Kevennetään yrittäjän lompakkoa

Torstai 19.5.2016 klo 14.38 - Maarit Tuomi

Ensilukemalta MTV:n uutinen ulkomainontaa tekevästä yrittäjästä, joka julkaisi kuvan työhön liittyvistä korteistaan, hymyilytti koomisuudellaan. Luettuani jutun loppuun hymyni tosin hyytyi ja ymmärsin yrittäjän turhautumisen.

Lompakosta löytyi mm työturvallisuuskortti, katutyökortti, ensiapukortti, valttikortti, tulityökortti, sähkötyökortti, nosturikortti, piirturikortti ja ammattipätevyyskortti. Korttipakka oli melkoinen. Kaikkien näiden korttien hankkiminen tulee etenkin pienyrittäjille kohtuuttoman kalliiksi ja siihen käytetty aika on pois tuottavasta työstä kun kortit pitää hankkia mahdollisesti koko henkilökunnalle. Kyseinen yrittäjä oli laskenut, että korttien hankkimiseen oli kahden vuoden aikana kulunut lähes 50.000 €. Kuten yrittäjä toteaa, tällä summalla hän olisi palkannut jo yhden työntekijän. Lisäksi osa korteista on uusittava kolmen vuoden välein, joka on silkkaa rahastusta.

Toki on hyvä, että yrittäjien ja työntekijöiden ammattitaitoa – ja pätevyyttä seurataan, mutta korttien päällekkäisyyttä ja määrää voisi varmasti jotenkin järkevöittää. Nykyisellään tämä korttiviidakko-järjestelmä ei anna kaikista juhlapuheista huolimatta Suomesta kovin yrittäjäystävällistä kuvaa. Päinvastoin.  Sipilän hallitus onkin aiheellisesti ottanut normienpurkutalkoot yhdeksi hallitusohjelman tavoitteekseen, joten toivotaan, että yrittäjien lompakko jatkossa kevenisi, mutta vain korttien määrän suhteen.

Annetaan nuorelle mahdollisuus kesätyöhön

Keskiviikko 30.3.2016 - Maarit Tuomi

Varmaan jokainen meistä muistaa ensimmäisen kesätyöpaikkansa. Minä työskentelin Lahden kauppatorilla mansikanmyyjänä ja työ oli hauskaa aikaisista herätyksistä huolimatta. Torilla kävi paljon ihmisiä ja bonuksena oli tietenkin makeat mansikat, joita tuli napsittua työn lomassa varsinkin alkukesästä.

Kesätyöpaikan saanti on nykyään monelle nuorelle vaikeaa, lähes mahdotonta. Suhteet ja aktiivisuus toki auttaa, mutta aina sekään ei riitä.

Lahden kaupungin tämän vuoden talousarviossa koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämiseen oli varattu 350 000 euroa. Hakemuksia tuli noin 10 000, mutta kesätyöpaikkoja on tarjolla vain noin 300.  Kaupunki on mukana myös Kesällä Duuniin! –kampanjassa,  jonka tavoitteena on lisätä tarjolla olevia kesätyöpaikkoja sekä helpottaa nuorten ja työnantajien kohtaamista.  Kaupunki jakaa myös kesätyöseteleitä 250 ensimmäiselle hakijalle omatoimista työnhakua varten vapailta markkinoilta.

Mielestäni kaupunki voisi kuitenkin tehdä vielä enemmän nuorten työllistämisen hyväksi ja lisätä ensivuoden talousarvioon rahaa koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämiseen.

 Esimerkiksi Kemin kaupunki on päättänyt palkata kaikki kesätöitä hakevat lukiossa tai ammattikoulussa opiskelevat nuoret ensi kesänä kolmeksi viikoksi. Kaupunki on työllistänyt kaikki kesätöitä hakevat nuoret jo usean vuoden ajan kaupungin vaikeasta työllisyystilanteesta huolimatta.

Turku puolestaan on työllistänyt toimeentulotukea kesäajaksi hakevia opiskelijoita vuodesta 1999 alkaen. Toimeentulotukea hakevat opiskelijat työllistetään kaupungin eri yksiköihin täysimääräisellä työajalla. Kuukausipalkan suuruus on 1300 euroa ja työsuhteen pituus on 1-2 kuukautta. Opiskelijoiden työllistämiseen on varattu tänä vuonna 300 000 euroa. Toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden työllistäminen on osoittanut, että on kokonaistaloudellisesti järkevämpää tarjota toimeentulotuen sijasta opiskelijoille palkkatyötä.

Kesätyössä nuoret tutustuvat työelämään, saavat työkokemusta ja oppivat tekemään töitä. Tarvitsemme heidän panostaan, sillä nuoret ovat tulevaisuuden työntekijöitä, jotka pitävät hyvinvointivaltiotamme pystyssä. Nuoren työllistäminen on satsaus tulevaisuuteen.

Tolkun aika

Keskiviikko 3.2.2016

Tolkku- sana on perinteisesti yhdistetty alkoholin- tai rahankäyttöön. Nyt sana on saanut uutta merkitystä Jyri Paretskoin kirjoituksen "Tolkun ihmiset" myötä.  Kirjoitus keräsi laajaa huomiota ja kiitosta presidentti Niinistöä myöten.

Alkusysäyksen tähän kirjoitukseen antoi jääkiekkolegenda Teemu Selänne, joka blogikirjoituksessaan ”huoleni suomesta ja turvallisuudesta” otti kantaa turvapaikanhakijoiden tekemiin raiskauksiin.

Kesän ja syksyn aikana Tornion kautta maahamme tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä on ollut tolkutonta. Nyt myös itärajallemme on pelättävissä vastaavanlaista tolkutonta rallia romuautoineen ja ihmissalakuljettajineen.

Vastaanottokeskuksia on perustettu kuin sieniä sateella ilman kunnon kilpailutusta, tolkuttomaan kiireeseen vedoten. Nyt vaikuttaa myös siltä, että vastaanottorahoja on jaettu tolkuttomasti, ilman riittäviä selvityksiä turvapaikanhakijoiden omasta varallisuudesta.

Presidentti Niinistö totesi valtiopäivien avajaisissa, että jossain vaiheessa jonkun tunnustettava, ettemme kykene täyttämään kaikkia kv. sopimusten velvoitteita. On hyvä, että yhä useammat ihmiset ja tahot alkavat peräämään tolkkua tolkuttomuuden tilalle. Onko siis toiveita, että tolkku alkaa vihdoin löytyä ja pääsemme elämään tolkun aikaa, ainakin turvapaikanhakijoiden määrän suhteen?

Unelmilla on myös hintansa

Torstai 19.11.2015 klo 20.05 - Maarit Tuomi

Pakolaisvyörylle ei näy loppua. Turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen tasaista tahtia, tosin määrät ovat olleet hieman laskussa sitten viime syksyn.

Terroristit ovat iskeneet Pariisissa ja lisäiskuja on myös onnistuttu estämään sekä Ranskassa että Saksassa. Ruotsissa terrori-iskun valmistelusta epäiltyä irakilaismiestä haetaan Suojelupoliisin mukaan myös Suomesta.

Huomenna perjantaina EU:n sisäministerit aikovat sopia tiukentavansa tarkastuksia Schengen-alueen ulkorajoilla. Ministerit suostuvat “ottamaan heti käyttöön tarpeelliset, systemaattiset ja koordinoidut tarkastukset ulkoisilla rajoilla, mukaan lukien (tarkastukset) henkilöille, jotka nauttivat vapaasta liikkuvuudesta”, kerrotaan Reutersin haltuunsa saamassa asiakirjassa.

Unelmalle tuli tänään myös hintalappu kun hallitus julkaisi esittävänsä lisärahoitusta turvapaikanhakijoiden määrän nopean kasvun vuoksi noin 452 miljoonaa euroa.

Suomessa vastaanottokeskuksia perustetaan kuntiin, joissain tapauksissa jopa ilmoitusluonteisesti. Viimeisin tapaus on hotelli Tallukka Vääksyssä, jossa vielä reilu kuukausi sitten oli tarkoitus panostaa matkailuun. Kunta oli päättänyt jopa lähteä mukaan hotellin mittavaan seikkailupuistohankkeeseen. Suunnitelmat muuttuivat kuitenkin yllättäen kun hotellin omistaja oli tehnyt yhteistyösopimuksen Kotouma oy: n kanssa. Maahanmuuttoviraston sopimuksen ja yrityksen rekisteröinnin välinen aikataulu on herättänyt myös kysymyksiä. Neuvotellaanko ensin sopimus ja sitten perustetaan yritys? Tätä on kysynyt aivan aiheellisesti Perussuomalainen Helsingin kaupungin varavaltuutettu ja varakansanedustaja Mari Rantanen, joka lähetti Maahanmuuttovirastolle tietopyynnön vastaanottokeskusten kustannuksista.

Tavallinen suomalainen veronmaksaja ei voi kuin pyöritellä silmiään, että mistä tämä kaikki raha revitään? Olisihan meillä rahareikiä omastakin takaa. Maan hiljaisetkin alkavat pikkuhiljaa äännellä...

Lahden kaupunginhallitus 26.10.2015 § 332 Tapanilakodin vuokraaminen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseksi

Maanantai 26.10.2015 klo 19.44 - Maarit Tuomi

Lahden kaupunginhallitus ilmaisi kokouksessaan 7.9.2015 valmiutensa pakolaisten lisävastaanottoon Lahteen. Päätös ei ollut yksimielinen ja näkemys syntyi vasta äänestyksen jälkeen.  Kaupunginhallituksen perussuomalaiset jäsenet Lasse Koskinen ja Maarit Tuomi vastustivat esitystä.   

Vastustamme myös Tapanilakotiin sijoitettavan vastaanottokeskuksen perustamista keskelle rauhallista ja idyllistä pientaloaluetta. Asiaa käsitellyt asukasilta järjestettiin Jalkarannan monitoimitalo Jalossa 13.10.2015. Asukkailta saadun palautteen mukaan tiedotus oli kuitenkin puutteellista ja selkeästi asenteellista.  Tilaisuudessa oli keskustelua, mutta asukkaiden todellisen mielipiteen selvittäminen on jätetty tekemättä. Sen olisi voinut helposti tehdä esimerkiksi kotitalouksiin jaettavalla kyselylomakkeella, mikäli halua olisi ollut. 

Lahti- Nastola yhdistymissopimuksessa 15.12.2014 todetaan muun muassa kohdassa 6, että asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista lisätään. Näin ei siis kuitenkaan käytännössä toimita. Myöskään riittävää selvitystä muista mahdollisista sijoituspaikoista ei ole tehty.

Kokemukset Hennalan hätämajoituskeskuksesta ovat osoittaneet, että hälytystehtäviä on ollut ja niihin on menty useamman partion voimalla. Yleensä hälytyskäynneissä on ollut kyse asukkaiden keskinäisistä välienselvittelyistä.  Vaikka Tapanilakodista on suunniteltu vastaanottokeskusta pääasiassa perheille, ei näistä ristiriidoista asukkaiden välillä voida silti välttyä. 

Tällainen poliisipartioiden pyöriminen keskellä rauhalliseksi ja turvalliseksi koettua asuinaluetta tulee lisäämään rauhattomuutta sekä herättämään asukkaissa turvattomuuden tunnetta ja pelkoja. 

Esityksessä ei ole huomioitu lainkaan vastaanottokeskuksen taloudellisia vaikutuksia kuten perusterveydenhoidon, päivähoidon, peruskoulun ja tulkkipalvelujen järjestämistä aiheutuvia kustannuksia. Valtio korvaa pakolaisten vastaanottokustannuksia, mutta on odotettavissa, että maksut tulevat viiveellä, sillä valtion vastaanottokustannuksiin varatut rahat ovat loppu. Suomen valtio onkin hakenut hätärahoitusta turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin 120 miljoonaa euroa. 

Hennalan hätämajoitusyksikössä on tällä hetkellä noin 500 turvapaikanhakijaa ja katsomme, ettei Lahdella ole tässä taloudellisessa tilanteessa mahdollisuuksia lisätä pakolaisten vastaanottomääriä. Lisäksi asukkaiden kuuleminen on laiminlyöty. 

Lahdessa 26.10.2015

Kaupunginhallituksen jäsenet: 

Maarit Tuomi                        Martti Mäkelä

Ei lapsimorsiamille!

Tiistai 20.10.2015 - Maarit Tuomi

Turvapaikanhakijoiden suuri määrä on puhuttanut tänä syksynä laajasti kansaa sekä somessa että lehtien palstoilla. Osa kommenteista on puolesta, osa vastaan.

Turvapaikanhakijoiden käyttäytyminen on myös herättänyt paheksuntaa sekä ihmetystä. Nälkälakot, mielenosoitukset ja olosuhteiden moittiminen on loukannut monia suomalaisia. On valitettu esimerkiksi ruuasta, joka kuitenkin kelpaa meidän koululaisillemme ja päiväkotilapsillemme.

Meidän keskuuteemme on tullut ihmisiä, joiden lähtökohdat, tavat ja moraalikäsitykset poikkeavat täysin meidän suomalaisten käsityksestä oikeasta ja väärästä. Meillä esimerkiksi naiset ja lapset ovat tasa-arvoisia kansalaisia, mutta tämä meille päivänselvä asia on herättänyt ihmetystä turvapaikanhakijoiden keskuudessa.

Nyt on tullut ilmi, että esimerkiksi Alankomaissa ihmetellään, miten turvapaikkaa hakevien miesten alaikäisten lapsimorsianten kanssa pitäisi toimia. Alankomaissa noin parikymmentä 13-15-vuotiasta tyttöä on saanut luvan olla vastaanottokeskuksissa huomattavasti vanhempien kumppaniensa kanssa laissa olevan porsaanreiän takia. En jaksa uskoa, että tämä olisi vain hollantilainen ongelma. Ja ihmettelen kovasti, miksi Alankomaissa ihmetellään tätä asiaa. Meidän maissamme kyse on pedofiliasta ja sillä siisti. Maassa maan tavalla!

Oltiin monikulttuurisuuden vaikutuksista mitä mieltä hyvänsä, jossain menee mielestäni raja. Ja se menee tässä. Me emme voi hyväksyä näitä lapsimorsiamia ja mikäli heitä maassamme tavataan, pitää siihen viranomaisten ehdottomasti puuttua ja tukkia lainsäädännössä mahdollisesti olevat porsaanreiät mahdollisimman pian.

Koskaan et muuttua saa ja niin muuttuu maailma Eskoseni

Perjantai 18.9.2015 - Maarit Tuomi

Pasi Kauniston laulussa lauletaan: ”Vaihtuvat päivät pois leikit nuo jäivät mut koskaan et muuttua saa vuodet niin kulkee ne paljon pois sulkee mut koskaan et muuttua saa”. Aleksis Kiven Nummisuutareissa  Topias-isä puolestaan toteaa pojalleen: ”Niin muuttuu maailma Eskoseni”.

Molemmat lauseet ovat ainakin minulle ajankohtaisia juuri tällä hetkellä. En haluaisi, että oma ”lintukotoni” muuttuu, mutta toisaalta tiedän ja ymmärrän, että muutos on väistämätöntä. Pakolaismassojen hallitsematon maahan vyöry hämmentää ja ahdistaakin. Kutsumattomia, paperittomia muukalaisia tulee bussilasteittain kontrolloimattomasti maahamme. Emme enää tiedä keitä ympärillämme liikkuu ja mitkä heidän tarkoitusperänsä ovat. Onko siis väärin jos koen turvattomuutta ja tilanne ahdistaa? 

Turvapaikanhakijoiden vyöry osuu pahaan aikaan. Taloutemme on ajanut kiville, vienti ei vedä ja työttömyys kasvaa. 

Tänään osoitetaan mieltä ympäri Suomea. Saavutetuista eduista halutaan pitää kiinni ja sanelupolitiikka ei käy. Kuitenkin tosiasia on se, että velkaannumme joka tunti miljoona euroa lisää. Ei tarvitse olla mikään talousguru ymmärtääkseen, ettei näin voi jatkua. ”Tarttis tehdä jotain” toteamus ei enää riitä, vaan nyt on syytä tehdä korjausliikkeitä ja pian. Keinoista voidaan olla eri mieltä, mutta mieluiten jokin yhteinen kompromissi pitää saada nopeasti aikaiseksi. 

Maailma ympärilläni muuttuu nopeasti, mutta minä en meinaa pysyä vauhdissa mukana.  Enkä ole siihen valmis. Laitetaan se sitten vaikka hämäläisyyteni piikkiin…

Pakolaisten vastaanottovalmius Lahdessa

Tiistai 8.9.2015

Lahden kaupunginhallitus ilmaisi kokouksessaan 7.9.2015 valmiutensa pakolaisten lisävastaanottoon Lahteen, Näkemys syntyi äänin 9 – 2. Me perussuomalaisten edustajat jäimme vähemmistöön äänestyksessä. 

Lahti ottaa jo nyt vuosittain vastaan 30 kiintiöpakolaista. Tälle vuodelle määrä lisättiin tilapäisesti 40:een. Katsomme perussuomalaisten näkemysten mukaisesti, että tämä riittää Lahden osuudeksi myös tällä hetkellä. Lisäksi kaupunkiin muuttaa vuosittain omatoimisia maahanmuuttajia. 

Maahanmuuttoviranomaisilta saapuneen kyselyn mukaisesti Lahden kaupunki on tehnyt pikaselvityksen vastaanottovalmiudesta ja mahdollisen pakolaisten vastaanottokeskuksen perustamisesta Lahteen. Erityisesti on keskusteltu Hennalan entisen varuskunnan rakennuksista, joita hallitsee valtionyhtiö Senaatti-kiinteistöt, joka on jo myynyt osan alueen rakennuksista yksityisille ostajille. 

Vastustimme pakolaisten lisävastaanottoa ja mahdollista pakolaiskeskuksen muodostamista Lahteen, koska katsoimme että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Suomella ja Lahdella ei ole mahdollisuuksia lisätä pakolaisten vastaanottomääriä. Lahden työttömyysaste on vakiintunut noin 19 prosentin paikkeille, joka näkyy merkittävästi sekä kaupungin verotuloissa että kasvaneina toimeentulokustannuksina. 

Lahti on kamppailut jo pitkään taloutensa tasapainottamiseksi eikä pitkäaikaisten lainojen kokonaismäärää ole saatu vielä taittumaan. Lisäksi terveyskeskuspalvelut eivät lääkärien puutteessa toimi asiakkaiden odotusaikatoiveiden mukaisesti. Samoin vanhusten kodinhoitotyövoima työskentelee äärirajoilla ja henkilökunnan lisätarvetta tällä alueella on. 

Kaikki kustannuksiin vaikuttavat seikat huomioon ottaen pakolaisten lisävastaanottaminen muodostaa sekä taloudellisen että toiminnallisen rasitteen Lahdelle, johon kaupungilla ei ole varaa tällä hetkellä. Valtio korvaa pakolaisten vastaanottokustannukset kolmen vuoden ajan, mutta sen jälkeen Lahti on omillaan kustannusten osalta. Yhtä kaikki – sekä valtion maksamat korvaukset että kaupungin omat kustannukset, menevät veronmaksajien kukkaroista. 

Pakolaisten suora lisäsijoittaminen Lahteen vaatii perusterveydenhoidon, päivähoidon, peruskoulun, kotouttamiskoulutuksen, asuntojen, toimeentulotukien, toiminnanohjaajien ja tulkkipalvelujen järjestämistä ja tuottaa hallinnollisia kuluja. Mahdollisen pakolaiskeskuksen palvelujen osalta Lahti joutuu järjestämään osan palveluista, kuten esimerkiksi terveydenhoidon ja sosiaalitoimen palveluita. Mikäli tämä keskus Lahteen syntyy, niin Lahti ja naapurikunnat ovat myös ensi sijaisia sijoituskuntia, kun pakolaisia siirretään keskuksesta kuntiin. Perheiden yhdistäminen lisää vielä vastaanottavien määrää moninkertaiseksi. 

Ymmärrämme sen inhimillisen ja taloudellisen hädän, jota Syyrian sisällissota ja useat muut Afrikan sotatilanteet synnyttävät, mutta katsomme että Suomi kokonaisuutena ja Lahti omalta osaltaan ovat liian pieniä kantamaan enää lisäkuormaa pakolaisten vastaanottamisesta. Toteamme edelleen, että auttaminen tulee osoittaa suoraan sotatoimialueiden välittämässä läheisyydessä oleviin pakolaiskeskuksiin. Tuomitsemme omalta osaltamme EU:n suunnitelmat pakolaisten maakohtaisesta velvoitevastaanottamisesta. Lisäksi sotapakolaisten joukossa on elintasopakolaisia, joiden vastaanottamiseen ei ole työvoimatarvetta.

Lasse Koskinen                               Maarit Tuomi

Nuoren kuntouttaminen kannattaa

Keskiviikko 12.8.2015 - Maarit Tuomi

On taas se aika vuodesta kun moni nuori aloittaa arkisen aherruksen opiskelujensa parissa. Mieleisen opiskelupaikan saaminen on nuorelle unelmien täyttymys. Uurastus on tuottanut tulosta ja ovi haluttuun opiskelupaikkaan on avautunut. 

Kaikista positiivisista tuntemuksista huolimatta mukaan voi mahtua myös huolta ja ahdistusta. Nuorella on edessään suuri elämänmuutos. Tulossa voi olla paikkakunnan vaihto sekä irtaantuminen vanhemmista ja tutusta ympäristöstä. Myös taloudellinen tilanne askarruttaa. Vanhemmilta tai muilta läheisiltä saatu tuki ja apu kuitenkin helpottavat asioiden järjestelemistä ja elämänmuutokseen sopeutumista. 

Ylitsepääsemättömältä tilanne voi tuntua jos nuorella on mielenterveyden häiriöitä kuten masennusta. Masennus vaikuttaa sekä opiskeluun että muuhunkin elämään. Taloudelliset vaikeudet, yksinäisyys, opiskelupaineet ja liian korkealle asetetut tavoitteet voivat aiheuttaa masennusta, jonka seurauksena opinnot saattavat keskeytyä tai viivästyä. 

Avun hakemisen ja saamisen kannalta masennuksen tunnistaminen onkin ensiarvoisen tärkeää. Vuonna 2014 nuorten kuntoutukseen käytettiin 125 milj. euroa, mikä oli 40 % Kelan kuntoutusmenoista. Kuntoutuspsykoterapia on nuorten yleisin kuntoutusmuoto, jonka käyttö kasvaa edelleen.  Mikä kunto? -kampanja levittää tietoa siitä, miten ja minkälaiseen kuntoutukseen nuoret voivat Kelan kautta hakeutua. Kampanja kestää vuoden 2016 loppuun. 

Tämänkaltaiset hankkeet erityistä tukea tarvitseville nuorille ovat jatkossakin tärkeitä. Hankkeiden ja palvelujen tulee olla myös helposti saatavilla ja löydettävissä siellä missä nuoret liikkuvat, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. 

Hallituskauden yhtenä tavoitteena on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentyminen. Tähän tavoitteeseen meidän kaikkien on helppo yhtyä.

Jäätävästä kesästä värikkääseen syksyyn

Torstai 6.8.2015 - Maarit Tuomi

Kulunut kesä on ollut ilmojen suhteen jäätävän kylmä ja tuulinen. Loppukesä toi tullessaan kuitenkin lämpötilan nousun, myös poliittisessa elämässä. 

Keskustelu Kreikan kolmannesta tukipaketista oli jäätävän kesän kuuma kestoaihe. Ja keskustelu Kreikan veloista tulee todennäköisesti jatkumaan vielä tulevinakin kesinä. Pahimmassa tapauksessa keskusteluun saadaan mukaan vielä muitakin veloissa rämpiviä maita. Ei siis ihme, että äänenpainot eurosta eroamiseen ovat nousussa ja kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä eurosta eroamiseen on vireillä. Nähtäväksi jää, miten eduskunta aikanaan aloitteeseen suhtautuu. Euroon liittymisestähän ei aikanaan kansanäänestystä järjestetty, joten olisiko nyt aika kysyä kansan mielipide asiasta? Mehän kun kuitenkin olemme maksajan roolissa. 

Lämpötilan nosti lähelle hellelukemia ns. Immos-kohu vaiherikkaine keskusteluineen. Tuntui kuin Suomi olisi jakautunut heihin ja meihin sekä puolesta ja vastaan -ihmisiin. Monikulttuurisuudesta tuntui jokaisella olevan jonkinlainen kanta ja mielipide. 

Maahanmuutto on tärkeä aihe, josta tulee voida keskustella kiihkottomasti ilman leimautumisen pelkoa. Perussuomalaiset ovat aiheellisesti vaatineet maahanmuuton kustannusten ja vaikuttavuuden selvittämistä. Me suomalaiset veronmaksajat kun olemme tässäkin asiassa maksajan roolissa. 

Näiden kahden tunteita herättäneen aiheen rinnalla on käyty keskusteluja myös yhteiskuntasopimuksesta, joka tosin keskustelujen ja mielipiteenvaihtojen määrän osalta näyttää olevan toissijainen aihe. Meidän palkansaajien ja veronmaksajien kannalta tämä on kuitenkin oleellinen aihe, joka koskettaa nimenomaan sitä meidän maksajan roolin taloudellista tulopuolta. Työajan mahdollisella pidennyksellä on vaikutusta työssä jaksamiseen ja henkiseen hyvinvointiin. 

Värikkyyttä syksyyn tuo Fennovoiman ydinvoimalahankeen toteutuminen kun kotimaisuusaste sittenkin toteutui. Tämä on Immos-kohun ohella aihe, joka varmasti saa vielä pitkälle syksyyn liikehdintää sekä turuilla, toreilla että somessa. 

Haasteita meillä riittää työttömyydessä, talouden ja kilpailukyvyn elvyttämisessä sekä julkisen talouden tasapainottamisessa, joten vuodenajasta ja lämpötilasta riippumatta meidän tulisi nyt puhaltaa yhteen hiileen ja löytää se jälleenrakentamisen henki, jolla edelliset sukupolvet ovat isänmaamme rakentaneet. Talkoohenkeä tarvitaan ja niihin talkoisiin tulisi kaikkien osallistua. Mielipide-eroista huolimatta, isänmaan etua ajaen.

Lyhytnäköinen leikkaaminen on hölmöläisten hommaa

Maanantai 11.5.2015 klo 23.09 - Maarit Tuomi

Lahden ja Nastolan välisen yhdistymissopimuksen velvoitteet tulevat meille konkretiaksi vain muutama kuukausi yhdistymispäätöksen jälkeen. Kuherruskuukausi on todellakin loppunut ja arki alkanut. 

Leikkuri käy Lahdessakin jokaisella toimialalla. Kipeiten se tuntuu varmasti sosiaali- ja terveys sekä sivistystoimialalla. Vaarana on, että leikkaukset koskettavat eniten juuri niitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kuten sairaita, vanhuksia ja lapsia.

Vaikka kaupunginhallitus linjasikin että toimenpiteet eivät saa aiheuttaa kustannusten lisääntymistä pitkällä aikavälillä olen silti erityisen huolissani sivistystoimialalle esitettyihin talousarviomuutoksiin. Siellä kun leikkaukset väistämättä vaikuttavat palvelun laatuun ja sitä kautta lisäävät haasteita laadukkaista ja tasavertaisista oppimismahdollisuuksista. 

Lahden pitäisi houkutella nimenomaan työikäistä väestöä ja lapsiperheitä. Leikkaaminen juuri heitä koskevista palveluista ei ainakaan lisää Lahden houkuttelevuutta. 

Perusopetus ja varhaiskasvatus painivat jo nyt ongelmien kanssa, joita ainakaan suuremmat ryhmäkoot eivät helpota. 

Työterveyslaitoksen julkaisema Kunta10 tutkimuksesta on käynyt ilmi, että lastentarhanopettajista peräti 37 prosenttia on kohdannut työssään ruumiillista väkivaltaa. Lasten aggressiivisuuteen ja muihin tunne-elämänhäiriöihin pitääkin ehdottomasti puuttua jo päiväkotivaiheessa.  Varhainen puuttuminen vaatii resursseja kuten erityslastenopettajia ja riittävän määrän muuta henkilökuntaa. 

Lapsuudessa rakennetaan koko elämän kestävä pohja hyvinvoinnille, terveydelle sekä toiminta- ja työkyvylle. Siksi ei ole samantekevää minkälaiset kasvu-, kehitys- ja toimintaympäristöt me lapsillemme luomme.

Lastemme hyvinvoinnilla turvataan parempi Suomi

Keskiviikko 29.4.2015 klo 23.59

Vaalit on käyty ja nyt on aika alkaa rakentamaan parempaa ja kestävämpää Suomea. Haasteista tulevalle neljälle vuodelle ei ole pulaa. Sote- uudistuksen loppuun vieminen, talouden tasapainottaminen, valtion velan kasvun taittaminen ja työttömyyden leikkaaminen ovat kieltämättä kärkiaiheita.

Näiden suurten ja vaikeiden aiheiden lisäksi on tärkeää, että lapsiperheiden hyvinvointiin kiinnitetään vaikeasta taloustilanteesta (ja ehkä juuri siitä syystä) jatkossakin huomiota. Sote-uudistuksessakin tulee huomioida perheiden ja lasten tarpeet sekä huolehtia palveluiden saatavuudesta. Päätöksenteossa tulee ottaa huomioon myös lapsivaikutusten arviointi.

Vuoden 2015 alusta voimaan tullut lakimuutos koskien lapsiperheiden kotipalvelua on oikeansuuntainen toimenpide ja hyvä alku. On hyvä, että näitä matalan kynnyksen toimenpiteitä ja oikea-aikaista tukea on saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta.   

Mannerheimin lastensuojeluliitto julkisti 20.4.2015 kannanottonsa, jossa he esittävät, että lapsiin ja perheisiin investoiminen otetaan hallituksen strategiseksi painopisteeksi ja hallitusohjelmaan.

Voin täysin yhtyä tähän ehdotukseen ja toivonkin, että uudesta eduskunnastamme löytyy näitä kaukaa viisaita, tulevaisuuteen panostavia lasten ja nuorten puolestapuhujia. 

Valtuustopuhe liittyen valtuustoaloitteeseen: Kaupunkilaisten omaehtoisen terveyden ja liikunnan ylläpidon tukeminen §37

Maanantai 13.4.2015 klo 20.53 - Maarit Tuomi

Arvoisa puheenjohtaja hyvät valtuutetut

Valtuustoaloite on aiheellinen ja ajankohtainen, sillä Suomihan on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita.  Liikunnan avulla säilytetään ja parannetaan lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja kävelykykyä. Myös hengitys- ja verenkiertoelimistö tarvitsevat säännöllistä liikuntaa pysyäkseen kunnossa. Liikkuminen vahvistaa myös mielen hyvinvointia ja muistia sekä tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisiin kontakteihin.

Lahden kaupungin valmisteilla oleva valtakunnallisiin linjauksiin pohjautuva terveysliikunnan toimenpideohjelma on positiivinen askel ikäihmisten liikunnan lisäämiseksi. Tavoitteissa nostetaan esille liikunta‐ ja vapaa‐ajan palveluiden laadukas tuottaminen, kaupunkilaisten hyvinvoinnin turvaaminen ehkäisemällä syrjäytymistä ja huono‐osaisuuden kasautumista.  Linjaukseksi on valittu myös liikunnan lisääminen kaikissa ikäryhmissä.

Ikäihmisten kansallisessa toimenpideohjelmassa mainitaan myös kotihoidon, palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä olevat henkilöt omana kohderyhmänään.  Lahdessa kuitenkin kotihoito kamppailee jatkuvan kiireen ja paineen alla. Onko kotihoidon resursseja tarkoitus siis lisätä, jotta esimerkiksi yksin kotihoidon turvin asuvan muistisairaan vanhuksen liikuntaa voidaan lisätä? Entä miten liikunnan lisääminen järjestetään palveluasumisessa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien henkilöiden osalta?

Tuloerojen kasvu uhkaa tulevaisuutta

Torstai 12.3.2015 klo 13.55 - Maarit Tuomi

Sairaat tarvitsevat hyvää hoitoa, eivät pitkiä jonoja

Keskiviikko 21.1.2015 klo 15.55 - Maarit Tuomi

Lehtijutut ovat alkuvuodesta kertoneet karua totuutta suomalaisesta terveydenhoidosta. Ruuhkautuneet päivystykset, ylipitkät jonot, jonottamiseen tuskastuneet sairaat ihmiset ja liian kovasta työtaakasta väsynyt hoitohenkilökunta kuuluvat terveydenhoidon arkeen ihan liian monilla paikkakunnilla.

  Tampereen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan potilaiden tyytyväisyys terveyskeskusten palveluihin on vähentynyt merkittävästi viimeisten 15 vuoden aikana. Tutkimuksen mukaan potilaat kokevat hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden heikentyneen. Hoidon saatavuuteen tyytyväisten joukko on romahtanut vuoden 1998 39 prosentista 16:een. Tutkimukseen osallistui Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueelta kaikkiaan 157 549 potilasta.

   Tutkimustulos ei yllätä ketään. Herätellä sen kuitenkin pitäisi meitä kaikkia, varsinkin poliittisia päättäjiä. 

Ei ole hyväksyttävää, että ihmiset eivät saa vaivoihinsa hoitoa riittävän ajoissa. Viivästysten seurauksena potilaan tilanne pahimmassa tapauksessa pahenee ja toimintakyky heikkenee. 

   Potilaan vaihtoehdot ovat vähissä. Hänen on jäätävä jonoon odottelemaan. Tai sitten on turvauduttava yksityisiin palveluihin, joihin valitettavasti kaikilla ei ole varaa.

   Hoidon saatavuuteen ja jatkuvuuteen pitäisi palvelurakennemuutoksessa kiinnittää erityistä huomiota. Hoidon jatkuvuus on perusedellytys hyvälle hoidolle ja toimiville hoitoketjuille, joista hyötyvät etenkin eniten palveluja tarvitsevat ja niitä käyttävät potilaat.

Palveluiden on pelattava säästökuureista huolimatta

Maanantai 24.11.2014 klo 18.35

Lahden tehostamis- ja uudistamistoimet ovat tuottaneet tulosta. Talousarvio vuodelle 2015 näyttää olevan tasapainossa. Tasapainolla on kuitenkin hintansa. Numeroiden takaa löytyy toimintojen supistuksia, kulujen leikkauksia ja myös kiinteistöveron kiristys.

   On tietenkin ymmärrettävää, että vaikeina aikoina rahan merkitys korostuu. On kuitenkin huolestuttavaa, jos kaikki politiikka on vain talouspolitiikkaa, ja jos kaikkia toimintoja ja palveluita katsotaan vain eurojen kautta. Kaupungin keskeinen tehtävähän ei ole rahaan tuijottaminen, vaan toimivien palveluiden tuottaminen kaupunkilaisille. 

   Nyt säästöt ovat ajaneet toiminnat paikoitellen jo äärirajoilleen. Esimerkiksi Lahden terveyskeskuksiin jonot ovat kasvaneet niin, että hoitotakuu ei ajoittain toteudu terveyspalveluissa.

  Erityisen huolissani olen siitä, että eri sosiaaliryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat selvästi kasvussa.  Erojen kasvu tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kuormittaa palveluita ja aiheuttaa turhia kustannuksia. Tasa-arvoon tähtäävässä yhteiskunnassa hyvinvointi- ja terveyseroja ei voi hyväksyä myöskään etiikan ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

   Talouden tasapainosta ei kannata riemuita, jos sen hintana ovat heikkenevät palvelut, tyytymättömät kaupunkilaiset, kumuloituvat ongelmat ja jatkossa entistä kalliimmiksi käyvät ongelmien hoitokustannukset. Riemuun on aihetta vasta sitten, jos taloutemme on tasapainossa ja samalla pystymme tarjoamaan kaupunkilaisille toimivat palvelut.

   Mainoslauseissa ja kymmenen vuoden strategiassa Lahti haluaa näyttäytyä ”green citynä”, houkuttelevana ja elinvoimaisena ympäristökaupunkina. Minun mielestäni Lahti voisi profiloitua pikemminkin ”take care cityksi”, joka haluaa pitää kaikista asukkaistaan - myös niistä heikoimmista - hyvää huolta.

   Toimiva ”take care city” ehkäisee eriarvoistumista ja turvaa toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut. Tuolla toiminnalla samalla varmistetaan yhteiskuntarauha. Lahtea vaivaa paha työttömyys. Se koskettaa myös monia lapsiperheitä. Huono-osaisuus kasaantuu ja lapset eriarvoistuvat, jollei korjaavia toimia kohdisteta apua tarvitseville riittävän varhain ja laaja-alaisina. Perheiden tulee saada apua kriiseihinsä ilman lastensuojelun asiakkuutta. Erityisesti pitää antaa tukea pienten lasten vanhemmille, jotta Rautavaaran kaltaisilta murhenäytelmiltä voidaan välttyä. 

Ikäihmiset ansaitsevat hyvän hoidon ja turvallisen vanhuuden

Maanantai 27.10.2014 - Maarit Tuomi

Runsas vuosi sitten hyväksytyn vanhuspalvelulain tavoitteet kuulostavat äkkiseltään hienoilta: Ei enää laitoksia ja vuodeosastoja, vaan omia koteja ja kodinomaisia palvelutaloja. Ei enää sairastavia vanhuksia, vaan pirteitä ikäihmisiä, joiden terveyttä ja toimintakykyä tuetaan.

   Lahdessakin on parhaillaan menossa vanhusten palveluiden voimakas rakennemuutos. Laitoshoitoa puretaan ja tilalle ovat tulossa tehostettu palveluasuminen ja kotihoito. Muutoksella Lahti toteuttaa omaa osaansa hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta, jonka seurauksena kuntien menojen pitäisi supistua kaikkiaan 300 miljoonalla eurolla.

   Kauniit tavoitteet eivät välttämättä takaa kaikille vanhuksille hyvää ja turvallista vanhuutta. Muutoksen keskellä herää paljon kysymyksiä ja epäilys siitä, että kovat säästötavoitteet voivat merkitä myös ahdistavaa arkea, yksinäisyyttä ja sairautta. 

   Entä kasvaako vanhusten eriarvoisuus? Rikkaat voivat hyvin, kun heillä on varaa käyttää yksityisiä palveluita ja maksaa palvelutaloissa asioista, jotka yllättäen eivät sisällykään perushintaan. Miten käy pienituloisille ja huonosti koulutetuille vanhuksille? Miten niille, joilta puuttuu omaisten apu?

    Varsinkin huonokuntoisille vanhuksille yksin asuminen tuottaa pelkoja. Kodinhoitaja käväisee pikaisesti tekemässä sovitut tehtävät, mutta mihinkään kuntouttavaan tai virikkeelliseen tehtävään ei ole aikaa. Jos kotihoito ei toimi, jäävätkö nuo vanhukset heitteille omaan kotiinsa?

   Entä ne vanhukset, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa? Missä heidät hoidetaan, jos laitospaikkoja ja tehostettua palveluasumista ei ole riittävästi tarjolla? Kuka heidät hoitaa? Kuka syöttää ja vaihtaa vaipat?  Kuka keskustelee hetken heidän kanssaan? Tai pitää kädestä?

   Muutoksen tavoitteena eivät saa olla pelkät säästöt, vaan vanhusten elinolojen parantaminen. Hoidon laatukriteereiden tulee täyttyä vanhuspalvelulain mukaisesti, tapahtuipa hoito sitten kotona, vuodeosastolla tai palveluasunnossa. Se on inhimillisesti, eettisesti ja ihmisarvon kannalta vähintä mitä voimme vanhuksillemme antaa.

Mihin minä uskon?

Tiistai 30.9.2014 klo 23.56 - Maarit Tuomi

Usko on uskon asia, niin sanotaan. Ja niinhän se on. Joko uskoo tai ei usko. Minun uskoni kumpuaa lapsuudenkodistani ja pyhäkouluista, joita Maija-mummoni piti.

Kolmevuotiaana pikkutyttönä lauloin tuttavaperheemme häissä: "Jonk on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa". Tämä laulun sanoma on on antanut minulle turvaa ja lohtua hädän keskellä ja kantanut minua läpi elämän. 

Näistä lähtökohdasta kumpuaa myös arvomaailmani, joihin kuuluu lähimmäisenrakkaus, inhimillisyys ja hyvä tahto. 

Kristillisyys on myös vahva osa kansallista identitenttiämme, jota tulisi vahvistaa. Kristilliset tapamme ja traditiomme tulee voida siirtää tuleville sukupolvillemme. 

Uskon miehen ja naisen väliseen avioliittoon, joka tukee myös lapsen oikeutta isään ja äitiin. Jumala loi ihmisen naiseksi ja mieheksi, omaksi kuvakseen.

Seurakunnan tulee olla siellä, missä ihmiset ovat ja tarjota heille apua ja turvaa hädän hetkellä. 

"Kaikki, mitä teette, se tehkää sydämestänne, niinkuin Herralle eikä ihmisille".

Eläkkeelle elävänä ja hyvissä voimissa

Perjantai 25.7.2014 klo 14.05 - Maarit Tuomi

Hammaskeijuna lastensuojelussa

Keskiviikko 18.6.2014 klo 13.32 - Maarit Tuomi

Hammaskeijuna toimiminen on varmasti useimmille pienten lasten vanhemmille tuttua puuhaa. Lapselta on lähtenyt maitohammas, joten lasta kehotetaan laittamaan hammas yöksi tyynyn alle, niin keiju voi ottaa sen ja tuoda tilalle kolikon.

Itselleni hammaskeijuna toimiminen toi uuden näköalan kun toimin hammaskeijuna lastensuojelun yksikössä.

Hammaskeiju ei ole vain hauska uskomus, vaan siinä on myös lapsille tärkeää opetusta. Opetetaan pitämään huolta hampaista ja tehdään hampaiden hoidosta tärkeä rituaali.

Valitettavasti nämä rutiinit ja rituaalit ovat monesti lastensuojelun asiakkailta hukassa. Vanhemmilla voi olla vaikeuksia selviytyä arjesta esim. väsymyksen, mielenterveys- tai päihdeongelmien takia.

Olisikin tärkeää keskittää resursseja entistä enemmän ehkäisevään perhetyöhön, ennen kuin perheet päätyvät lastensuojelun asiakkaiksi. Miksi apu pitäisi ansaita vasta kunnon ongelmalla? Perheiden tukeminen varhaisessa vaiheessa vähentäisi raskaiden palveluiden tarvetta kun ongelmiin puututtaisiin ajoissa ja riittävin resurssein.