MAARIT TUOMI - TERVETTÄ JÄRKEÄ PÄÄTÖKSENTEKOON

Olen syntyperäinen lahtelainen, kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan, Wellamo-opiston johtokunnan sekä Lahti Aquan hallituksen jäsen.

Sivistyslautakunnan varapuheenjohtajaksi minut valittiin syyskuussa 2022. Olen myös kaupunginhallituksen varajäsen.

Koulutukseltani olen yo-merkonomi ja lähihoitaja. Kansanedustaja Rami Lehdon eduskunta-avustajana työskentelin vuodesta 2015 lähtien maaliskuuhun 2023 asti.

Huhtikuusta 2023 lähtien olen työskennellyt kansanedustaja Mira Niemisen avustajana.

Lähihoitajana olen työskennellyt päiväkodeissa, lastensuojelussa, kehitysvammaisten parissa, päihdetyössä ja vanhustenhoidossa.

Lähihoitajan työni kautta olen oppinut ymmärtämään kuinka tärkeitä poliittisia tavoitteita terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ovat. Hyvä hoito ja ihmisarvoinen elämä tulee taata meille kaikille myös silloin, kun olemme sairaita ja heikkoja.

Olen ehdolla sekä alue- että kuntavaaleissa keväällä 2025.

Kuntavaalit:


Tervettä järkeä taloudenpitoon:

Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Kaupungin varat on käytettävä harkiten ja järkevästi. Turhat ideologiset hankkeet on hylättävä, ja resurssit tulee kohdentaa kuntien ydintehtäviin kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin, kouluihin ja päiväkoteihin sekä katujen kunnossapitoon.

Luonnollisia monopoleja, kuten vesihuolto (Lahti Aqua) - tai energiayhtiöitä (Lahti Energia), ei tule yksityistää. Ei edes osia niistä.


Tervettä järkeä kouluihin:

Lapsilla on oikeus turvalliseen koulupäivään ja laadukkaaseen opetukseen. Koulukiusaaminen, väkivalta ja häiriköinti on saatava kuriin. Työrauha on taattava, ja oppimisen tuen sekä oppilashuollon tulee olla saatavilla. Koulussa ei saa joutua pelkäämään.

Tasokurssien ja -luokkien käyttöön ottaminen helpottaisi oppilaiden tarpeiden yksilöllistä huomioimista. Peruskoulusta ei pidä päästä ulos, jos taidot eivät riitä. Inkluusio ei edes teoriassa voi toimia, ellei siihen ole erikseen osoitettuja aikuisia koululuokissa.

Tervettä järkeä elinvoimaan:

Kunnan hankintaosaamista on kehitettävä, ja kilpailutus on saatava toimimaan paremmin. Hankinnat on mahdollisuuksien mukaan toteutettava osissa, jotta pienemmätkin paikalliset yritykset voivat osallistua tarjouskilpailuun.

Yrittäjämyönteisessä päätöksenteossa käydään aktiivista vuoropuhelua yrittäjien kanssa. Meillä tulee olla sujuvat lupakäytännöt, toimiva infra ja yrittäjämyönteinen maankäyttö sekä kaavoitus.

Aluevaalit:

Nopea apu, hyvinvoiva henkilökunta, viisaat veroeurot

Hyvinvoiva henkilöstö = parempi hoito

-Hoitajapulaa ei ratkaista pelkillä puheilla – tarvitaan parempia työoloja ja kilpailukykyistä palkkausta.

-Vähemmän byrokratiaa ja turhaa paperityötä, enemmän aikaa potilaiden hoitoon.


Verorahat viisaasti – hoito edellä, hallinto perässä

-Jokainen euro on käytettävä tehokkaasti – ei turhiin konsulttipalveluihin vaan suoraan hoitoon. Hallinnon paisuttamisen sijaan rahat on ohjattava lääkäreihin, hoitajiin ja pelastustoimeen.

- Tehdään päätöksiä, jotka perustuvat laatuun ja vaikuttavuuteen – ei lyhytnäköisiin leikkauksiin.


Nopeampi hoitoon pääsy – ei loputtomia jonoja
-Lääkärille ja hoitoon on päästävä ajoissa – jonojen lyhentämiseen on löydettävä toimivia ratkaisuja.
-Otetaan käyttöön lisää liikkuvia palveluita, digivastaanottoja ja tehokasta työnjakoa.
-Ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon panostamalla vähennetään ruuhkaa päivystyksissä.


Sinä päätät – äänestä 13.4.2025!
Kuntavaalien ennakkoäänestys kotimaassa 2.–8.4.2025.










Liikkumisesta mielihyvää ja yhdessäoloa koko perheelle

Keskiviikko 12.2.2025 - Maarit Tuomi

Nyky-yhteiskunnassa lasten liikkumattomuus on kasvava ongelma. Yhä useampi lapsi viettää aikansa ruutujen ääressä sen sijaan, että leikkisi ulkona tai harrastaisi liikuntaa.

Liikkumisella on merkittävä vaikutus lasten kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Fyysinen aktiivisuus tukee motoristen taitojen kehittymistä, vahvistaa lihaksia ja luita sekä edistää sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä. Lisäksi liikunta auttaa parantamaan keskittymiskykyä ja oppimista, mikä voi näkyä positiivisesti myös koulumenestyksessä. Sosiaalisesti liikunta kehittää yhteistyötaitoja, vuorovaikutusta ja itseluottamusta, kun lapset oppivat toimimaan ryhmässä ja kohtaamaan haasteita.

Vanhempien ja koulujen tulisi kannustaa lapsia liikkumaan monipuolisesti ja tehdä liikunnasta luonnollinen osa arkea. Esimerkiksi koulupäiviin voitaisiin sisällyttää enemmän taukoliikuntaa ja ulkoleikkejä. Myös liikuntaharrastusten tukeminen ja turvallisten liikuntapaikkojen kehittäminen ovat tärkeitä keinoja lisätä lasten fyysistä aktiivisuutta.

Liikunta on myös yksi parhaista tavoista viettää laatuaikaa perheen kanssa ja samalla huolehtia hyvinvoinnista. Yhteinen liikkuminen ei ainoastaan edistä fyysistä terveyttä, vaan se myös lujittaa perhesuhteita ja tuo iloa arkeen.

Kaikki perheet eivät välttämättä voi tarjota lapsilleen kalliita harrastuksia, mutta on monia ilmaisia tai edullisia tapoja liikkua, kuten pihapelit, metsäretket ja pyöräily. Tärkeintä on, että vanhemmat kannustavat ja luovat myönteisen asenteen liikuntaa kohtaan.

Päijät-Hämeessä on monia perheille suunnattuja liikuntamahdollisuuksia, kuten monipuoliset ulkoilureitit, uimahallit, urheilupuistot sekä luontokohteet. Esimerkiksi Salpausselän alue tarjoaa loistavia mahdollisuuksia hiihtoon ja retkeilyyn, ja Lahden sataman ympäristö sopii erinomaisesti pyöräilyyn ja kävelylenkkeihin koko perheen voimin.

Jokainen meistä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että tulevat sukupolvet kasvavat terveiksi ja hyvinvoiviksi. Nyt on aika toimia, ennen kuin seuraukset muuttuvat peruuttamattomiksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikunta, lasten liikkumattomuus, perhe, yhdessäolo

Lisää kirjoituksia