Boostii myös Päijät-Hämeeseen

Torstai 16.10.2025 klo 8.05 - Maarit Tuomi

Lasten ja nuorten harrastukset ovat tärkeä osa hyvinvointia ja kasvua. Ne tarjoavat iloa, kavereita ja onnistumisen kokemuksia, mutta yhä useampi perhe joutuu tinkimään niistä, kun kustannukset nousevat ja arjen menot kasvavat. Harrastukset eivät ole vain vapaa-ajanvietettä, vaan tärkeä keino ehkäistä syrjäytymistä ja vahvistaa nuorten osallisuutta.

Päijät-Hämeessä apua harrastuksiin on tarjolla usealta eri taholta: järjestöiltä, seuroilta ja hyvinvointialueelta. Hope Lahti, Payback Lahti, MLL ja monet seurat tekevät arvokasta työtä, mutta kokonaisuus on pirstaleinen. Tuen hakeminen vaatii perheiltä paljon selvittelyä, ja apu ei aina kohtaa kaikkia, jotka sitä eniten tarvitsisivat.

Lahden valtuusto vieraili hiljattain Turussa, jossa esiteltiin Boostii-etu – kaupungin oma järjestelmä lasten ja nuorten harrastusten tukemiseen. Turussa jokainen 7–19-vuotias saa vuosittain 160–260 euron arvoisen edun ohjattuun liikuntaharrastukseen. Etu on automaattinen, helppo ja yhdenvertainen.

Yhteistyöllä kaupungit, kunnat, seurat, järjestöt ja hyvinvointialue voisivat luoda yhtenäisen ja helposti saavutettavan mallin, joka turvaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden harrastaa. Tällainen ratkaisu olisi konkreettinen askel kohti tasa-arvoisempaa harrastamista, nuorten hyvinvoinnin vahvistamista ja syrjäytymisen ehkäisyä koko Päijät-Hämeessä.

Lapsen ja nuoren oikeus harrastukseen on sijoitus tulevaisuuteen, ja päätös, joka kannattaa tehdä yhdessä.

Liikkumisesta mielihyvää ja yhdessäoloa koko perheelle

Keskiviikko 12.2.2025 - Maarit Tuomi

Nyky-yhteiskunnassa lasten liikkumattomuus on kasvava ongelma. Yhä useampi lapsi viettää aikansa ruutujen ääressä sen sijaan, että leikkisi ulkona tai harrastaisi liikuntaa.

Liikkumisella on merkittävä vaikutus lasten kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Fyysinen aktiivisuus tukee motoristen taitojen kehittymistä, vahvistaa lihaksia ja luita sekä edistää sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä. Lisäksi liikunta auttaa parantamaan keskittymiskykyä ja oppimista, mikä voi näkyä positiivisesti myös koulumenestyksessä. Sosiaalisesti liikunta kehittää yhteistyötaitoja, vuorovaikutusta ja itseluottamusta, kun lapset oppivat toimimaan ryhmässä ja kohtaamaan haasteita.

Vanhempien ja koulujen tulisi kannustaa lapsia liikkumaan monipuolisesti ja tehdä liikunnasta luonnollinen osa arkea. Esimerkiksi koulupäiviin voitaisiin sisällyttää enemmän taukoliikuntaa ja ulkoleikkejä. Myös liikuntaharrastusten tukeminen ja turvallisten liikuntapaikkojen kehittäminen ovat tärkeitä keinoja lisätä lasten fyysistä aktiivisuutta.

Liikunta on myös yksi parhaista tavoista viettää laatuaikaa perheen kanssa ja samalla huolehtia hyvinvoinnista. Yhteinen liikkuminen ei ainoastaan edistä fyysistä terveyttä, vaan se myös lujittaa perhesuhteita ja tuo iloa arkeen.

Kaikki perheet eivät välttämättä voi tarjota lapsilleen kalliita harrastuksia, mutta on monia ilmaisia tai edullisia tapoja liikkua, kuten pihapelit, metsäretket ja pyöräily. Tärkeintä on, että vanhemmat kannustavat ja luovat myönteisen asenteen liikuntaa kohtaan.

Päijät-Hämeessä on monia perheille suunnattuja liikuntamahdollisuuksia, kuten monipuoliset ulkoilureitit, uimahallit, urheilupuistot sekä luontokohteet. Esimerkiksi Salpausselän alue tarjoaa loistavia mahdollisuuksia hiihtoon ja retkeilyyn, ja Lahden sataman ympäristö sopii erinomaisesti pyöräilyyn ja kävelylenkkeihin koko perheen voimin.

Jokainen meistä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että tulevat sukupolvet kasvavat terveiksi ja hyvinvoiviksi. Nyt on aika toimia, ennen kuin seuraukset muuttuvat peruuttamattomiksi.

Valtuustopuhe liittyen valtuustoaloitteeseen: Kaupunkilaisten omaehtoisen terveyden ja liikunnan ylläpidon tukeminen §37

Maanantai 13.4.2015 klo 20.53 - Maarit Tuomi

Arvoisa puheenjohtaja hyvät valtuutetut

Valtuustoaloite on aiheellinen ja ajankohtainen, sillä Suomihan on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita.  Liikunnan avulla säilytetään ja parannetaan lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja kävelykykyä. Myös hengitys- ja verenkiertoelimistö tarvitsevat säännöllistä liikuntaa pysyäkseen kunnossa. Liikkuminen vahvistaa myös mielen hyvinvointia ja muistia sekä tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisiin kontakteihin.

Lahden kaupungin valmisteilla oleva valtakunnallisiin linjauksiin pohjautuva terveysliikunnan toimenpideohjelma on positiivinen askel ikäihmisten liikunnan lisäämiseksi. Tavoitteissa nostetaan esille liikunta‐ ja vapaa‐ajan palveluiden laadukas tuottaminen, kaupunkilaisten hyvinvoinnin turvaaminen ehkäisemällä syrjäytymistä ja huono‐osaisuuden kasautumista.  Linjaukseksi on valittu myös liikunnan lisääminen kaikissa ikäryhmissä.

Ikäihmisten kansallisessa toimenpideohjelmassa mainitaan myös kotihoidon, palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä olevat henkilöt omana kohderyhmänään.  Lahdessa kuitenkin kotihoito kamppailee jatkuvan kiireen ja paineen alla. Onko kotihoidon resursseja tarkoitus siis lisätä, jotta esimerkiksi yksin kotihoidon turvin asuvan muistisairaan vanhuksen liikuntaa voidaan lisätä? Entä miten liikunnan lisääminen järjestetään palveluasumisessa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien henkilöiden osalta?

Ikäihmisten kansallisen toimenpideohjelman tavoitteena on edistää terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkua nykysuositusten mukaisesti. Jotta tasa-arvo voisi toteutua, tulee Lahden kaupungin terveysliikunnan toimenpideohjelmassa huomioida myös kotihoidossa, palvelutaloissa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa asuvat ikäihmiset. Myös heillä pitää olla oikeus virikkeelliseen ja kuntouttavaan elinympäristöön.