Pakolaisten vastaanottovalmius Lahdessa

Lahden kaupunginhallitus ilmaisi kokouksessaan 7.9.2015 valmiutensa pakolaisten lisävastaanottoon Lahteen, Näkemys syntyi äänin 9 – 2. Me perussuomalaisten edustajat jäimme vähemmistöön äänestyksessä. 

Lahti ottaa jo nyt vuosittain vastaan 30 kiintiöpakolaista. Tälle vuodelle määrä lisättiin tilapäisesti 40:een. Katsomme perussuomalaisten näkemysten mukaisesti, että tämä riittää Lahden osuudeksi myös tällä hetkellä. Lisäksi kaupunkiin muuttaa vuosittain omatoimisia maahanmuuttajia. 

Maahanmuuttoviranomaisilta saapuneen kyselyn mukaisesti Lahden kaupunki on tehnyt pikaselvityksen vastaanottovalmiudesta ja mahdollisen pakolaisten vastaanottokeskuksen perustamisesta Lahteen. Erityisesti on keskusteltu Hennalan entisen varuskunnan rakennuksista, joita hallitsee valtionyhtiö Senaatti-kiinteistöt, joka on jo myynyt osan alueen rakennuksista yksityisille ostajille. 

Vastustimme pakolaisten lisävastaanottoa ja mahdollista pakolaiskeskuksen muodostamista Lahteen, koska katsoimme että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Suomella ja Lahdella ei ole mahdollisuuksia lisätä pakolaisten vastaanottomääriä. Lahden työttömyysaste on vakiintunut noin 19 prosentin paikkeille, joka näkyy merkittävästi sekä kaupungin verotuloissa että kasvaneina toimeentulokustannuksina. 

Lahti on kamppailut jo pitkään taloutensa tasapainottamiseksi eikä pitkäaikaisten lainojen kokonaismäärää ole saatu vielä taittumaan. Lisäksi terveyskeskuspalvelut eivät lääkärien puutteessa toimi asiakkaiden odotusaikatoiveiden mukaisesti. Samoin vanhusten kodinhoitotyövoima työskentelee äärirajoilla ja henkilökunnan lisätarvetta tällä alueella on. 

Kaikki kustannuksiin vaikuttavat seikat huomioon ottaen pakolaisten lisävastaanottaminen muodostaa sekä taloudellisen että toiminnallisen rasitteen Lahdelle, johon kaupungilla ei ole varaa tällä hetkellä. Valtio korvaa pakolaisten vastaanottokustannukset kolmen vuoden ajan, mutta sen jälkeen Lahti on omillaan kustannusten osalta. Yhtä kaikki – sekä valtion maksamat korvaukset että kaupungin omat kustannukset, menevät veronmaksajien kukkaroista. 

Pakolaisten suora lisäsijoittaminen Lahteen vaatii perusterveydenhoidon, päivähoidon, peruskoulun, kotouttamiskoulutuksen, asuntojen, toimeentulotukien, toiminnanohjaajien ja tulkkipalvelujen järjestämistä ja tuottaa hallinnollisia kuluja. Mahdollisen pakolaiskeskuksen palvelujen osalta Lahti joutuu järjestämään osan palveluista, kuten esimerkiksi terveydenhoidon ja sosiaalitoimen palveluita. Mikäli tämä keskus Lahteen syntyy, niin Lahti ja naapurikunnat ovat myös ensi sijaisia sijoituskuntia, kun pakolaisia siirretään keskuksesta kuntiin. Perheiden yhdistäminen lisää vielä vastaanottavien määrää moninkertaiseksi. 

Ymmärrämme sen inhimillisen ja taloudellisen hädän, jota Syyrian sisällissota ja useat muut Afrikan sotatilanteet synnyttävät, mutta katsomme että Suomi kokonaisuutena ja Lahti omalta osaltaan ovat liian pieniä kantamaan enää lisäkuormaa pakolaisten vastaanottamisesta. Toteamme edelleen, että auttaminen tulee osoittaa suoraan sotatoimialueiden välittämässä läheisyydessä oleviin pakolaiskeskuksiin. Tuomitsemme omalta osaltamme EU:n suunnitelmat pakolaisten maakohtaisesta velvoitevastaanottamisesta. Lisäksi sotapakolaisten joukossa on elintasopakolaisia, joiden vastaanottamiseen ei ole työvoimatarvetta.

Lasse Koskinen                               Maarit Tuomi