Arjen haasteet

Torstai 21.2.2019

Elinympäristömme on kokenut isoja muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Olemme monella tapaa kriisiytyneet, globaali maailmantalous, globaalit vastuut ja sopimukset tekevät kriisien hoidon entistä monimutkaisemmaksi. Näyttää siltä, että mitään ongelmaa ei ole pystytty ratkaisemaan pysyvästi pois päiväjärjestyksestä.

Niin Suomen kuin EU:n tasolla hoidamme asioita hölmöläisten tilkkutäkkiperiaatteella, otetaan toisesta päästä ja korjataan sillä toisen pään ongelmia. Suomen todellinen ohjausvalta on EU:ssa, se on tosiasia, liian monia toimimattomia rajoitteita säädetään EU-parlamentissa. Kuitenkin paljon on myös omissa käsissämme, emme voi paeta omaa vastuutamme järjestää suomalaisten asioita.

Arjen haasteet ja niiden ratkaiseminen on kiinni tahdosta ei niinkään RAHASTA. Rahaa on, kysymys kuuluukin, mihin me valtion ja kuntien tasolla rahat käytämme. Mikä on meille tärkeää, mitä arvostamme.

Yksittäinen ihminen käyttää rahansa siihen, mitä pitää tärkeänä, ruoka, asuminen, terveys etunenässä. Valtio ja kunta hoitaa lakisääteisiä palveluitaan, liikkumavaraa ei ole paljon jätetty, kaikki tulot tuhlataan ja velkaa on otettu. Jokainen hallinnonala on kriisissä, ministeriöt kisaavat omien budjettiensa puolesta, kukaan ei halua luopua saavutetuista eduista ja toimintamalleistaan.  Monien hallinnonalojen kriisien ratkaisuksi on suuressa viisaudessa keksitty YKSITYISTÄMINEN. Annetaan yksityisten hoitaa ja tehostaa toimintoja, tarjotaan valinnanvapautta.

Markkinamiehet ja hallitus ovat löytäneet toisensa, markkinavoimat ovat selättäneet nykyisen hallituksen, joka on ollut rahamiesten talutusnuorassa ja toteuttanut heidän tekemiään suunnitelmia lähes systemaattisesti.  Hallituksen arjen haasteiden ratkaisu, yksityistäminen, tarkoittaa verorahojen suorasiirtoa yksityiselle sektorille ja arjen palvelujen hoitovastuun ja päätösvallan siirtämistä yhteiskunnalta yksityisille, hyvää korvausta vastaan, ilman kunnollista valvontaa tai palveluostamisen osaamista. Yksityiset ja usein monikansalliset tuottajat ovat tekemässä omistajilleen rahaa, isoa rahaa, meidän verorahoillamme.

Palvelutuotannon yksityistämisen lisäksi hallitus on siunannut valtion yhtiöiden ja omaisuuden myyntejä, tuhonnut kansallisomaisuuttamme. Valtion vanavedessä kunnat myyvät omia sote-kiinteistöjään yksityisille, sote-kiinteistöt maksatetaan veronmaksajilla uudelleen ja uudelleen. Mitään ei ole opittu sähköverkkojen ja energiayhtiöiden kanssa tehdyistä virheistä. Ei muisteta, että kiinteistön ostaja haluaa hyvää tuottoa ja tuottohan tulee veronmaksajien kukkarosta vuokrana.

Miksi meidän tavallisten ihmisten arkisia palveluita, päiväkoteja, terveydenhoitoa, vanhuspalveluita, siivousta tai tieverkoston kunnossapitoa hoidatetaan yksityisillä toimijoilla? Nämä palvelut ovat ihmisten turvallisen elämän perusta. Nyt palvelujärjestelmät ovat ensisijaisesti ajamassa yksityisten yritysten omistajien etuja tuottamalla yhteiskunnallisia palveluita tehokkaasti, kaikki säästökeinot hyödyntäen, laadusta ja ihmisten tarpeista viis.

Nyt on aika miettiä SOTE-ratkaisun ja maakuntauudistuksen perusteita uudemman kerran. Väitän, että kumpikaan uudistus nyt suunnitellulla tavalla ei ole ratkaisu suomalaisten tulevaisuuden turvaamiseen. Nykyistä järjestelmää tulee muuttaa, kysymys kuuluukin, miksi ei yhteiskunnan oma palvelutuotannon tehostaminen ja kehittäminen kelpaa ratkaisumalliksi?

Samat viisaat ja työteliäät ihmiset osaavat hoitaa kehittämistä ja palveluiden pyörittämistä myös kunnallisena toimintana ihan samalla rahamäärällä kuin yksityisetkin, kun ei tarvitse edes tuottaa voittoa. Yksityisiä toimijoitakin tarvitaan, kunhan laatu on ykkönen ja voitontavoittelu unohdetaan.

Otetaan järki käteen ja ajetaan suomalaisten etua pitkäjänteisesti. Autetaan suomalaisia arjen haasteissa tuottamalla laadukkaita palveluita, ratkaistaan toimeentulon ongelmia kestävällä kehityksellä ja ratkaisuilla. Me suomalaiset olemme ansainneet ja tulemme ansaitsemaan arvokkaan kohtelun, meidän on voitava luottaa päättäjiimme. Päättäjien on kannettava vastuunsa, ajettava Suomen etua. Jotain rajaa yksityistämisvimmalle.