Tuloerojen kasvu uhkaa tulevaisuutta

Torstai 12.3.2015 klo 13.55 - Maarit Tuomi

Tuloerojen kasvu on jakanut Suomen kahden kerroksen väkeen. Huipputuloisten tulot ovat nousseet huimasti ja samalla suhteellinen köyhyys on huolestuttavasti lisääntynyt.
  Työpaikan menetys voi ajaa perheen nopeastikin köyhyyskuiluun. Lahden seudulla työttömyys, etenkin pitkäaikaistyöttömyys, on vakava ongelma. Viime vuoden lopulla meidän työttömyysasteemme oli lähes 20 % eli lähes joka viides lahtelainen oli vailla työtä.
   Varmaa on, että köyhyys näkyy ja tuntuu monessa lahtelaisessa kodissa. Tilanteesta kärisivät etenkin pitkäaikaistyöttömät ja lapsiperheet. Lisäksi kehysriihessä päätetyt asuntolainan korkovähennysoikeuden pienentäminen ja lapsilisien leikkaukset heikentävät taloudellista tilannetta entisestään.
   Hallitus päätti kehysriihessä leikata eläkkeiden indeksitarkistuksen 0,4 prosenttiin. Se lisäsi oleellisesti pienituloisten eläkeläisten ahdinkoa.
Tilastojen mukaan Suomessa on jo nyt köyhiä eläkeläisiä yli 200 000.  Pieni eläke, asuminen yksin ja korkea ikä pudottavat eläkeläisen helposti köyhien kastiin. Nyt jatkuvasti kohoavat asumiskustannukset ja kasvavat terveydenhoitomenot entisestään heikentävät vanhusten tilannetta. Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat ne syrjäkylillä asuvat mökkien mummot ja papat, jotka asuvat ränsistyneissä taloissaan, mahdollisesti ilman lämmintä, juoksevaa vettä ja sähköä.
   Köyhtymisen ja syrjäytymisen kierre on uhka Suomen tulevaisuudelle. Tutkimusten mukaan kotitausta vaikuttaa oleellisesti lasten menestymiseen. Esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaiden lapsilla on muihin verrattuna 2,5-kertainen todennäköisyys ajautua itsekin toimeentulotukiluukulle.
   OECD:n mukaan tuloerot vaikuttavat merkittävästi siihen, millaiset ovat kouluttautumisen ja sosiaalisen nousun mahdollisuudet yhteiskunnassa. Päättäjien pitäisikin nyt kohdistaa erityinen huomio väestön heikkotuloisimpaan 40 prosenttiin. Jos tuloerot kasvavat haavoittuvainen alempi keskiluokka uhkaa jäädä sivuun kaikista kasvun eduista. OECD korostaa, että köyhyysohjelmien lisäksi kehittyvä kansantalous tarvitsee kaikille saatavilla olevaa laadukasta koulutusta ja terveydenhoitoa.
    Tuloerojen kasvu tuo paljon ongelmia, eikä edes palvele talouskasvua. Miksi ihmeessä tuloerojen kasvua on Suomessa poliittisilla päätöksillä edistetty?  Ei ole sosiaalisesti oikeudenmukaista eikä hyväksyttävää, että maassamme elää miljoona ihmistä alle tuhannen euron tuloilla. Ovatko päättäjät vieraantuneet tavallisen kansan elämästä? Elämä toki näyttää erilaiselta, jos sitä katselee vain lasipalatsista. Täältä tavallisen kansan keskeltä näkee realistisen kuvan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: köyhyys, lapsiperheet, eläkeläiset, tuloerojen kasvu

Palveluiden on pelattava säästökuureista huolimatta

Maanantai 24.11.2014 klo 18.35

Lahden tehostamis- ja uudistamistoimet ovat tuottaneet tulosta. Talousarvio vuodelle 2015 näyttää olevan tasapainossa. Tasapainolla on kuitenkin hintansa. Numeroiden takaa löytyy toimintojen supistuksia, kulujen leikkauksia ja myös kiinteistöveron kiristys.

   On tietenkin ymmärrettävää, että vaikeina aikoina rahan merkitys korostuu. On kuitenkin huolestuttavaa, jos kaikki politiikka on vain talouspolitiikkaa, ja jos kaikkia toimintoja ja palveluita katsotaan vain eurojen kautta. Kaupungin keskeinen tehtävähän ei ole rahaan tuijottaminen, vaan toimivien palveluiden tuottaminen kaupunkilaisille. 

   Nyt säästöt ovat ajaneet toiminnat paikoitellen jo äärirajoilleen. Esimerkiksi Lahden terveyskeskuksiin jonot ovat kasvaneet niin, että hoitotakuu ei ajoittain toteudu terveyspalveluissa.

  Erityisen huolissani olen siitä, että eri sosiaaliryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat selvästi kasvussa.  Erojen kasvu tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kuormittaa palveluita ja aiheuttaa turhia kustannuksia. Tasa-arvoon tähtäävässä yhteiskunnassa hyvinvointi- ja terveyseroja ei voi hyväksyä myöskään etiikan ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

   Talouden tasapainosta ei kannata riemuita, jos sen hintana ovat heikkenevät palvelut, tyytymättömät kaupunkilaiset, kumuloituvat ongelmat ja jatkossa entistä kalliimmiksi käyvät ongelmien hoitokustannukset. Riemuun on aihetta vasta sitten, jos taloutemme on tasapainossa ja samalla pystymme tarjoamaan kaupunkilaisille toimivat palvelut.

   Mainoslauseissa ja kymmenen vuoden strategiassa Lahti haluaa näyttäytyä ”green citynä”, houkuttelevana ja elinvoimaisena ympäristökaupunkina. Minun mielestäni Lahti voisi profiloitua pikemminkin ”take care cityksi”, joka haluaa pitää kaikista asukkaistaan - myös niistä heikoimmista - hyvää huolta.

   Toimiva ”take care city” ehkäisee eriarvoistumista ja turvaa toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut. Tuolla toiminnalla samalla varmistetaan yhteiskuntarauha. Lahtea vaivaa paha työttömyys. Se koskettaa myös monia lapsiperheitä. Huono-osaisuus kasaantuu ja lapset eriarvoistuvat, jollei korjaavia toimia kohdisteta apua tarvitseville riittävän varhain ja laaja-alaisina. Perheiden tulee saada apua kriiseihinsä ilman lastensuojelun asiakkuutta. Erityisesti pitää antaa tukea pienten lasten vanhemmille, jotta Rautavaaran kaltaisilta murhenäytelmiltä voidaan välttyä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapsiperheet, talousarvio, eriarvoistuminen, sosiaali- ja terveyspalvelut, green city