Lahden huumeongelmaan puututtava

Tiistai 8.5.2018 - Maarit Tuomi

Helsingin Sanomat uutisoi 8.5.2018, että Lahdesta on tullut Suomen huumesatama, jossa aineita myydään kauppakeskuksessa keskellä kirkasta päivää.  Artikkelin mukaan huumeidenkäyttö on lisääntynyt Suomessa ja Lahden tilanne voi olla maan huonoimpia.

Tämähän ei sinänsä ole mikään uusi uutinen, sillä aiheesta on uutisoitu aikaisemminkin. Maaliskuussa poliisi teki yritysten ja asukkaiden pyynnöstä kolme muutaman tunnin valvontaiskua kaupungin keskustassa ja sieltä löytyi muun muassa kymmenen etsintäkuulutettua sekä huomattava määrä vaarallisia esineitä ja huumeita.

Myös parin vuoden takaisen jätevesitutkimuksen mukaan Lahdessa käytettiin asukaslukuun suhteutettuna enemmän amfetamiinia kuin muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Vertailussa oli mukana kuusikymmentä eurooppalaiskaupunkia. Vain neljässä eurooppalaiskaupungissa amfetamiinin käyttö oli yleisempää kuin Lahdessa.

Erityisen huolestuttavaa on se, että poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä lisääntyi Lahdessa vuosina 2010–2017 yli 70 prosenttia, kun koko maassa kasvua oli 28 prosenttia. Ja poliisin mukaan tilanne näyttää huononevan edelleen. Tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana huumausainerikosten määrä kasvoi jälleen lähes 30 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Nämä uutiset ja tilastot eivät mairittele Lahtea, joka haluaa houkutella kaupunkiin uusia veronmaksajia ja nostaa muutenkin kaupungin imagoa.

Lahdessa on panostettu voimakkaasti ympäristöhankkeisiin ja kaupunkimme onkin toistamiseen ehdolla Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi 2020. Täällä keskustellaan siitä, millä toimenpiteillä kaupungeista tehdään hiilineutraaleja sekä järjestetään Smart & Green Lahti-seminaareja. Myös Lahden henkilökohtaisen päästökauppamallin on tarkoitus alkaa syyskuussa 2019.

Väheksymättä lainkaan näitä hienoja ympäristöhankkeita ja tavoitteita toivoisin kuitenkin, että Lahdessa paneuduttaisiin samalla intohimolla näiden huume- ja rikollisuustilastojen parantamiseen kuin ympäristöasioihin. Huumeongelma kun aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä ja koskettaa monia muitakin kuin vain itse käyttäjiä, esimerkiksi huumeiden käyttäjien lapsia ja muita omaisia. 

Suomalaiset arvostavat tuoreen Pellervon taloustutkimuksen (PTT) arvotutkimuksen mukaan eniten turvallisuutta. Tutkimuksen mukaan suomalaisten arvot ovat muuttuneet kolmessa vuodessa. Turvallisuus on päihittänyt maailmanparantamisen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: huumeet, lahti, rikollisuus

Veronkorotuksista

Tiistai 14.11.2017 klo 19.58 - Maarit Tuomi

Valtuustopuhe 13.11.2017

Veronkorotuksia perustellaan sillä, että halutaan säilyttää palvelutaso ja turvataan muun muassa laaja ja monipuolinen kulttuuritarjonta.

Onko esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen palvelutason säilyttämistä vai sen ylittämistä? Eikö nykyinen, 20 h/viikko riittäisi turvaamaan nykyisen palvelutason?

Ja onko meillä pakko olla niin laaja ja monipuolinen kulttuuritarjonta?

Kuntalaisille vakuutellaan, että verojen korotus on viimeinen keino. Tilastojenkaan valossa näin ei ole. Kunnallisveron korottaminen on käytännössä huomattavasti helpompi toimi kuin talouden tervehdyttäminen toimintoja tehostamalla ja järkeistämällä.

Veronmaksajain Keskusliiton mukaan kunnallisveron korotus tekee keskituloiselle palkansaajalle (eli noin 3000 e tienaavalle) noin 152 euroa vuodessa ja 1 600 euron eläkkeensaajalle tulee noin 72 euroa vuodessa. Tavanomaiselle lahtelaiselle pientaloasukkaalle kiinteistöveroprosenttien nousu tarkoittaa 31 euroa vuodessa.

Valtakuunapolitiikan tasolla vasemmisto kantoi kyllä huolta esimerkiksi omakotitaloissa asuvista lapsiperheistä ja eläkeläisistä. Mutta miksi tämä huoli ei kantautunut tänne kuntatasolle saakka?

Valtiontalous on lähtenyt hienoiseen kasvuun ja tätä kasvua meidän kuntapäättäjienkin tulisi omalta osaltamme edistää.  Kun nyt noususuhdanteessa nostamme veroja, niin mitä me teemme sitten kun suhdannenäkymät heikkenevät?

Maltillinen kunnallisvero kertoo hyvästä taloudenpidosta ja onnistuneesta päätöksenteosta, joka houkuttelee kuntaan yrityksiä ja osaavaa työvoimaa.

Kuntien velvoitteet hoitaa lakisääteisiä palveluja ovat samankaltaisia ja homekouluja ja päiväkotejakin on löytyy muistankin kunnista.  Toisissa kunnissa näiden velvoitteiden hoito onnistuu kuitenkin pienemillä veroprosenteilla kuin toisissa. Viime valtuustokaudella puhuttiin kuntaliitoksen yhteydessä kovasti hyvistä käytännöistä ja niiden siirtämisestä omaan toimintaan. Nyt nämä ”hyvät käytännöt”- puheet ovat jostain syystä hautautuneet. Olisiko näitä puheita kuitenkin syytä herätellä henkiin ja tutustua pienemmillä veroprosenteilla pärjäävien kuntien hyviin käytäntöihin, kun kerran oma osaamisemme ei siihen riitä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lahti, kiinteistövero, tulovero, veronkorotukset

Laittomille maassa oleskeleville vain lakisääteiset palvelut

Torstai 2.2.2017 - Maarit Tuomi

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi tällä viikolla suosituksensa kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisestä sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Laittomaksi Suomessa oleskelu muuttuu siinä vaiheessa, kun turvapaikkahakemukseen on tullut lainvoimainen kielteinen ratkaisu ja on tehty täytäntöönpanovoimainen päätös maasta poistamiseksi. Tällöin henkilöt eivät myöskään ole enää vastaanottopalvelujen piirissä. Vastaanottopalveluja voidaan kuitenkin antaa vielä 30 päivää ulkomaalaiselle, joka ei palaa vapaaehtoisesti.

Terveydenhuoltolain mukaan julkisen terveydenhuollon on aina annettava kiireellistä hoitoa kaikille, myös laittomasti maassa oleville. Heidän tulisi kuitenkin maksaa hoidon kustannukset täysimääräisinä itse. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan muun muassa äkillistä sairastumista, suun terveydenhuoltoa, mielenterveyshoitoa, päihdehoitoa ja psykososiaalista tukea. Hoidon saannin jälkeen työntekijöiden tulisi ohjata laittomasti maassa olevat Maahanmuuttoviraston vapaaehtoisen paluun ohjelman piiriin.

Kunnalla on mahdollisuus omalla päätöksellään myöntää laittomasti maassa oleville tätä ohjetta laajempia palveluita, mutta tätä mahdollisuutta Lahdessa ei tule missään tapauksessa käyttää. Meidän tulee huolehtia ensisijaisesti suomalaisten hoitoon pääsystä ja hyvinvoinnista.

Kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden palauttaminen ei ole ongelmatonta, sillä esimerkiksi Irak ei hyväksy kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kansalaistensa pakkopalautuksia. Viime vuonna maahamme saapui noin 21 000 irakilaista turvapaikanhakijaa, joista arvioiden mukaan noin puolet tulee saamaan kielteisen päätöksen. 

Kielteisten turvapaikkapäätösten määrä on ollut kasvussa. Viime vuonna kielteisen päätöksen oli saanut 51 prosenttia hakijoista eli 14282 henkilöä. Kun palautukset tökkivät ja osa turvapaikanhakijoista jää maahamme laittomasti, voi vain arvailla kuinka paljon näiden henkilöiden oleskelu maassamme tulee veronmaksajille maksamaan, puhumattakaan turvallisuusuhasta, jotka maassamme laittomasti oleskelevat aiheuttavat.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvapaikanhakkijat, paperittomien terveydenhoito, lahti

Annetaan nuorelle mahdollisuus kesätyöhön

Keskiviikko 30.3.2016 - Maarit Tuomi

Varmaan jokainen meistä muistaa ensimmäisen kesätyöpaikkansa. Minä työskentelin Lahden kauppatorilla mansikanmyyjänä ja työ oli hauskaa aikaisista herätyksistä huolimatta. Torilla kävi paljon ihmisiä ja bonuksena oli tietenkin makeat mansikat, joita tuli napsittua työn lomassa varsinkin alkukesästä.

 

Kesätyöpaikan saanti on nykyään monelle nuorelle vaikeaa, lähes mahdotonta. Suhteet ja aktiivisuus toki auttaa, mutta aina sekään ei riitä.

 

Lahden kaupungin tämän vuoden talousarviossa koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämiseen oli varattu 350 000 euroa. Hakemuksia tuli noin 10 000, mutta kesätyöpaikkoja on tarjolla vain noin 300.  Kaupunki on mukana myös Kesällä Duuniin! –kampanjassa,  jonka tavoitteena on lisätä tarjolla olevia kesätyöpaikkoja sekä helpottaa nuorten ja työnantajien kohtaamista.  Kaupunki jakaa myös kesätyöseteleitä 250 ensimmäiselle hakijalle omatoimista työnhakua varten vapailta markkinoilta.

 

Mielestäni kaupunki voisi kuitenkin tehdä vielä enemmän nuorten työllistämisen hyväksi ja lisätä ensivuoden talousarvioon rahaa koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämiseen.

 

 Esimerkiksi Kemin kaupunki on päättänyt palkata kaikki kesätöitä hakevat lukiossa tai ammattikoulussa opiskelevat nuoret ensi kesänä kolmeksi viikoksi. Kaupunki on työllistänyt kaikki kesätöitä hakevat nuoret jo usean vuoden ajan kaupungin vaikeasta työllisyystilanteesta huolimatta.

 

Turku puolestaan on työllistänyt toimeentulotukea kesäajaksi hakevia opiskelijoita vuodesta 1999 alkaen. Toimeentulotukea hakevat opiskelijat työllistetään kaupungin eri yksiköihin täysimääräisellä työajalla. Kuukausipalkan suuruus on 1300 euroa ja työsuhteen pituus on 1-2 kuukautta. Opiskelijoiden työllistämiseen on varattu tänä vuonna 300 000 euroa. Toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden työllistäminen on osoittanut, että on kokonaistaloudellisesti järkevämpää tarjota toimeentulotuen sijasta opiskelijoille palkkatyötä.

Kesätyössä nuoret tutustuvat työelämään, saavat työkokemusta ja oppivat tekemään töitä. Tarvitsemme heidän panostaan, sillä nuoret ovat tulevaisuuden työntekijöitä, jotka pitävät hyvinvointivaltiotamme pystyssä. Nuoren työllistäminen on satsaus tulevaisuuteen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kesätyö, lahti, nuoret

Lahden kaupunginhallitus 26.10.2015 § 332 Tapanilakodin vuokraaminen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseksi

Maanantai 26.10.2015 klo 19.44 - Maarit Tuomi

Lahden kaupunginhallitus ilmaisi kokouksessaan 7.9.2015 valmiutensa pakolaisten lisävastaanottoon Lahteen. Päätös ei ollut yksimielinen ja näkemys syntyi vasta äänestyksen jälkeen.  Kaupunginhallituksen perussuomalaiset jäsenet Lasse Koskinen ja Maarit Tuomi vastustivat esitystä.   

Vastustamme myös Tapanilakotiin sijoitettavan vastaanottokeskuksen perustamista keskelle rauhallista ja idyllistä pientaloaluetta. Asiaa käsitellyt asukasilta järjestettiin Jalkarannan monitoimitalo Jalossa 13.10.2015. Asukkailta saadun palautteen mukaan tiedotus oli kuitenkin puutteellista ja selkeästi asenteellista.  Tilaisuudessa oli keskustelua, mutta asukkaiden todellisen mielipiteen selvittäminen on jätetty tekemättä. Sen olisi voinut helposti tehdä esimerkiksi kotitalouksiin jaettavalla kyselylomakkeella, mikäli halua olisi ollut. 

Lahti- Nastola yhdistymissopimuksessa 15.12.2014 todetaan muun muassa kohdassa 6, että asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista lisätään. Näin ei siis kuitenkaan käytännössä toimita. Myöskään riittävää selvitystä muista mahdollisista sijoituspaikoista ei ole tehty.

Kokemukset Hennalan hätämajoituskeskuksesta ovat osoittaneet, että hälytystehtäviä on ollut ja niihin on menty useamman partion voimalla. Yleensä hälytyskäynneissä on ollut kyse asukkaiden keskinäisistä välienselvittelyistä.  Vaikka Tapanilakodista on suunniteltu vastaanottokeskusta pääasiassa perheille, ei näistä ristiriidoista asukkaiden välillä voida silti välttyä. 

Tällainen poliisipartioiden pyöriminen keskellä rauhalliseksi ja turvalliseksi koettua asuinaluetta tulee lisäämään rauhattomuutta sekä herättämään asukkaissa turvattomuuden tunnetta ja pelkoja. 

Esityksessä ei ole huomioitu lainkaan vastaanottokeskuksen taloudellisia vaikutuksia kuten perusterveydenhoidon, päivähoidon, peruskoulun ja tulkkipalvelujen järjestämistä aiheutuvia kustannuksia. Valtio korvaa pakolaisten vastaanottokustannuksia, mutta on odotettavissa, että maksut tulevat viiveellä, sillä valtion vastaanottokustannuksiin varatut rahat ovat loppu. Suomen valtio onkin hakenut hätärahoitusta turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin 120 miljoonaa euroa. 

Hennalan hätämajoitusyksikössä on tällä hetkellä noin 500 turvapaikanhakijaa ja katsomme, ettei Lahdella ole tässä taloudellisessa tilanteessa mahdollisuuksia lisätä pakolaisten vastaanottomääriä. Lisäksi asukkaiden kuuleminen on laiminlyöty. 

Lahdessa 26.10.2015

Kaupunginhallituksen jäsenet: 

Maarit Tuomi                        Martti Mäkelä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lahti, turvapaikanhakijat, Tapanilakoti

Pakolaisten vastaanottovalmius Lahdessa

Tiistai 8.9.2015

Lahden kaupunginhallitus ilmaisi kokouksessaan 7.9.2015 valmiutensa pakolaisten lisävastaanottoon Lahteen, Näkemys syntyi äänin 9 – 2. Me perussuomalaisten edustajat jäimme vähemmistöön äänestyksessä. 

Lahti ottaa jo nyt vuosittain vastaan 30 kiintiöpakolaista. Tälle vuodelle määrä lisättiin tilapäisesti 40:een. Katsomme perussuomalaisten näkemysten mukaisesti, että tämä riittää Lahden osuudeksi myös tällä hetkellä. Lisäksi kaupunkiin muuttaa vuosittain omatoimisia maahanmuuttajia. 

Maahanmuuttoviranomaisilta saapuneen kyselyn mukaisesti Lahden kaupunki on tehnyt pikaselvityksen vastaanottovalmiudesta ja mahdollisen pakolaisten vastaanottokeskuksen perustamisesta Lahteen. Erityisesti on keskusteltu Hennalan entisen varuskunnan rakennuksista, joita hallitsee valtionyhtiö Senaatti-kiinteistöt, joka on jo myynyt osan alueen rakennuksista yksityisille ostajille. 

Vastustimme pakolaisten lisävastaanottoa ja mahdollista pakolaiskeskuksen muodostamista Lahteen, koska katsoimme että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Suomella ja Lahdella ei ole mahdollisuuksia lisätä pakolaisten vastaanottomääriä. Lahden työttömyysaste on vakiintunut noin 19 prosentin paikkeille, joka näkyy merkittävästi sekä kaupungin verotuloissa että kasvaneina toimeentulokustannuksina. 

Lahti on kamppailut jo pitkään taloutensa tasapainottamiseksi eikä pitkäaikaisten lainojen kokonaismäärää ole saatu vielä taittumaan. Lisäksi terveyskeskuspalvelut eivät lääkärien puutteessa toimi asiakkaiden odotusaikatoiveiden mukaisesti. Samoin vanhusten kodinhoitotyövoima työskentelee äärirajoilla ja henkilökunnan lisätarvetta tällä alueella on. 

Kaikki kustannuksiin vaikuttavat seikat huomioon ottaen pakolaisten lisävastaanottaminen muodostaa sekä taloudellisen että toiminnallisen rasitteen Lahdelle, johon kaupungilla ei ole varaa tällä hetkellä. Valtio korvaa pakolaisten vastaanottokustannukset kolmen vuoden ajan, mutta sen jälkeen Lahti on omillaan kustannusten osalta. Yhtä kaikki – sekä valtion maksamat korvaukset että kaupungin omat kustannukset, menevät veronmaksajien kukkaroista. 

Pakolaisten suora lisäsijoittaminen Lahteen vaatii perusterveydenhoidon, päivähoidon, peruskoulun, kotouttamiskoulutuksen, asuntojen, toimeentulotukien, toiminnanohjaajien ja tulkkipalvelujen järjestämistä ja tuottaa hallinnollisia kuluja. Mahdollisen pakolaiskeskuksen palvelujen osalta Lahti joutuu järjestämään osan palveluista, kuten esimerkiksi terveydenhoidon ja sosiaalitoimen palveluita. Mikäli tämä keskus Lahteen syntyy, niin Lahti ja naapurikunnat ovat myös ensi sijaisia sijoituskuntia, kun pakolaisia siirretään keskuksesta kuntiin. Perheiden yhdistäminen lisää vielä vastaanottavien määrää moninkertaiseksi. 

Ymmärrämme sen inhimillisen ja taloudellisen hädän, jota Syyrian sisällissota ja useat muut Afrikan sotatilanteet synnyttävät, mutta katsomme että Suomi kokonaisuutena ja Lahti omalta osaltaan ovat liian pieniä kantamaan enää lisäkuormaa pakolaisten vastaanottamisesta. Toteamme edelleen, että auttaminen tulee osoittaa suoraan sotatoimialueiden välittämässä läheisyydessä oleviin pakolaiskeskuksiin. Tuomitsemme omalta osaltamme EU:n suunnitelmat pakolaisten maakohtaisesta velvoitevastaanottamisesta. Lisäksi sotapakolaisten joukossa on elintasopakolaisia, joiden vastaanottamiseen ei ole työvoimatarvetta.

 

Lasse Koskinen                               Maarit Tuomi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pakolaiset, lahti