Olen syntyperäinen lahtelainen, toisen kauden kaupunginvaltuutettu, teknisen- ja ympäristölautakunnan sekä Lahti Aquan hallituksen jäsen.
Koulutukseltani olen yo-merkonomi ja lähihoitaja. Olen työskennellyt kansanedustaja Rami Lehdon eduskunta-avustajana vuodesta 2015 lähtien.
Lähihoitajana olen työskennellyt päiväkodeissa, lastensuojelussa, kehitysvammaisten parissa, päihdetyössä ja vanhustenhoidossa. Lähihoitajan työni kautta olen oppinut ymmärtämään kuinka tärkeitä poliittisia tavoitteita terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ovat. Hyvä hoito ja ihmisarvoinen elämä tulee taata meille kaikille myös silloin, kun olemme sairaita ja heikkoja. Sydäntäni lähellä ovat myös nuoret ja lapsiperheet monine ongelmineen.
Siksi tarvitsemmekin Lahteen kipeästi uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Meidän tulee kiinnittää huomiota myös työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin ja huolehtia, että meillä on sellaista osaamista, jolle työnantajilla on kysyntää.
Tulevalla valtuustokaudella meidän tuleekin keskittyä ensisijaisesti näihin kuntalaisten arjen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta olennaisiin perusasioihin.
Olen ehdolla kevään 2021 kuntavaaleissa ja kuntavaaliteemani ovat:
1. Turvallinen Lahti
Yhä paheneva päihteidenkäyttö näkyy ikävällä tavalla Lahden katukuvassa ja luo turvattomuuden tunnetta sekä häiriökäyttäytymistä, johon tulee puuttua entistä voimakkaammin ja entistä varhaisemmassa vaiheessa.
2. Hyvinvoiva Lahti
Päätöksenteossa tulee keskittyä perusasioihin. Toimiva ja hyvä arki on jokaisen lahtelaisen perusoikeus. Resurssit tulee kohdentaa kuntien ydintehtäviin kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin, kouluihin ja katujen kunnossapitoon.
3. Elinvoimainen Lahti
Yrittäjämyönteisessä päätöksenteossa käydään aktiivista vuoropuhelua yrittäjien kanssa. Meillä tulee olla sujuvat lupakäytännöt, toimiva infra ja yrittäjämyönteinen maankäyttö sekä kaavoitus. Julkisissa hankinnoissa suositaan kotimaisuutta ja paikallisuutta.
Haastatteluni Omalähiö-lehdessä 15.2.2019
Ilmastonmuutoksella pelottelu on vastenmielistäTorstai 4.4.2019 - Maarit Tuomi Onko suhteellisuuden taju ilmastonmuutoskeskustelussa mennyt yli, kun alakoululainen itkee ja on ahdistunut leivässä käytettävän muovipussin takia? Tänään käymäni keskustelun perusteella erään äidin kanssa voisin todeta, että överiksi on mennyt. Teemme lapsivaikutusten arviointia ja puhumme kauniisti siitä, miten lapsille tulisi kertoa vaikeista asioista hänen ikätasoonsa sopivalla tavalla. Herää kuitenkin kysymys, että toteutuuko tämä? Otetaanko keskusteluissa riittävästi huomioon se, että lapset ovat herkkyys- ja kehitystasoltaan erilaisia? Olen huolissani tästä pelottelun ilmapiiristä, joka ilmastonmuutoskeskustelussa vallitsee. Toivoisinkin enemmän kannanottoja ja keskustelunavauksia siitä, miten tästä aiheesta voitaisiin keskustella niin, etteivät lapsemme ja nuoremme menettäisi tulevaisuudentoivoaan- ja uskoaan. |
|
1 kommentti . Avainsanat: ilmastonmuutos, lapset, nuoret |
