Nuoren kuntouttaminen kannattaa

On taas se aika vuodesta kun moni nuori aloittaa arkisen aherruksen opiskelujensa parissa. Mieleisen opiskelupaikan saaminen on nuorelle unelmien täyttymys. Uurastus on tuottanut tulosta ja ovi haluttuun opiskelupaikkaan on avautunut. 

Kaikista positiivisista tuntemuksista huolimatta mukaan voi mahtua myös huolta ja ahdistusta. Nuorella on edessään suuri elämänmuutos. Tulossa voi olla paikkakunnan vaihto sekä irtaantuminen vanhemmista ja tutusta ympäristöstä. Myös taloudellinen tilanne askarruttaa. Vanhemmilta tai muilta läheisiltä saatu tuki ja apu kuitenkin helpottavat asioiden järjestelemistä ja elämänmuutokseen sopeutumista. 

Ylitsepääsemättömältä tilanne voi tuntua jos nuorella on mielenterveyden häiriöitä kuten masennusta. Masennus vaikuttaa sekä opiskeluun että muuhunkin elämään. Taloudelliset vaikeudet, yksinäisyys, opiskelupaineet ja liian korkealle asetetut tavoitteet voivat aiheuttaa masennusta, jonka seurauksena opinnot saattavat keskeytyä tai viivästyä. 

Avun hakemisen ja saamisen kannalta masennuksen tunnistaminen onkin ensiarvoisen tärkeää. Vuonna 2014 nuorten kuntoutukseen käytettiin 125 milj. euroa, mikä oli 40 % Kelan kuntoutusmenoista. Kuntoutuspsykoterapia on nuorten yleisin kuntoutusmuoto, jonka käyttö kasvaa edelleen.  Mikä kunto? -kampanja levittää tietoa siitä, miten ja minkälaiseen kuntoutukseen nuoret voivat Kelan kautta hakeutua. Kampanja kestää vuoden 2016 loppuun. 

Tämänkaltaiset hankkeet erityistä tukea tarvitseville nuorille ovat jatkossakin tärkeitä. Hankkeiden ja palvelujen tulee olla myös helposti saatavilla ja löydettävissä siellä missä nuoret liikkuvat, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. 

Hallituskauden yhtenä tavoitteena on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentyminen. Tähän tavoitteeseen meidän kaikkien on helppo yhtyä.