Koskaan et muuttua saa ja niin muuttuu maailma Eskoseni

Perjantai 18.9.2015 - Maarit Tuomi

Pasi Kauniston laulussa lauletaan: ”Vaihtuvat päivät pois leikit nuo jäivät mut koskaan et muuttua saa vuodet niin kulkee ne paljon pois sulkee mut koskaan et muuttua saa”. Aleksis Kiven Nummisuutareissa  Topias-isä puolestaan toteaa pojalleen: ”Niin muuttuu maailma Eskoseni”.

Molemmat lauseet ovat ainakin minulle ajankohtaisia juuri tällä hetkellä. En haluaisi, että oma ”lintukotoni” muuttuu, mutta toisaalta tiedän ja ymmärrän, että muutos on väistämätöntä. Pakolaismassojen hallitsematon maahan vyöry hämmentää ja ahdistaakin. Kutsumattomia, paperittomia muukalaisia tulee bussilasteittain kontrolloimattomasti maahamme. Emme enää tiedä keitä ympärillämme liikkuu ja mitkä heidän tarkoitusperänsä ovat. Onko siis väärin jos koen turvattomuutta ja tilanne ahdistaa? 

Turvapaikanhakijoiden vyöry osuu pahaan aikaan. Taloutemme on ajanut kiville, vienti ei vedä ja työttömyys kasvaa. 

Tänään osoitetaan mieltä ympäri Suomea. Saavutetuista eduista halutaan pitää kiinni ja sanelupolitiikka ei käy. Kuitenkin tosiasia on se, että velkaannumme joka tunti miljoona euroa lisää. Ei tarvitse olla mikään talousguru ymmärtääkseen, ettei näin voi jatkua. ”Tarttis tehdä jotain” toteamus ei enää riitä, vaan nyt on syytä tehdä korjausliikkeitä ja pian. Keinoista voidaan olla eri mieltä, mutta mieluiten jokin yhteinen kompromissi pitää saada nopeasti aikaiseksi. 

Maailma ympärilläni muuttuu nopeasti, mutta minä en meinaa pysyä vauhdissa mukana.  Enkä ole siihen valmis. Laitetaan se sitten vaikka hämäläisyyteni piikkiin…

1 kommentti . Avainsanat: pakolaiset, talous, muutosvastarinta

Pakolaisten vastaanottovalmius Lahdessa

Tiistai 8.9.2015

Lahden kaupunginhallitus ilmaisi kokouksessaan 7.9.2015 valmiutensa pakolaisten lisävastaanottoon Lahteen, Näkemys syntyi äänin 9 – 2. Me perussuomalaisten edustajat jäimme vähemmistöön äänestyksessä. 

Lahti ottaa jo nyt vuosittain vastaan 30 kiintiöpakolaista. Tälle vuodelle määrä lisättiin tilapäisesti 40:een. Katsomme perussuomalaisten näkemysten mukaisesti, että tämä riittää Lahden osuudeksi myös tällä hetkellä. Lisäksi kaupunkiin muuttaa vuosittain omatoimisia maahanmuuttajia. 

Maahanmuuttoviranomaisilta saapuneen kyselyn mukaisesti Lahden kaupunki on tehnyt pikaselvityksen vastaanottovalmiudesta ja mahdollisen pakolaisten vastaanottokeskuksen perustamisesta Lahteen. Erityisesti on keskusteltu Hennalan entisen varuskunnan rakennuksista, joita hallitsee valtionyhtiö Senaatti-kiinteistöt, joka on jo myynyt osan alueen rakennuksista yksityisille ostajille. 

Vastustimme pakolaisten lisävastaanottoa ja mahdollista pakolaiskeskuksen muodostamista Lahteen, koska katsoimme että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Suomella ja Lahdella ei ole mahdollisuuksia lisätä pakolaisten vastaanottomääriä. Lahden työttömyysaste on vakiintunut noin 19 prosentin paikkeille, joka näkyy merkittävästi sekä kaupungin verotuloissa että kasvaneina toimeentulokustannuksina. 

Lahti on kamppailut jo pitkään taloutensa tasapainottamiseksi eikä pitkäaikaisten lainojen kokonaismäärää ole saatu vielä taittumaan. Lisäksi terveyskeskuspalvelut eivät lääkärien puutteessa toimi asiakkaiden odotusaikatoiveiden mukaisesti. Samoin vanhusten kodinhoitotyövoima työskentelee äärirajoilla ja henkilökunnan lisätarvetta tällä alueella on. 

Kaikki kustannuksiin vaikuttavat seikat huomioon ottaen pakolaisten lisävastaanottaminen muodostaa sekä taloudellisen että toiminnallisen rasitteen Lahdelle, johon kaupungilla ei ole varaa tällä hetkellä. Valtio korvaa pakolaisten vastaanottokustannukset kolmen vuoden ajan, mutta sen jälkeen Lahti on omillaan kustannusten osalta. Yhtä kaikki – sekä valtion maksamat korvaukset että kaupungin omat kustannukset, menevät veronmaksajien kukkaroista. 

Pakolaisten suora lisäsijoittaminen Lahteen vaatii perusterveydenhoidon, päivähoidon, peruskoulun, kotouttamiskoulutuksen, asuntojen, toimeentulotukien, toiminnanohjaajien ja tulkkipalvelujen järjestämistä ja tuottaa hallinnollisia kuluja. Mahdollisen pakolaiskeskuksen palvelujen osalta Lahti joutuu järjestämään osan palveluista, kuten esimerkiksi terveydenhoidon ja sosiaalitoimen palveluita. Mikäli tämä keskus Lahteen syntyy, niin Lahti ja naapurikunnat ovat myös ensi sijaisia sijoituskuntia, kun pakolaisia siirretään keskuksesta kuntiin. Perheiden yhdistäminen lisää vielä vastaanottavien määrää moninkertaiseksi. 

Ymmärrämme sen inhimillisen ja taloudellisen hädän, jota Syyrian sisällissota ja useat muut Afrikan sotatilanteet synnyttävät, mutta katsomme että Suomi kokonaisuutena ja Lahti omalta osaltaan ovat liian pieniä kantamaan enää lisäkuormaa pakolaisten vastaanottamisesta. Toteamme edelleen, että auttaminen tulee osoittaa suoraan sotatoimialueiden välittämässä läheisyydessä oleviin pakolaiskeskuksiin. Tuomitsemme omalta osaltamme EU:n suunnitelmat pakolaisten maakohtaisesta velvoitevastaanottamisesta. Lisäksi sotapakolaisten joukossa on elintasopakolaisia, joiden vastaanottamiseen ei ole työvoimatarvetta.

 

Lasse Koskinen                               Maarit Tuomi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pakolaiset, lahti

Nuoren kuntouttaminen kannattaa

Keskiviikko 12.8.2015 - Maarit Tuomi

On taas se aika vuodesta kun moni nuori aloittaa arkisen aherruksen opiskelujensa parissa. Mieleisen opiskelupaikan saaminen on nuorelle unelmien täyttymys. Uurastus on tuottanut tulosta ja ovi haluttuun opiskelupaikkaan on avautunut. 

Kaikista positiivisista tuntemuksista huolimatta mukaan voi mahtua myös huolta ja ahdistusta. Nuorella on edessään suuri elämänmuutos. Tulossa voi olla paikkakunnan vaihto sekä irtaantuminen vanhemmista ja tutusta ympäristöstä. Myös taloudellinen tilanne askarruttaa. Vanhemmilta tai muilta läheisiltä saatu tuki ja apu kuitenkin helpottavat asioiden järjestelemistä ja elämänmuutokseen sopeutumista. 

Ylitsepääsemättömältä tilanne voi tuntua jos nuorella on mielenterveyden häiriöitä kuten masennusta. Masennus vaikuttaa sekä opiskeluun että muuhunkin elämään. Taloudelliset vaikeudet, yksinäisyys, opiskelupaineet ja liian korkealle asetetut tavoitteet voivat aiheuttaa masennusta, jonka seurauksena opinnot saattavat keskeytyä tai viivästyä. 

Avun hakemisen ja saamisen kannalta masennuksen tunnistaminen onkin ensiarvoisen tärkeää. Vuonna 2014 nuorten kuntoutukseen käytettiin 125 milj. euroa, mikä oli 40 % Kelan kuntoutusmenoista. Kuntoutuspsykoterapia on nuorten yleisin kuntoutusmuoto, jonka käyttö kasvaa edelleen.  Mikä kunto? -kampanja levittää tietoa siitä, miten ja minkälaiseen kuntoutukseen nuoret voivat Kelan kautta hakeutua. Kampanja kestää vuoden 2016 loppuun. 

Tämänkaltaiset hankkeet erityistä tukea tarvitseville nuorille ovat jatkossakin tärkeitä. Hankkeiden ja palvelujen tulee olla myös helposti saatavilla ja löydettävissä siellä missä nuoret liikkuvat, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. 

Hallituskauden yhtenä tavoitteena on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentyminen. Tähän tavoitteeseen meidän kaikkien on helppo yhtyä.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nuoret, opiskelu, kuntoutus, masennus

Jäätävästä kesästä värikkääseen syksyyn

Torstai 6.8.2015 - Maarit Tuomi

Kulunut kesä on ollut ilmojen suhteen jäätävän kylmä ja tuulinen. Loppukesä toi tullessaan kuitenkin lämpötilan nousun, myös poliittisessa elämässä. 

Keskustelu Kreikan kolmannesta tukipaketista oli jäätävän kesän kuuma kestoaihe. Ja keskustelu Kreikan veloista tulee todennäköisesti jatkumaan vielä tulevinakin kesinä. Pahimmassa tapauksessa keskusteluun saadaan mukaan vielä muitakin veloissa rämpiviä maita. Ei siis ihme, että äänenpainot eurosta eroamiseen ovat nousussa ja kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä eurosta eroamiseen on vireillä. Nähtäväksi jää, miten eduskunta aikanaan aloitteeseen suhtautuu. Euroon liittymisestähän ei aikanaan kansanäänestystä järjestetty, joten olisiko nyt aika kysyä kansan mielipide asiasta? Mehän kun kuitenkin olemme maksajan roolissa. 

Lämpötilan nosti lähelle hellelukemia ns. Immos-kohu vaiherikkaine keskusteluineen. Tuntui kuin Suomi olisi jakautunut heihin ja meihin sekä puolesta ja vastaan -ihmisiin. Monikulttuurisuudesta tuntui jokaisella olevan jonkinlainen kanta ja mielipide. 

Maahanmuutto on tärkeä aihe, josta tulee voida keskustella kiihkottomasti ilman leimautumisen pelkoa. Perussuomalaiset ovat aiheellisesti vaatineet maahanmuuton kustannusten ja vaikuttavuuden selvittämistä. Me suomalaiset veronmaksajat kun olemme tässäkin asiassa maksajan roolissa. 

Näiden kahden tunteita herättäneen aiheen rinnalla on käyty keskusteluja myös yhteiskuntasopimuksesta, joka tosin keskustelujen ja mielipiteenvaihtojen määrän osalta näyttää olevan toissijainen aihe. Meidän palkansaajien ja veronmaksajien kannalta tämä on kuitenkin oleellinen aihe, joka koskettaa nimenomaan sitä meidän maksajan roolin taloudellista tulopuolta. Työajan mahdollisella pidennyksellä on vaikutusta työssä jaksamiseen ja henkiseen hyvinvointiin. 

Värikkyyttä syksyyn tuo Fennovoiman ydinvoimalahankeen toteutuminen kun kotimaisuusaste sittenkin toteutui. Tämä on Immos-kohun ohella aihe, joka varmasti saa vielä pitkälle syksyyn liikehdintää sekä turuilla, toreilla että somessa. 

Haasteita meillä riittää työttömyydessä, talouden ja kilpailukyvyn elvyttämisessä sekä julkisen talouden tasapainottamisessa, joten vuodenajasta ja lämpötilasta riippumatta meidän tulisi nyt puhaltaa yhteen hiileen ja löytää se jälleenrakentamisen henki, jolla edelliset sukupolvet ovat isänmaamme rakentaneet. Talkoohenkeä tarvitaan ja niihin talkoisiin tulisi kaikkien osallistua. Mielipide-eroista huolimatta, isänmaan etua ajaen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Immos-kohu, tukipaketti, fennovoima, yhteiskuntasopimus

Lyhytnäköinen leikkaaminen on hölmöläisten hommaa

Maanantai 11.5.2015 klo 23:09 - Maarit Tuomi

Lahden ja Nastolan välisen yhdistymissopimuksen velvoitteet tulevat meille konkretiaksi vain muutama kuukausi yhdistymispäätöksen jälkeen. Kuherruskuukausi on todellakin loppunut ja arki alkanut. 

Leikkuri käy Lahdessakin jokaisella toimialalla. Kipeiten se tuntuu varmasti sosiaali- ja terveys sekä sivistystoimialalla. Vaarana on, että leikkaukset koskettavat eniten juuri niitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kuten sairaita, vanhuksia ja lapsia.

Vaikka kaupunginhallitus linjasikin että toimenpiteet eivät saa aiheuttaa kustannusten lisääntymistä pitkällä aikavälillä olen silti erityisen huolissani sivistystoimialalle esitettyihin talousarviomuutoksiin. Siellä kun leikkaukset väistämättä vaikuttavat palvelun laatuun ja sitä kautta lisäävät haasteita laadukkaista ja tasavertaisista oppimismahdollisuuksista. 

Lahden pitäisi houkutella nimenomaan työikäistä väestöä ja lapsiperheitä. Leikkaaminen juuri heitä koskevista palveluista ei ainakaan lisää Lahden houkuttelevuutta. 

Perusopetus ja varhaiskasvatus painivat jo nyt ongelmien kanssa, joita ainakaan suuremmat ryhmäkoot eivät helpota. 

Työterveyslaitoksen julkaisema Kunta10 tutkimuksesta on käynyt ilmi, että lastentarhanopettajista peräti 37 prosenttia on kohdannut työssään ruumiillista väkivaltaa. Lasten aggressiivisuuteen ja muihin tunne-elämänhäiriöihin pitääkin ehdottomasti puuttua jo päiväkotivaiheessa.  Varhainen puuttuminen vaatii resursseja kuten erityslastenopettajia ja riittävän määrän muuta henkilökuntaa. 

Lapsuudessa rakennetaan koko elämän kestävä pohja hyvinvoinnille, terveydelle sekä toiminta- ja työkyvylle. Siksi ei ole samantekevää minkälaiset kasvu-, kehitys- ja toimintaympäristöt me lapsillemme luomme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapset, perheet, kuntaliitokset, sopeuttaminen

Lastemme hyvinvoinnilla turvataan parempi Suomi

Keskiviikko 29.4.2015 klo 23:59

Vaalit on käyty ja nyt on aika alkaa rakentamaan parempaa ja kestävämpää Suomea. Haasteista tulevalle neljälle vuodelle ei ole pulaa. Sote- uudistuksen loppuun vieminen, talouden tasapainottaminen, valtion velan kasvun taittaminen ja työttömyyden leikkaaminen ovat kieltämättä kärkiaiheita.

Näiden suurten ja vaikeiden aiheiden lisäksi on tärkeää, että lapsiperheiden hyvinvointiin kiinnitetään vaikeasta taloustilanteesta (ja ehkä juuri siitä syystä) jatkossakin huomiota. Sote-uudistuksessakin tulee huomioida perheiden ja lasten tarpeet sekä huolehtia palveluiden saatavuudesta. Päätöksenteossa tulee ottaa huomioon myös lapsivaikutusten arviointi.

Vuoden 2015 alusta voimaan tullut lakimuutos koskien lapsiperheiden kotipalvelua on oikeansuuntainen toimenpide ja hyvä alku. On hyvä, että näitä matalan kynnyksen toimenpiteitä ja oikea-aikaista tukea on saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta.   

Mannerheimin lastensuojeluliitto julkisti 20.4.2015 kannanottonsa, jossa he esittävät, että lapsiin ja perheisiin investoiminen otetaan hallituksen strategiseksi painopisteeksi ja hallitusohjelmaan.

Voin täysin yhtyä tähän ehdotukseen ja toivonkin, että uudesta eduskunnastamme löytyy näitä kaukaa viisaita, tulevaisuuteen panostavia lasten ja nuorten puolestapuhujia. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapset, perheet

Valtuustopuhe liittyen valtuustoaloitteeseen: Kaupunkilaisten omaehtoisen terveyden ja liikunnan ylläpidon tukeminen §37

Maanantai 13.4.2015 klo 20:53 - Maarit Tuomi

Arvoisa puheenjohtaja hyvät valtuutetut

Valtuustoaloite on aiheellinen ja ajankohtainen, sillä Suomihan on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita.  Liikunnan avulla säilytetään ja parannetaan lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja kävelykykyä. Myös hengitys- ja verenkiertoelimistö tarvitsevat säännöllistä liikuntaa pysyäkseen kunnossa. Liikkuminen vahvistaa myös mielen hyvinvointia ja muistia sekä tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisiin kontakteihin.

Lahden kaupungin valmisteilla oleva valtakunnallisiin linjauksiin pohjautuva terveysliikunnan toimenpideohjelma on positiivinen askel ikäihmisten liikunnan lisäämiseksi. Tavoitteissa nostetaan esille liikunta‐ ja vapaa‐ajan palveluiden laadukas tuottaminen, kaupunkilaisten hyvinvoinnin turvaaminen ehkäisemällä syrjäytymistä ja huono‐osaisuuden kasautumista.  Linjaukseksi on valittu myös liikunnan lisääminen kaikissa ikäryhmissä.

Ikäihmisten kansallisessa toimenpideohjelmassa mainitaan myös kotihoidon, palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä olevat henkilöt omana kohderyhmänään.  Lahdessa kuitenkin kotihoito kamppailee jatkuvan kiireen ja paineen alla. Onko kotihoidon resursseja tarkoitus siis lisätä, jotta esimerkiksi yksin kotihoidon turvin asuvan muistisairaan vanhuksen liikuntaa voidaan lisätä? Entä miten liikunnan lisääminen järjestetään palveluasumisessa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien henkilöiden osalta?

Ikäihmisten kansallisen toimenpideohjelman tavoitteena on edistää terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkua nykysuositusten mukaisesti. Jotta tasa-arvo voisi toteutua, tulee Lahden kaupungin terveysliikunnan toimenpideohjelmassa huomioida myös kotihoidossa, palvelutaloissa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa asuvat ikäihmiset. Myös heillä pitää olla oikeus virikkeelliseen ja kuntouttavaan elinympäristöön.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ikäihmiset, liikunta

Tuloerojen kasvu uhkaa tulevaisuutta

Torstai 12.3.2015 klo 13:55 - Maarit Tuomi

Tuloerojen kasvu on jakanut Suomen kahden kerroksen väkeen. Huipputuloisten tulot ovat nousseet huimasti ja samalla suhteellinen köyhyys on huolestuttavasti lisääntynyt.
  Työpaikan menetys voi ajaa perheen nopeastikin köyhyyskuiluun. Lahden seudulla työttömyys, etenkin pitkäaikaistyöttömyys, on vakava ongelma. Viime vuoden lopulla meidän työttömyysasteemme oli lähes 20 % eli lähes joka viides lahtelainen oli vailla työtä.
   Varmaa on, että köyhyys näkyy ja tuntuu monessa lahtelaisessa kodissa. Tilanteesta kärisivät etenkin pitkäaikaistyöttömät ja lapsiperheet. Lisäksi kehysriihessä päätetyt asuntolainan korkovähennysoikeuden pienentäminen ja lapsilisien leikkaukset heikentävät taloudellista tilannetta entisestään.
   Hallitus päätti kehysriihessä leikata eläkkeiden indeksitarkistuksen 0,4 prosenttiin. Se lisäsi oleellisesti pienituloisten eläkeläisten ahdinkoa.
Tilastojen mukaan Suomessa on jo nyt köyhiä eläkeläisiä yli 200 000.  Pieni eläke, asuminen yksin ja korkea ikä pudottavat eläkeläisen helposti köyhien kastiin. Nyt jatkuvasti kohoavat asumiskustannukset ja kasvavat terveydenhoitomenot entisestään heikentävät vanhusten tilannetta. Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat ne syrjäkylillä asuvat mökkien mummot ja papat, jotka asuvat ränsistyneissä taloissaan, mahdollisesti ilman lämmintä, juoksevaa vettä ja sähköä.
   Köyhtymisen ja syrjäytymisen kierre on uhka Suomen tulevaisuudelle. Tutkimusten mukaan kotitausta vaikuttaa oleellisesti lasten menestymiseen. Esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaiden lapsilla on muihin verrattuna 2,5-kertainen todennäköisyys ajautua itsekin toimeentulotukiluukulle.
   OECD:n mukaan tuloerot vaikuttavat merkittävästi siihen, millaiset ovat kouluttautumisen ja sosiaalisen nousun mahdollisuudet yhteiskunnassa. Päättäjien pitäisikin nyt kohdistaa erityinen huomio väestön heikkotuloisimpaan 40 prosenttiin. Jos tuloerot kasvavat haavoittuvainen alempi keskiluokka uhkaa jäädä sivuun kaikista kasvun eduista. OECD korostaa, että köyhyysohjelmien lisäksi kehittyvä kansantalous tarvitsee kaikille saatavilla olevaa laadukasta koulutusta ja terveydenhoitoa.
    Tuloerojen kasvu tuo paljon ongelmia, eikä edes palvele talouskasvua. Miksi ihmeessä tuloerojen kasvua on Suomessa poliittisilla päätöksillä edistetty?  Ei ole sosiaalisesti oikeudenmukaista eikä hyväksyttävää, että maassamme elää miljoona ihmistä alle tuhannen euron tuloilla. Ovatko päättäjät vieraantuneet tavallisen kansan elämästä? Elämä toki näyttää erilaiselta, jos sitä katselee vain lasipalatsista. Täältä tavallisen kansan keskeltä näkee realistisen kuvan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: köyhyys, lapsiperheet, eläkeläiset, tuloerojen kasvu

Sairaat tarvitsevat hyvää hoitoa, eivät pitkiä jonoja

Keskiviikko 21.1.2015 klo 15:55 - Maarit Tuomi

Lehtijutut ovat alkuvuodesta kertoneet karua totuutta suomalaisesta terveydenhoidosta. Ruuhkautuneet päivystykset, ylipitkät jonot, jonottamiseen tuskastuneet sairaat ihmiset ja liian kovasta työtaakasta väsynyt hoitohenkilökunta kuuluvat terveydenhoidon arkeen ihan liian monilla paikkakunnilla.

  Tampereen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan potilaiden tyytyväisyys terveyskeskusten palveluihin on vähentynyt merkittävästi viimeisten 15 vuoden aikana. Tutkimuksen mukaan potilaat kokevat hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden heikentyneen. Hoidon saatavuuteen tyytyväisten joukko on romahtanut vuoden 1998 39 prosentista 16:een. Tutkimukseen osallistui Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueelta kaikkiaan 157 549 potilasta.

   Tutkimustulos ei yllätä ketään. Herätellä sen kuitenkin pitäisi meitä kaikkia, varsinkin poliittisia päättäjiä. 

Ei ole hyväksyttävää, että ihmiset eivät saa vaivoihinsa hoitoa riittävän ajoissa. Viivästysten seurauksena potilaan tilanne pahimmassa tapauksessa pahenee ja toimintakyky heikkenee. 

   Potilaan vaihtoehdot ovat vähissä. Hänen on jäätävä jonoon odottelemaan. Tai sitten on turvauduttava yksityisiin palveluihin, joihin valitettavasti kaikilla ei ole varaa.

   Hoidon saatavuuteen ja jatkuvuuteen pitäisi palvelurakennemuutoksessa kiinnittää erityistä huomiota. Hoidon jatkuvuus on perusedellytys hyvälle hoidolle ja toimiville hoitoketjuille, joista hyötyvät etenkin eniten palveluja tarvitsevat ja niitä käyttävät potilaat.

   Terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisessä painopistettä ollaan - ihan perustellusti - siirtämässä ongelmien hoidosta niiden ennaltaehkäisyyn. On tärkeää, että ihmisten terveys ja hyvinvointi otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhoito, potilastyytyväisyys

Palveluiden on pelattava säästökuureista huolimatta

Maanantai 24.11.2014 klo 18:35

Lahden tehostamis- ja uudistamistoimet ovat tuottaneet tulosta. Talousarvio vuodelle 2015 näyttää olevan tasapainossa. Tasapainolla on kuitenkin hintansa. Numeroiden takaa löytyy toimintojen supistuksia, kulujen leikkauksia ja myös kiinteistöveron kiristys.

   On tietenkin ymmärrettävää, että vaikeina aikoina rahan merkitys korostuu. On kuitenkin huolestuttavaa, jos kaikki politiikka on vain talouspolitiikkaa, ja jos kaikkia toimintoja ja palveluita katsotaan vain eurojen kautta. Kaupungin keskeinen tehtävähän ei ole rahaan tuijottaminen, vaan toimivien palveluiden tuottaminen kaupunkilaisille. 

   Nyt säästöt ovat ajaneet toiminnat paikoitellen jo äärirajoilleen. Esimerkiksi Lahden terveyskeskuksiin jonot ovat kasvaneet niin, että hoitotakuu ei ajoittain toteudu terveyspalveluissa.

  Erityisen huolissani olen siitä, että eri sosiaaliryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat selvästi kasvussa.  Erojen kasvu tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kuormittaa palveluita ja aiheuttaa turhia kustannuksia. Tasa-arvoon tähtäävässä yhteiskunnassa hyvinvointi- ja terveyseroja ei voi hyväksyä myöskään etiikan ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

   Talouden tasapainosta ei kannata riemuita, jos sen hintana ovat heikkenevät palvelut, tyytymättömät kaupunkilaiset, kumuloituvat ongelmat ja jatkossa entistä kalliimmiksi käyvät ongelmien hoitokustannukset. Riemuun on aihetta vasta sitten, jos taloutemme on tasapainossa ja samalla pystymme tarjoamaan kaupunkilaisille toimivat palvelut.

   Mainoslauseissa ja kymmenen vuoden strategiassa Lahti haluaa näyttäytyä ”green citynä”, houkuttelevana ja elinvoimaisena ympäristökaupunkina. Minun mielestäni Lahti voisi profiloitua pikemminkin ”take care cityksi”, joka haluaa pitää kaikista asukkaistaan - myös niistä heikoimmista - hyvää huolta.

   Toimiva ”take care city” ehkäisee eriarvoistumista ja turvaa toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut. Tuolla toiminnalla samalla varmistetaan yhteiskuntarauha. Lahtea vaivaa paha työttömyys. Se koskettaa myös monia lapsiperheitä. Huono-osaisuus kasaantuu ja lapset eriarvoistuvat, jollei korjaavia toimia kohdisteta apua tarvitseville riittävän varhain ja laaja-alaisina. Perheiden tulee saada apua kriiseihinsä ilman lastensuojelun asiakkuutta. Erityisesti pitää antaa tukea pienten lasten vanhemmille, jotta Rautavaaran kaltaisilta murhenäytelmiltä voidaan välttyä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapsiperheet, talousarvio, eriarvoistuminen, sosiaali- ja terveyspalvelut, green city

Ikäihmiset ansaitsevat hyvän hoidon ja turvallisen vanhuuden

Maanantai 27.10.2014 - Maarit Tuomi

Runsas vuosi sitten hyväksytyn vanhuspalvelulain tavoitteet kuulostavat äkkiseltään hienoilta: Ei enää laitoksia ja vuodeosastoja, vaan omia koteja ja kodinomaisia palvelutaloja. Ei enää sairastavia vanhuksia, vaan pirteitä ikäihmisiä, joiden terveyttä ja toimintakykyä tuetaan.

   Lahdessakin on parhaillaan menossa vanhusten palveluiden voimakas rakennemuutos. Laitoshoitoa puretaan ja tilalle ovat tulossa tehostettu palveluasuminen ja kotihoito. Muutoksella Lahti toteuttaa omaa osaansa hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta, jonka seurauksena kuntien menojen pitäisi supistua kaikkiaan 300 miljoonalla eurolla.

   Kauniit tavoitteet eivät välttämättä takaa kaikille vanhuksille hyvää ja turvallista vanhuutta. Muutoksen keskellä herää paljon kysymyksiä ja epäilys siitä, että kovat säästötavoitteet voivat merkitä myös ahdistavaa arkea, yksinäisyyttä ja sairautta. 

   Entä kasvaako vanhusten eriarvoisuus? Rikkaat voivat hyvin, kun heillä on varaa käyttää yksityisiä palveluita ja maksaa palvelutaloissa asioista, jotka yllättäen eivät sisällykään perushintaan. Miten käy pienituloisille ja huonosti koulutetuille vanhuksille? Miten niille, joilta puuttuu omaisten apu?

    Varsinkin huonokuntoisille vanhuksille yksin asuminen tuottaa pelkoja. Kodinhoitaja käväisee pikaisesti tekemässä sovitut tehtävät, mutta mihinkään kuntouttavaan tai virikkeelliseen tehtävään ei ole aikaa. Jos kotihoito ei toimi, jäävätkö nuo vanhukset heitteille omaan kotiinsa?

   Entä ne vanhukset, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa? Missä heidät hoidetaan, jos laitospaikkoja ja tehostettua palveluasumista ei ole riittävästi tarjolla? Kuka heidät hoitaa? Kuka syöttää ja vaihtaa vaipat?  Kuka keskustelee hetken heidän kanssaan? Tai pitää kädestä?

   Muutoksen tavoitteena eivät saa olla pelkät säästöt, vaan vanhusten elinolojen parantaminen. Hoidon laatukriteereiden tulee täyttyä vanhuspalvelulain mukaisesti, tapahtuipa hoito sitten kotona, vuodeosastolla tai palveluasunnossa. Se on inhimillisesti, eettisesti ja ihmisarvon kannalta vähintä mitä voimme vanhuksillemme antaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vanhustenhoito, ikäihmiset, kotipalvelu

Mihin minä uskon?

Tiistai 30.9.2014 klo 23:56 - Maarit Tuomi

Usko on uskon asia, niin sanotaan. Ja niinhän se on. Joko uskoo tai ei usko. Minun uskoni kumpuaa lapsuudenkodistani ja pyhäkouluista, joita Maija-mummoni piti.

Kolmevuotiaana pikkutyttönä lauloin tuttavaperheemme häissä: "Jonk on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa". Tämä laulun sanoma on on antanut minulle turvaa ja lohtua hädän keskellä ja kantanut minua läpi elämän. 

Näistä lähtökohdasta kumpuaa myös arvomaailmani, joihin kuuluu lähimmäisenrakkaus, inhimillisyys ja hyvä tahto. 

Kristillisyys on myös vahva osa kansallista identitenttiämme, jota tulisi vahvistaa. Kristilliset tapamme ja traditiomme tulee voida siirtää tuleville sukupolvillemme. 

Uskon miehen ja naisen väliseen avioliittoon, joka tukee myös lapsen oikeutta isään ja äitiin. Jumala loi ihmisen naiseksi ja mieheksi, omaksi kuvakseen.

Seurakunnan tulee olla siellä, missä ihmiset ovat ja tarjota heille apua ja turvaa hädän hetkellä. 

"Kaikki, mitä teette, se tehkää sydämestänne, niinkuin Herralle eikä ihmisille".

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: seurakuntavaalit

Eläkkeelle elävänä ja hyvissä voimissa

Perjantai 25.7.2014 klo 14:05 - Maarit Tuomi

Tuoreen Ylen kyselyn mukaan suomalainen haluaa eläkkeelle 65 –vuotiaana. Toivottu eläköitymisikä kuitenkin vaihtelee esimerkiksi koulutuksen ja työn kuormittavuuden mukaan. Monet fyysistä työtä tekevät haluavat eläkkeelle aikaisemmin. 
    Eläkeuudistuksen ehdotukset eivät noudata suomalaisten toiveita. Eläkeikää on ehdotettu nostettavaksi jopa 67 vuoteen.  Uudistusta perustellaan mm. sillä, että elinajanodote on kasvanut arvioita nopeammin ja kasvun odotetaan jatkuvan. Myös huoltosuhteen, julkisen talouden tasapainon sekä työeläkemaksuun kohdistuvan nousupaineen takia työurien pidentäminen nähdään välttämättömänä.
   Tavallisen palkansaajan ja yhteiskunnan näkemykset eivät eläkekysymyksessä kohtaa. Palkansaaja ei ole niinkään huolissaan huoltosuhteesta tai julkisen talouden tasapainosta kuin omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja jaksamisestaan. 
   Työelämä ja sen vaatimukset uuvuttavat ihmisiä. Työtahti on monin paikoin kova ja työtä tehdään  aiempaa vähemmällä väellä. Myös epävarmuus työn jatkuvuudesta ahdistaa. 
    Omalla alallani, hoitoalalla, yötyö on merkittävä haitta. Monet tutkimukset vahvistavat yötyön haitallisuuden ja yhteyden vakaviin sairauksiin ja jopa ennenaikaisiin kuolemiin. 
    Valvomisen lisäksi hoitotyön ongelmana on kiire. Henkilökuntaa ei ole tarpeeksi, ja siksi työturvallisuuteen ei ole aina mahdollista kiinnittää riittävästi huomiota. Usein potilaita  joudutaan hoitamaan yksin. Silloin on vaikea työskennellä ergonomisesti oikein. 
   Yksin työskentely lisää myös väkivallan riskiä. Tutkimusten mukaan hoitajiin kohdistuva väkivalta on asiakkaiden ja potilaiden taholta lisääntynyt viime vuosina ja joka neljäs hoitaja kokeekin työssään väkivaltaa. Minunkin päälleni on syljetty, minua on uhkailtu, lyöty ja potkittu. 
    Rakennusalalla työntekijät altistuvat tapaturmille, melulle, pölylle sekä säiden ja lämpötilojen vaihteluille. Myös huonoon ergonomiaan liittyvät ongelmat ovat tyypillisiä. Ne aiheuttavat ammattitauteja ja heikentävät työkykyä.
    Lomat ja lepopäivät jaksottavat työtä ja helpottavat ongelmia. Tai ainakin niiden pitäisi. Valitettavasti kaikki eivät pääse lomista nauttimaan. Moni pätkätyöläinen  tekee töitä käytännössä ilman lomia ja epävarmana siitä, jatkuvatko työt vai eivät.
     Sama tilanne on monella pienyrittäjällä. Töitä painetaan ilman lomia ja saatavilla on oltava käytännössä 24/7. Jos et vastaa puhelimeen lomallasikin, voivat työt mennä sivu suun. 
    Se ei riitä, että eläkkeelle jäädään elävänä. Jotta ansaituista vapaapäivistä voisi nauttia, pitäisi ihmisen työuran jälkeenkin olla fyysisesti ja psyykkisesti toimintakykyinen.
    Me ihmiset olemme erilaisia, yksilöitä. Siksi eläkeikään ei pitäisi soveltaa liian kaavamaisia ratkaisuja. Se mikä on hyvä yhdelle, ei välttämättä ole hyvä kaikille. Oma isäni on jo virallisesti eläkkeellä, mutta tekee edelleen töitä. Se suotakoon hänelle ja kaikille niille, joilla on kuntoa, intoa ja tahtoa.

1 kommentti . Avainsanat: eläke, eläkeuudistus

Hammaskeijuna lastensuojelussa

Keskiviikko 18.6.2014 klo 13:32 - Maarit Tuomi

Hammaskeijuna toimiminen on varmasti useimmille pienten lasten vanhemmille tuttua puuhaa. Lapselta on lähtenyt maitohammas, joten lasta kehotetaan laittamaan hammas yöksi tyynyn alle, niin keiju voi ottaa sen ja tuoda tilalle kolikon.

Itselleni hammaskeijuna toimiminen toi uuden näköalan kun toimin hammaskeijuna lastensuojelun yksikössä.

Hammaskeiju ei ole vain hauska uskomus, vaan siinä on myös lapsille tärkeää opetusta. Opetetaan pitämään huolta hampaista ja tehdään hampaiden hoidosta tärkeä rituaali.

Valitettavasti nämä rutiinit ja rituaalit ovat monesti lastensuojelun asiakkailta hukassa. Vanhemmilla voi olla vaikeuksia selviytyä arjesta esim. väsymyksen, mielenterveys- tai päihdeongelmien takia.

Olisikin tärkeää keskittää resursseja entistä enemmän ehkäisevään perhetyöhön, ennen kuin perheet päätyvät lastensuojelun asiakkaiksi. Miksi apu pitäisi ansaita vasta kunnon ongelmalla? Perheiden tukeminen varhaisessa vaiheessa vähentäisi raskaiden palveluiden tarvetta kun ongelmiin puututtaisiin ajoissa ja riittävin resurssein.

Sosiaalityöntekijöiden ja psykologien vastaanotolle menemisen sijaan kodeissa kaivataan apua arjessa selviytymiseen. Tukea tarvitsevat perheet tulisi myös tunnistaa ajoissa. Tarvitaan enemmän kodeissa työskenteleviä ammattilaisia. Sellaisia, jotka tarttuvat tarvittaessa myös vaikka tiskiharjaan ja neuvovat hammaskeijuna toimimisessa.

Kommentoi kirjoitusta.

Varhainen puuttuminen ja tiivis yhteistyö parantavat päihdeperheiden lasten elämää

Maanantai 9.6.2014 klo 14:44 - Maarit Tuomi

Suomessa eniten käytetty päihde on alkoholi ja lähes joka viidennessä suomalaisessa perheessä on päihdeongelma. Valtakunnallisen lasten ja nuorten terveysseurantahankkeen (LATE) selvityksen mukaan 65 000 neuvolaikäisen lapsen äideistä noin neljällä prosentilla alkoholin käytön riskit ovat vähintään lievästi koholla. 

Vanhempien päihdeongelmat ovat perheväkivallan ja lasten laiminlyönnin yleisin syy ja yleisimpiä syitä myös pienten lasten huostaanottoihin. 

Vaikka lastensuojelulaki edellyttää vanhempien päihdeongelmien selvittämistä, ei se kuitenkaan tuoreen THL:n ja A-klinikkasäätiön tutkimuksen mukaan vielä toteudu käytännössä. Kaikissa päihdepalveluissa vanhemmilta ei aina kysytä, onko hänellä lapsia. Tutkimuksen mukaan monelle pienen lapsen vanhemmalle on myös korkea kynnys hakea apua päihdeongelmaan.

Palveluissa haasteena on vanhempien päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen ja puheeksiottaminen. Usein apu tai palvelu kohdistetaan vain aikuiseen itseensä, mutta lapsen tilanne jää ottamatta huomioon.

Päihdepalveluja käyttäneiden vanhempien mukaan peruspalvelujen ja lastensuojelun ammattilaisten tieto päihdeasioista on puutteellista. Myös hoitoon pääsy on koettu vaikeaksi.

Vanhempien avun tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan kuitenkin nykyistä varhemmin, jos peruspalveluissa olisi saatavilla päihdepalvelujen ammattilaisten asiantuntemus. Tällä hetkellä yhteistyö jää valitettavan usein vain tiedon vaihtamisen tasolle. Nykyistä tiiviimpi yhteistyö eri toimijoiden välillä parantaisi perheen kokonaistilanteen kartoittamista.

Uskon, että varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisevät toimet, avun oikea-aikainen kohdentaminen, palvelujen saavutettavuus sekä yhteistyön parantaminen toisi lisää vaikuttavuutta ja säästöjä lastensuojeluun.

Kommentoi kirjoitusta.

Lahtelaisnuorten eriarvoisuus lisääntyy

Tiistai 11.3.2014 klo 16:47 - Maarit Tuomi

Tuore kouluterveyskysely (THL 2013) ja Lahden kuntaraportti kertovat karua tekstiä siitä, miten erilaisessa asemassa lahtelaisnuoret ovat. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten sekä lukiolaisten hyvinvointi koulutyön arjessa ja omassa elämässä on lisääntynyt, mutta ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden hyvinvointi sen sijaan on huonontunut merkittävästi.

Positiivista sekä lukiossa että perusopetuksessa on, että esimerkiksi koulukiusaaminen ja lintsaaminen ovat vähentyneet. Lukioissa myös opiskelijahuollon saatavuus parani. Toisen asteen oppilaat ovat kuitenkin kokeneet fyysistä uhkaa yleisemmin ja myös lintsaaminen on lisääntynyt. Lisäksi kouluterveydenhoitajan ja koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi.

Tupakan ja alkoholin käyttö on vähentynyt, ja tuloksissa näkyykin valvonnan kiristyminen. Myös tupakan ja alkoholin hankkiminen koetaan vaikeammaksi. Huolestuttavaa on kuitenkin, että lähes joka kymmenes 15–16-vuotias joi viime juomakerrallaan niin paljon, että sammui.

Lukiolaisten asenteet huumeiden käyttöön ovat tiukkenemassa, mutta vastaavasti peruskoulun yläluokkalaisten ja ammattiin opiskelijoiden asenteet ovat tulleet yhä myönteisemmiksi. Myös huumeiden hankkiminen arvioidaan entistä helpommaksi. Huolestuttavaa on etenkin se, että ammattiin opiskelevien tyttöjen huumekokeilut ovat yleistyneet. Miten nämä kokeilut vaikuttavat heidän tulevaisuuteensa esimerkiksi äiteinä?

Huumekokeilut ammatillisissa oppilaitoksissa ovat lisääntyneet vuodesta 2008 kuusi prosenttia.  Laittomia huumeita eli marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä, gammaa tai muita vastaavia huumeita on kokeillut 25 prosenttia lahtelaisista ammatillisen oppilaitoksen oppilaista. Huumekokeilut olivat viime vuonna Lahdessa yleisempiä verrattuna koko maan ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoihin.

Huumeiden käyttöön liittyvät asenteet ja mielikuvat ovat muuttuneet yhä sallivampaan suuntaan ja valitettavasti myös monet vanhemmat suhtautuvat esimerkiksi kannabiksen käyttöön myönteisesti ja vähättelevät sen haittoja. Tosiasia kuitenkin on, että päihteiden käyttö kuormittaa yhä enenevässä määrin sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Olen huolissani siitä, että eriarvoistuminen lisääntyy yhteiskunnassamme, mutta oppilashuollon resurssit eivät pysy perässä. Palveluja olisi parannettava niin, että ne saavuttavat opiskelijat tasapuolisesti, riippumatta siitä, opiskellaanko lukiossa vai ammatillisessa oppilaitoksessa.

On tärkeää, että nuoret saavat tarvitsemaansa tukea opiskeluaikanaan. Muuten heitä uhkaa syrjäytyminen, mikä tulee yhteiskunnalle kalliiksi tulevaisuudessa. Jokaisella nuorella on oikeus hyvään elämään, opiskeluun ja tulevaisuuteen.

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuustopuheenvuoro lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta

Maanantai 10.3.2014 klo 21:54 - Maarit Tuomi

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Olemme hyväksymässä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, jonka laatiminen perustuu vuonna 2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain 12 pykälän mukaiseen säädökseen.

Suunnitelma on tärkeä työväline, koska sillä ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia sekä lastensuojelua kaupungissamme. Valtuuston tehtävä on hyväksyä suunnitelma, arvioida ja seurata sen toteutumista sekä ottaa suunnitelma huomioon talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa.

Ilahduttavaa on, että terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskysely 2013 ja Lahden kuntaraportin mukaan lahtelaisten peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden sekä lukiolaisten hyvinvointi koulutyön arjessa on lisääntynyt. Sekä lukiossa että perusopetuksessa nuorten tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin on lisääntynyt ja vastaajista yhä useampi kokee tulevansa kuulluksi, myös koulukiusaaminen ja lintsaaminen ovat vähentyneet. 

Tilanne ammatillisissa oppilaitoksissa on kuitenkin raportin mukaan toinen. Kouluterveyskyselyn ammatillisissa oppilaitoksissa 2013 ja Lahden kuntaraportin mukaan myös ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden tietoisuus tavoista koulun asioihin on lisääntynyt, mutta vastaavasti fyysistä uhkaa on koettu yleisemmin ja myös lintsaaminen on lisääntynyt.

Se, mikä mielestäni on erittäin huolestuttavaa, on huumekokeilujen lisääntyminen. Huumekokeilut ovat lisääntyneet vuodesta 2008 6 prosenttia.  Laittomia huumeita eli marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä, gammaa tai muita vastaavia huumeita on kokeillut 25 prosenttia ammatillisen oppilaitoksen oppilaista.

Vuonna 2013 laittomat huumekokeilut oli Lahdessa yleisempää koko maan ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoihin verrattuna. 

Nuorten hyvinvointiongelmat voivat kasautua ja johtaa syrjäytymiseen. Tietyt riskitekijät, kuten perhetausta, käyttäytyminen tai koulunkäyntiin liittyvät ongelmat voivat ennakoida myös koulutuksen keskeytymistä. 

Syrjäytymiseen on pyritty puuttumaan erilaisin keinoin, kuten nuorisotakuulla. Helsingin kaupungin ammatillisissa oppilaitoksissa on kehitetty uudenlainen opiskelijahuollon malli, arkiohjaus.  Arkiohjaus on opiskelijoiden kokonaisvaltaista tukemista, neuvontaa ja ohjausta. Arkiohjaus on tarkoitettu kaikille opiskelijoille, mutta erityisesti huomioidaan nuoria, joiden opinnot ovat vaarassa keskeytyä. 

Hyväksyn lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, mutta toivon, että etenkin ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä opiskelijahuollon kehittämiseen kiinnitettäisiin erityistä huomiota.

 



 

Kommentoi kirjoitusta.

Ystävänpäivänä

Perjantai 14.2.2014 klo 20:42

Ihminen tarvitsee ihmistä 
ollakseen ihminen ihmiselle, 
ollakseen itse ihminen. 
Lämpimin peitto on toisen iho, 

toisen ilo on parasta ruokaa.
Emme ole tähtiä, taivaan lintuja, 
olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa. 
Ihminen tarvitsee ihmistä. 
Ihminen ilman ihmistä, 
on vähemmän ihminen ihmisille, 
vähemmän kuin ihminen voi olla. 
Ihminen tarvitsee ihmistä.

 

Tommy Tabermann


 

Kommentoi kirjoitusta.

Joulun pyhien loppu, arkinen aherrus alkaa

Sunnuntai 5.1.2014 - Maarit Tuomi

Joulun jälkeinen aika on aina haikeaa. Koristeet pakataan laatikkoon ja kuusi viedään pois. Myös paluu töihin tai opiskelujen pariin on edessä. Arki alkaa.

Vuoden vaihtuessa muistellaan kulunutta vuotta ja sen tapahtumia. Uusi vuosi tuo puolestaan mukanaan uusia tuulia, suunnitelmia ja toiveita. 

Itselläni kulunut vuosi oli kiireinen, mutta antoisa. Oli myös paljon omaksuttavaa ja opittavaa.

Tuleva vuosi tuo uusia, mielenkiintoisia haasteita. Minut valittiin Perussuomalaisten Naisten hallituksen varajäseneksi sekä Perussuomalaisten Hämeen piirihallituksen 1. varapuheenjohtajaksi vuodelle 2014.

Olen erittäin kiitollinen saamastani luottamuksesta. Toivon, että voin omalla panoksellani ja persoonallani viedä perussuomalaisuutta eteenpäin sekä valtakunnallisen naisjärjestön että piirin eri paikallisyhdistysten henkilöiden kanssa. Yhteistyössä on voimavaramme. 

Tuleva kevät tuo tullessaan Eurovaalit, jotka ovat paitsi puolueellemme, myös suomalaisille erittäin tärkeät vaalit. Myös eduskuntavaalit lähestyvät ja niissä tavoitteenamme on olla pääministeripuolue. 

Tehtävää siis riittää tulevallekin vuodelle, joten parasta onkin jo pakata joulu ja aloittaa työt täysillä kierroksilla. Akut on ladattu ja paristot vaihdettu.

Kommentoi kirjoitusta.

Lähihoitajan lupaus

Lauantai 21.12.2013 klo 12:31 - Maarit Tuomi

Valmistuin 20.12.2013 lähihoitajaksi Lahden diakonian instituutista.
Siunaus- ja valmistumistilaisuus järjestettiin Joutjärven kirkossa, jossa annoin myös
lähihoitajan lupaukseni. Lupaukseni arvot ohjaavat myös valtuustotyöskentelyäni.

"Lupaan lähihoitajana tehdä työtäni
asiakkaan ihmisarvoa kunnioittaen
ja hyvää elämää edistäen.

Lupaan tukea ihmisen kasvua ja kehitystä,
toimintakykyä ja omatoimisuutta
sekä edistää terveyttä, ja hoitaa sairaita.

Lupaan pitää huolta apua tarvitsevista,
ehkäistä syrjäytymistä,
lievittää inhimillistä kärsimystä,
elämän alusta kuolemaan saakka.

Lupaan noudattaa ammattieettisiä 
periaatteita ja salassapitovelvollisuutta,
kehittää ammattitaitoani
sekä edistää omaa ja työyhteisöni hyvinvointia.

Sitoudun työyhteisöni sekä sosiaali- ja
terveysalan kehittämiseen."

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »