaan ja jopa terveydenhoitomenoistaan. 

Lapsiperheiden köyhyys vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen, oppimiskykyyn sekä käyttäytymiseen. Heille köyhyys voi tarkoittaa häpeää, osattomuuden ja ulkopuolisuuden tunnetta. Köyhyys lisää myös lasten ja nuorten syrjätymisen riskiä.

Yleisintä lapsiköyhyys on yksinhuoltajaperheissä ja asukaslukuun suhteutettuna Päijät-Hämeessä on maan eniten yksinhuoltajaperheitä. Pitkäaikaistyöttömiä yksinhuoltajaäideistä on 10 - 15 prosenttia.

Toivoa sopii, että talouden tasapainottamisohjelmasta huolimatta meillä riittäisi varoja pitkäaikaistyöttömien aktivoinnin ja osallisuuden tukemiseen. Työttömien aktivointi on vaikuttavaa sosiaalipolitiikkaa ja halvempaa kuin syrjäytymisen seurauksena syntyvät muut yhteiskunnalliset kustannukset.

Vaarana on, että näistä toimenpiteistä joudutaan kaupungin taloustalkoissa tinkimään ja maksumiehiksi joutuvat loppujen lopuksi 90-luvun laman tapaan lapset. Jo syntyneet ja vielä syntymättömät.


§ 57 Seurantaraportti lastensuojelun tilanteesta ja vaikuttavuudesta 1.1.-31.12.2013

Seurantaraportin mukaan lastensuojelussa on panostettu avohuollon tukitoimiin, joka on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin sijaishuollon kulut.

Mielestäni suunta on oikea, sillä avohuollon tukitoimet ovat aina vapaaehtoisia ja perustuvat perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Myös kynnys avun hakemiseen voi perheillä olla pienempi, kun ei ole pelkoa siitä, että lapsi viedään pois. Lasta yritetään aina auttaa niin, että hän voisi asua omassa kodissaan oman perheensä kanssa. Tukitoimet suunnitellaan myös yhdessä lapsen ja perheen kanssa näiden tarpeiden mukaisiksi.

Toukokuussa julkistettu kuntaliiton sekä sosiaali- ja terveysministeriön lastensuojelun laatusuositus korostaa lasten, nuorten ja vanhempien osallisuutta. Lapsi on lastensuojelussa ensisijainen asiakas ja kaiken toiminnan keskiössä.Heidän näkökulmastaan on olennaista tietää, keneen voi olla yhteydessä omassa asiassaan. On myös hyvä, että asiaa hoitavalla työntekijällä on riittävästi aikaa kohdata asiakkaansa ja että työntekijä ei jatkuvasti vaihdu.

Erityisen tärkeää on tiivistää yhteistyötä eri yhteistyötahojen välillä, jotta lastensuojelun asiakkaana oleva lapsi/nuori saa oikean avun oikeaan aikaan. Esimerkiksi Nurmijärven lastensuojelun varhaisvaihe palkittiin nyt keväällä monialaisesta ja moniammatillisesta yhteistyöstä.

On tärkeää, että lastensuojelun sosiaalityöntekijä voi hyödyntää muiden ammattilaisten osaamista erityisesti silloin kun lastensuojeluasiaan liittyy esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmia.

Tuoreessa THL:n tutkimuksessa todetaan, että vaikka lastensuojelulaki edellyttää vanhempien päihdeongelmien selvittämistä, ei tämä kuitenkaan vielä toteudu käytännössä. Kaikissa päihdepalveluissa vanhemmilta ei aina kysytä, onko hänellä lapsia.

Tutkimuksen mukaan monelle pienen lapsen vanhemmalle on korkea kynnys hakea apua päihdeongelmaan. Myös hoitoon pääsy on koettu vaikeaksi.

Päihdepalveluja käyttäneiden vanhempien mukaan peruspalvelujen ja lastensuojelun ammattilaisten tieto päihdeasioista on puutteellista, eikä tarvittavaa apua aina ole löytynyt. Yhteistyö päihdepalveluammattilaisten välillä jää valitettavan usein vain tiedon vaihtamisen tasolle. Vanhempien avun tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan kuitenkin nykyistä varhemmin, jos peruspalveluissa voitaisiin käyttää päihdepalvelujen ammattilaisten asiantuntemusta.

Uskon, että nykyistä tiiviimpi yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä avun oikea-aikainen kohdentaminen ja saavutettavuus toisivat lisää vaikuttavuutta sekä säästöjä lastensuojeluun

Lahden Perussuomalaiset ry:n valtuustolaoite: Kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta luopuminen Lahden kaupungissa säästösyistä v. 2015 -2016. Kustannusvaikutus 25 vuotta.

Perustelut

Lahden kaupungin taloudellinen tulos oli 29 miljoonaa euroa tappiollinen vuonna 2013. Kaupungin talouden tasainottaminen vaatii säästöleikkauksia, toiminnan tehostamista ja erilaisten palvelumaksujen korotuksia. 

Lisäksi henkilöstön lomautus- ja irtisanomistarve on mahdollinen. Kaupungin talouden tasapainottaminen vaatii ainakin vuoteen 2017 saakka jatkuvia toimia. Kaupungin lainataakka on merkittävä tämänkin jälkeen.

Tällä on vaikutusta investointiohjelmaan ja erilaisiin kunnossapidon toimiin. Lisäksi kaupungin talous ei kestä yllätysmenoja, joita saattavat olla vaikkapa uuden home- ja kosteusvauriopaljastumiset kaupungin kiinteistöissä.

Kaupungin on tässä  taloudellisessa tilanteessa pitäydyttävä ydintoimintoihinsa ja luovuttava sellaisista, jotka eivät välittömästi palvele kaupunkilaisten etua.Lahti on sopinut 20 ns. kiintiöpakolaisen vastaanottamiseen vuosittain.

Suomen valtio korvaa kunnille pakolaisista aiheutuvat kulut neljän (4) vuoden ajalta. Kustannusvaikutus on kuitenkin noin 25 vuotta, kun otetaan huomioon kotoutukseen liittyvät kielikoulutus, peruskoulutus, täydennyskoulutus ja ammatillinen koulutus, asunnon hankinta ja perheiden vuosittaiset sosiaalietuudet sekä erilaiset maahanmuuton alkupalvelut, kuten tulkkauspalvelut.

Aloite
Talouden tasapainottamisvaatimukset ja pitkäaikaiset kustannusvaikutukset huomioiden esitämme, että Lahden kaupunki luopuu kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ja siihen liittyvästä sopimuksesta vuosina 2015 - 2016, jonka jälkeen asiaa tarkastellaan uudelleen. Lahden Perussuomalaiset ry:n valtuustoryhmä

Puhe valtuustossa 7.4.2014:§ 35 Valtuustoaloite: Selvityksen käynnistäminen yhteistoiminnassa eri urheiluseurojen kanssa mahdollisuudesta järjestää lahtelaisille nuorille harrasteliikuntapassi ja siihen liittyvää toimintaa

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut 

Olen jättänyt yhdessä valtuutettu Lasse Koskisen kanssa aloitteen, jossa esitämme, että Lahden kaupunki käynnistäisi yhteistyössä eri urheiluseurojen kanssa selvityksen mahdollisuudesta järjestää lahtelaisille nuorille harrasteliikuntapassi Itä-Helsingin FunAction - Nuorten harrasteliikuntahankeen tapaan.

 Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu ry on lausunnossaan todennut, että esityksemme  nuorten liikunnan edistämiseksi on ajankohtainen ja aiheellinen. Nuorten liikuntatoimen kehittämien on noussut myös Päijät-Hämeen kuntien liikuntatoimen viranhaltioiden mielestä yhdeksi tärkeimmäksi painopistealueeksi. Nuoret Liikkeellä 2015-2017 hankkeen avulla kunnat haluavat kehittää uusia toimintamalleja nuorten liikkumisen ja aktivoinnin edistämiseksi.

 Hankkeen aikana olisi mielestämme hyvä aika kokeilla liikuntapassia yhtenä toimintamallina. Liikuntapassilla nuori ei sitoudu liikkumaan tietyssä ryhmässä tiettynä aikana, vaan saa itse valita liikuntamahdollisuuksien joukosta itselleen mieluisat lajit ja toimintatavat. Passi toimii nuoren pääsylippuna eri ryhmiin, lajeihin ja liikuntapaikkoihin. Liikuntapassi mahdollistaisi myös liikunnan harrastamisen taloudellisesti ja sosiaalisesti heikommassa asemassa oleville nuorille. 


Valtuustoaloite 14.10.2013

Valtuustoaloite työttömien aktiivipassista

Työttömien aktiivipassi on alennuskortti, johon olisivat oikeutetut syrjäytymisvaarassa olevat lahtelaiset pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat saaneet toimeentulotukea yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta.  Aktiivipassilla he saisivat tuntuvia alennuksia joukkoliikenteestä, liikunta- sekä kulttuuripalveluista. Alennusprosentti voisi olla esim. 75 % ja sen saisi toimeentulopäätöksen yhteydessä

Perustelut:

Lahden työttömyysaste oli heinäkuussa 17,1 % japitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut viidessä vuodessa 814 henkilöllä. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden yleistyminen nuoremmissa ikäluokissa. Lahdessa alle 30-vuotiaiden osuus pitkäaikaistyöttömistä on jo yli 6,3 %, kasvua vuodesta 2008 on 644 henkilöä.

Työttömyys vaikuttaa haitallisesti sekä ihmisen toimeentuloon että terveyteen ja hyvinvointiin. Pitkäaikaistyöttömyys ajaa ihmisiä köyhyyteen, jolla puolestaan on paljon negatiivisia vaikutuksia ihmisten elämässä.  Moni pitkäaikaistyötön joutuu tinkimään harrastuksistaan, liikkumisestaan ja jopa terveydenhoitomenoistaan.

Matala tulotaso ei saisi olla kuitenkaan esteenä ihmisten monipuoliselle osallistumiselle ja aktiiviselle elämälle. Etenkin lapsiperheiden köyhyys vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen, oppimiskykyyn sekä käyttäytymiseen. Köyhyys lisää myös lasten ja nuorten syrjäytymisen riskiä.

Työttömien aktivointi on vaikuttavaa sosiaalipolitiikkaa ja halvempaa kuin syrjäytymisen seurauksena syntyvät muut yhteiskunnalliset kustannukset. Edellä esitettyihin seikkoihin viitaten esitän, että Lahdessa selvitettäisiin mahdollisuus aktiivipassin käyttöönottamisesta.

Valtuustoaloite 16.9.2013

Valtuustoaloite nuorten harrasteliikuntapassista
 
Nuorten harrasteliikuntapassilla tarkoitetaan 13-17 -vuotiaille kohdistettua korttia, jolla nuoret voivat kokeilla eri liikuntamuotoja ja itselleen sopivia lajeja. Kokeilun jälkeen nuori voi ryhtyä harrastamaan aktiivisesti liikuntaa jonkin seuran tai ryhmän puitteissa tai jäädä vapaaksi kuntoliikkujaksi halunsa mukaan.

Passi toimii nuoren pääsylippuna eri ryhmiin, lajeihin ja liikuntapaikoille. Liikuntapassilla tapahtuva kokeilu on perheille myös taloudellinen ratkaisu, koska tässä vaiheessa nuoren ei tarvitse maksaa jäsen- ja osallistumismaksuja. Edullinen liikuntapassimaksu ei muodostu taloudelliseksi kynnykseksi.

Toiminnan tulee tapahtua Lahden kaupungin ohjauksessa joko niin että kaupunki on itse joko toteuttajana ja ohjaajana tai tukevana yhteistyötahona toteuttaviin seuroihin päin. Liikuntapassitoiminnassa kyetään tarvittaessa myös työllistämään liikunta-alan ammattilaisia ohjaajina.

Lahden liikuntapassissa voidaan käyttää esimerkkinä Itä-Helsingin alueella käytössä olevaa Fun-Action -liikuntapassia. Toimintaa varten ostetaan liikuntakortti, joka maksaa 20 euroa kausi. Kortilla voi osallistua viikoittain kaikkeen liikuntatarjontaan oma aikataulun mukaan.

Perustelut
 
Nuorille suunnatun liikuntatoiminnan kehittämisen tärkeyttä korostaa uudistettu lastensuojelulaki (L417/2007, 12 §), joka velvoittaa kuntaa laatimaan valtuustokausittain suunnitelman lastensuojelun järjestämisestä sekä kehittämisestä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kunnassa.

Lain tavoitteena on painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukemiseen ja avohuoltoon. Lastensuojelu koskee lain sisällön mukaan kaikkia viranomaisia. Suomen hallituksen vuoden 2007 poliittisen ohjelman mukaan lasten ja nuorten liikunnan harrastamista tulee tukea sen terveysvaikutusten vuoksi. Samoin sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste) vuosille 2012 - 2015, painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestön osalta.

Lahden strategiassa todetaan, että voimavaroja suunnataan ennaltaehkäisevään toimintaan sekä terveysliikunnan edistämiseen. Yleinen keskustelu nuorten fyysisen kunnon laskusta, ylipainon kertymisestä ja henkisten ongelmien lisääntymisestä, lisää ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä. Lasten ja nuorten keskinäiset erot terveys- ja kuntotasoissa ovat kasvaneet viimeisten vuosikymmenien aikana huolestuttavasti.

Liikunnan edistäminen on välttämätöntä lapsen terveen kasvun ja kehityksen kannalta. Riittävä päivittäinen liikunta ennaltaehkäisee ylipainoa ja lihavuutta sekä riskiä sairastua myöhemmän iän 2-tyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.

Liikunta tarjoaa myös myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä. Liikunnan parissa nuori oppii toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. Liikunnalla on merkitystä myös koulujen työrauhan parantamisessa. Näin ollen esitämme, että Lahden kaupunki käynnistää yhteistoiminnassa eri urheiluseurojen kanssa selvityksen mahdollisuudesta järjestää lahtelaisille nuorille harrasteliikuntapassi ja siihen liittyvää toimintaa.