Tervetuloa kotisivuilleni - lahtelainen perusnainen sisulla ja sydämellä!

Olen syntyperäinen lahtelainen kaupunginvaltuutettu, naimisissa pienyrittäjän kanssa ja kahden jo aikuisen tyttären äiti.

Päätöksenteon keskiössä tulee olla kuntalaisten tarpeet
ja hyvinvointi, ei hyvä veli-verkosto. Tolkkua ja järkeä päätöksentekoon.
Koulutukseltani olen yo-merkonomi ja lähihoitaja.

Tällä hetkellä työskentelen kansanedustaja Rami Lehdon
eduskunta-avustajana. Olen myös Lahden Perussuomalaisten sihteeri. Perheeseemme kuuluu kaksi koiraa. Pirteä cairnterrieri Bea sekä herkkä tiibetinspanieli Pörri. Vapaa-aikani kuluu liikunnan, ulkoilun ja mökkeilyn parissa.

Lähihoitajana olen työskennellyt päiväkodeissa, lastensuojelussa,
kehitysvammaisten parissa, päihdetyössä ja vanhustenhoidossa. Työni kautta olen oppinut ymmärtämään kuinka tärkeitä poliittisia tavoitteita terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ovat. Hyvä hoito ja ihmisarvoinen elämä tulee taata meille kaikille myös silloin, kun olemme sairaita ja heikkoja. Sydäntäni lähellä ovat myös nuoret ja lapsiperheet monine ongelmineen. Lisäksi haluan kannustaa suomalaisia työntekoon ja yrittämiseen.


Olin ehdolla kevään 2017 kuntavaaleissa ja sain 388 ääntä, joten uusin paikkani Lahden kaupunginvaltuustossa. Kiitos kaikille äänestäjilleni!

Tulen valtuustokaudella 2017-2021 toimimaan teknisen- ja ympäristölautakunnan jäsenenä, Lahti Aquan hallituksen jäsenenä ja kaupunginhallituksen varajäsenenä.

Olen myös Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hallituksen varajäsen.






Veronkorotuksista

Tiistai 14.11.2017 klo 19:58 - Maarit Tuomi

Valtuustopuhe 13.11.2017

Veronkorotuksia perustellaan sillä, että halutaan säilyttää palvelutaso ja turvataan muun muassa laaja ja monipuolinen kulttuuritarjonta.

Onko esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen palvelutason säilyttämistä vai sen ylittämistä? Eikö nykyinen, 20 h/viikko riittäisi turvaamaan nykyisen palvelutason?

Ja onko meillä pakko olla niin laaja ja monipuolinen kulttuuritarjonta?

Kuntalaisille vakuutellaan, että verojen korotus on viimeinen keino. Tilastojenkaan valossa näin ei ole. Kunnallisveron korottaminen on käytännössä huomattavasti helpompi toimi kuin talouden tervehdyttäminen toimintoja tehostamalla ja järkeistämällä.

Veronmaksajain Keskusliiton mukaan kunnallisveron korotus tekee keskituloiselle palkansaajalle (eli noin 3000 e tienaavalle) noin 152 euroa vuodessa ja 1 600 euron eläkkeensaajalle tulee noin 72 euroa vuodessa. Tavanomaiselle lahtelaiselle pientaloasukkaalle kiinteistöveroprosenttien nousu tarkoittaa 31 euroa vuodessa.

Valtakuunapolitiikan tasolla vasemmisto kantoi kyllä huolta esimerkiksi omakotitaloissa asuvista lapsiperheistä ja eläkeläisistä. Mutta miksi tämä huoli ei kantautunut tänne kuntatasolle saakka?

Valtiontalous on lähtenyt hienoiseen kasvuun ja tätä kasvua meidän kuntapäättäjienkin tulisi omalta osaltamme edistää.  Kun nyt noususuhdanteessa nostamme veroja, niin mitä me teemme sitten kun suhdannenäkymät heikkenevät?

Maltillinen kunnallisvero kertoo hyvästä taloudenpidosta ja onnistuneesta päätöksenteosta, joka houkuttelee kuntaan yrityksiä ja osaavaa työvoimaa.

Kuntien velvoitteet hoitaa lakisääteisiä palveluja ovat samankaltaisia ja homekouluja ja päiväkotejakin on löytyy muistankin kunnista.  Toisissa kunnissa näiden velvoitteiden hoito onnistuu kuitenkin pienemillä veroprosenteilla kuin toisissa. Viime valtuustokaudella puhuttiin kuntaliitoksen yhteydessä kovasti hyvistä käytännöistä ja niiden siirtämisestä omaan toimintaan. Nyt nämä ”hyvät käytännöt”- puheet ovat jostain syystä hautautuneet. Olisiko näitä puheita kuitenkin syytä herätellä henkiin ja tutustua pienemmillä veroprosenteilla pärjäävien kuntien hyviin käytäntöihin, kun kerran oma osaamisemme ei siihen riitä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, kiinteistövero, tulovero, veronkorotukset

Lisää kirjoituksia