Ilmastonmuutoksella pelottelu on vastenmielistä

Torstai 4.4.2019 - Maarit Tuomi

Onko suhteellisuuden taju ilmastonmuutoskeskustelussa mennyt yli, kun alakoululainen itkee ja on ahdistunut leivässä käytettävän muovipussin takia? Tänään käymäni keskustelun perusteella erään äidin kanssa voisin todeta, että överiksi on mennyt.

Teemme lapsivaikutusten arviointia ja puhumme kauniisti siitä, miten lapsille tulisi kertoa vaikeista asioista hänen ikätasoonsa sopivalla tavalla. Herää kuitenkin kysymys, että toteutuuko tämä? Otetaanko keskusteluissa riittävästi huomioon se, että lapset ovat herkkyys- ja kehitystasoltaan erilaisia?

Olen huolissani tästä pelottelun ilmapiiristä, joka ilmastonmuutoskeskustelussa vallitsee. Toivoisinkin enemmän kannanottoja ja keskustelunavauksia siitä, miten tästä aiheesta voitaisiin keskustella niin, etteivät lapsemme ja nuoremme menettäisi tulevaisuudentoivoaan- ja uskoaan.

1 kommentti . Avainsanat: ilmastonmuutos, lapset, nuoret

Annetaan nuorelle mahdollisuus kesätyöhön

Keskiviikko 30.3.2016 - Maarit Tuomi

Varmaan jokainen meistä muistaa ensimmäisen kesätyöpaikkansa. Minä työskentelin Lahden kauppatorilla mansikanmyyjänä ja työ oli hauskaa aikaisista herätyksistä huolimatta. Torilla kävi paljon ihmisiä ja bonuksena oli tietenkin makeat mansikat, joita tuli napsittua työn lomassa varsinkin alkukesästä.

 

Kesätyöpaikan saanti on nykyään monelle nuorelle vaikeaa, lähes mahdotonta. Suhteet ja aktiivisuus toki auttaa, mutta aina sekään ei riitä.

 

Lahden kaupungin tämän vuoden talousarviossa koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämiseen oli varattu 350 000 euroa. Hakemuksia tuli noin 10 000, mutta kesätyöpaikkoja on tarjolla vain noin 300.  Kaupunki on mukana myös Kesällä Duuniin! –kampanjassa,  jonka tavoitteena on lisätä tarjolla olevia kesätyöpaikkoja sekä helpottaa nuorten ja työnantajien kohtaamista.  Kaupunki jakaa myös kesätyöseteleitä 250 ensimmäiselle hakijalle omatoimista työnhakua varten vapailta markkinoilta.

 

Mielestäni kaupunki voisi kuitenkin tehdä vielä enemmän nuorten työllistämisen hyväksi ja lisätä ensivuoden talousarvioon rahaa koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämiseen.

 

 Esimerkiksi Kemin kaupunki on päättänyt palkata kaikki kesätöitä hakevat lukiossa tai ammattikoulussa opiskelevat nuoret ensi kesänä kolmeksi viikoksi. Kaupunki on työllistänyt kaikki kesätöitä hakevat nuoret jo usean vuoden ajan kaupungin vaikeasta työllisyystilanteesta huolimatta.

 

Turku puolestaan on työllistänyt toimeentulotukea kesäajaksi hakevia opiskelijoita vuodesta 1999 alkaen. Toimeentulotukea hakevat opiskelijat työllistetään kaupungin eri yksiköihin täysimääräisellä työajalla. Kuukausipalkan suuruus on 1300 euroa ja työsuhteen pituus on 1-2 kuukautta. Opiskelijoiden työllistämiseen on varattu tänä vuonna 300 000 euroa. Toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden työllistäminen on osoittanut, että on kokonaistaloudellisesti järkevämpää tarjota toimeentulotuen sijasta opiskelijoille palkkatyötä.

Kesätyössä nuoret tutustuvat työelämään, saavat työkokemusta ja oppivat tekemään töitä. Tarvitsemme heidän panostaan, sillä nuoret ovat tulevaisuuden työntekijöitä, jotka pitävät hyvinvointivaltiotamme pystyssä. Nuoren työllistäminen on satsaus tulevaisuuteen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kesätyö, lahti, nuoret

Nuoren kuntouttaminen kannattaa

Keskiviikko 12.8.2015 - Maarit Tuomi

On taas se aika vuodesta kun moni nuori aloittaa arkisen aherruksen opiskelujensa parissa. Mieleisen opiskelupaikan saaminen on nuorelle unelmien täyttymys. Uurastus on tuottanut tulosta ja ovi haluttuun opiskelupaikkaan on avautunut. 

Kaikista positiivisista tuntemuksista huolimatta mukaan voi mahtua myös huolta ja ahdistusta. Nuorella on edessään suuri elämänmuutos. Tulossa voi olla paikkakunnan vaihto sekä irtaantuminen vanhemmista ja tutusta ympäristöstä. Myös taloudellinen tilanne askarruttaa. Vanhemmilta tai muilta läheisiltä saatu tuki ja apu kuitenkin helpottavat asioiden järjestelemistä ja elämänmuutokseen sopeutumista. 

Ylitsepääsemättömältä tilanne voi tuntua jos nuorella on mielenterveyden häiriöitä kuten masennusta. Masennus vaikuttaa sekä opiskeluun että muuhunkin elämään. Taloudelliset vaikeudet, yksinäisyys, opiskelupaineet ja liian korkealle asetetut tavoitteet voivat aiheuttaa masennusta, jonka seurauksena opinnot saattavat keskeytyä tai viivästyä. 

Avun hakemisen ja saamisen kannalta masennuksen tunnistaminen onkin ensiarvoisen tärkeää. Vuonna 2014 nuorten kuntoutukseen käytettiin 125 milj. euroa, mikä oli 40 % Kelan kuntoutusmenoista. Kuntoutuspsykoterapia on nuorten yleisin kuntoutusmuoto, jonka käyttö kasvaa edelleen.  Mikä kunto? -kampanja levittää tietoa siitä, miten ja minkälaiseen kuntoutukseen nuoret voivat Kelan kautta hakeutua. Kampanja kestää vuoden 2016 loppuun. 

Tämänkaltaiset hankkeet erityistä tukea tarvitseville nuorille ovat jatkossakin tärkeitä. Hankkeiden ja palvelujen tulee olla myös helposti saatavilla ja löydettävissä siellä missä nuoret liikkuvat, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. 

Hallituskauden yhtenä tavoitteena on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentyminen. Tähän tavoitteeseen meidän kaikkien on helppo yhtyä.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nuoret, opiskelu, kuntoutus, masennus