Lentokorkeutta vai arjen sujuvuutta - mitä Lahdessa oikeasti tarvitaan?

Keskiviikko 17.12.2025 klo 12.12 - Maarit Tuomi

Lahden kaupungin strategia 2035 linjaa kunnianhimoisesti, että Lahti on “tehty kestäväksi”. Tavoitteena on ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys sekä merkityksellinen elämä kaupunkilaisille. Paperilla visio on vahva. Kysymys kuuluu, miten se näkyy kaupunkilaisten arjessa?

Kuntapolitiikassa puhutaan usein lentokorkeudesta: hiilineutraaliudesta, vetovoimasta ja pitkän aikavälin tavoitteista. Ne ovat tärkeitä, mutta kaupunkilaisia kiinnostaa ennen kaikkea se, toimiiko arki nyt. Pääseekö liikkumaan sujuvasti, ovatko palvelut saavutettavia ja kokevatko ihmiset tulevansa kuulluiksi päätöksenteossa.

Strategiassa korostetaan sosiaalista kestävyyttä ja merkityksellistä elämää. Silti viime aikoina tehdyissä ratkaisuissa arjen näkökulma jää helposti sivuun. Kun palveluja keskitetään, liikennejärjestelyjä muutetaan ja päätöksiä tehdään ilman riittävää vaikutusten arviointia ikäihmisiin, heikommin liikkuviin tai lapsiperheisiin, sosiaalinen kestävyys jää juhlapuheiden tasolle.

Kestävä kaupunki ei ole vain ympäristötekoja ja tulevaisuuden tavoitteita. Se on myös sitä, että joukkoliikenne toimii, lähipalvelut ovat saavutettavia ja liikkuminen on turvallista kaikille. Arjen sujuvuus on vetovoimaa, jota ei voi korvata strategiasanoilla.

Lahti kasvaa ja ikääntyy samaan aikaan. Siksi päätöksiä pitäisi tarkastella vähemmän lentokorkeudesta ja enemmän katutasosta. Strategia antaa suunnan, mutta sen uskottavuus mitataan arjessa.

Valtuustopuhe liittyen valtuustoaloitteeseen: Kaupunkilaisten omaehtoisen terveyden ja liikunnan ylläpidon tukeminen §37

Maanantai 13.4.2015 klo 20.53 - Maarit Tuomi

Arvoisa puheenjohtaja hyvät valtuutetut

Valtuustoaloite on aiheellinen ja ajankohtainen, sillä Suomihan on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita.  Liikunnan avulla säilytetään ja parannetaan lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja kävelykykyä. Myös hengitys- ja verenkiertoelimistö tarvitsevat säännöllistä liikuntaa pysyäkseen kunnossa. Liikkuminen vahvistaa myös mielen hyvinvointia ja muistia sekä tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisiin kontakteihin.

Lahden kaupungin valmisteilla oleva valtakunnallisiin linjauksiin pohjautuva terveysliikunnan toimenpideohjelma on positiivinen askel ikäihmisten liikunnan lisäämiseksi. Tavoitteissa nostetaan esille liikunta‐ ja vapaa‐ajan palveluiden laadukas tuottaminen, kaupunkilaisten hyvinvoinnin turvaaminen ehkäisemällä syrjäytymistä ja huono‐osaisuuden kasautumista.  Linjaukseksi on valittu myös liikunnan lisääminen kaikissa ikäryhmissä.

Ikäihmisten kansallisessa toimenpideohjelmassa mainitaan myös kotihoidon, palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä olevat henkilöt omana kohderyhmänään.  Lahdessa kuitenkin kotihoito kamppailee jatkuvan kiireen ja paineen alla. Onko kotihoidon resursseja tarkoitus siis lisätä, jotta esimerkiksi yksin kotihoidon turvin asuvan muistisairaan vanhuksen liikuntaa voidaan lisätä? Entä miten liikunnan lisääminen järjestetään palveluasumisessa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien henkilöiden osalta?

Ikäihmisten kansallisen toimenpideohjelman tavoitteena on edistää terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkua nykysuositusten mukaisesti. Jotta tasa-arvo voisi toteutua, tulee Lahden kaupungin terveysliikunnan toimenpideohjelmassa huomioida myös kotihoidossa, palvelutaloissa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa asuvat ikäihmiset. Myös heillä pitää olla oikeus virikkeelliseen ja kuntouttavaan elinympäristöön.  

Ikäihmiset ansaitsevat hyvän hoidon ja turvallisen vanhuuden

Maanantai 27.10.2014 - Maarit Tuomi

Runsas vuosi sitten hyväksytyn vanhuspalvelulain tavoitteet kuulostavat äkkiseltään hienoilta: Ei enää laitoksia ja vuodeosastoja, vaan omia koteja ja kodinomaisia palvelutaloja. Ei enää sairastavia vanhuksia, vaan pirteitä ikäihmisiä, joiden terveyttä ja toimintakykyä tuetaan.

   Lahdessakin on parhaillaan menossa vanhusten palveluiden voimakas rakennemuutos. Laitoshoitoa puretaan ja tilalle ovat tulossa tehostettu palveluasuminen ja kotihoito. Muutoksella Lahti toteuttaa omaa osaansa hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta, jonka seurauksena kuntien menojen pitäisi supistua kaikkiaan 300 miljoonalla eurolla.

   Kauniit tavoitteet eivät välttämättä takaa kaikille vanhuksille hyvää ja turvallista vanhuutta. Muutoksen keskellä herää paljon kysymyksiä ja epäilys siitä, että kovat säästötavoitteet voivat merkitä myös ahdistavaa arkea, yksinäisyyttä ja sairautta. 

   Entä kasvaako vanhusten eriarvoisuus? Rikkaat voivat hyvin, kun heillä on varaa käyttää yksityisiä palveluita ja maksaa palvelutaloissa asioista, jotka yllättäen eivät sisällykään perushintaan. Miten käy pienituloisille ja huonosti koulutetuille vanhuksille? Miten niille, joilta puuttuu omaisten apu?

    Varsinkin huonokuntoisille vanhuksille yksin asuminen tuottaa pelkoja. Kodinhoitaja käväisee pikaisesti tekemässä sovitut tehtävät, mutta mihinkään kuntouttavaan tai virikkeelliseen tehtävään ei ole aikaa. Jos kotihoito ei toimi, jäävätkö nuo vanhukset heitteille omaan kotiinsa?

   Entä ne vanhukset, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa? Missä heidät hoidetaan, jos laitospaikkoja ja tehostettua palveluasumista ei ole riittävästi tarjolla? Kuka heidät hoitaa? Kuka syöttää ja vaihtaa vaipat?  Kuka keskustelee hetken heidän kanssaan? Tai pitää kädestä?

   Muutoksen tavoitteena eivät saa olla pelkät säästöt, vaan vanhusten elinolojen parantaminen. Hoidon laatukriteereiden tulee täyttyä vanhuspalvelulain mukaisesti, tapahtuipa hoito sitten kotona, vuodeosastolla tai palveluasunnossa. Se on inhimillisesti, eettisesti ja ihmisarvon kannalta vähintä mitä voimme vanhuksillemme antaa.