Lähihoitajan lupaus

Lauantai 21.12.2013 klo 12.31 - Maarit Tuomi

Valmistuin 20.12.2013 lähihoitajaksi Lahden diakonian instituutista.
Siunaus- ja valmistumistilaisuus järjestettiin Joutjärven kirkossa, jossa annoin myös
lähihoitajan lupaukseni. Lupaukseni arvot ohjaavat myös valtuustotyöskentelyäni.

"Lupaan lähihoitajana tehdä työtäni
asiakkaan ihmisarvoa kunnioittaen
ja hyvää elämää edistäen.

Lupaan tukea ihmisen kasvua ja kehitystä,
toimintakykyä ja omatoimisuutta
sekä edistää terveyttä, ja hoitaa sairaita.

Lupaan pitää huolta apua tarvitsevista,
ehkäistä syrjäytymistä,
lievittää inhimillistä kärsimystä,
elämän alusta kuolemaan saakka.

Lupaan noudattaa ammattieettisiä 
periaatteita ja salassapitovelvollisuutta,
kehittää ammattitaitoani
sekä edistää omaa ja työyhteisöni hyvinvointia.

Sitoudun työyhteisöni sekä sosiaali- ja
terveysalan kehittämiseen."

Mielipidekirjoitukseni Uudessa Lahdessa vellovaan talousarviokeskusteluun

Keskiviikko 27.11.2013 - Maarit Tuomi

Perussuomalaiset ovat ihmisen asialla

Perussuomalaiset ovat saaneet kommentteja siitä, että kuulumme ”yhdistyneeseen vasemmistoon” tai olemme jonkin apupuolue. Emme ole kumpiakaan, vaan olemme itsenäiseen päätöksentekoon kykeneviä ja itsenäisesti ajattelevia toimijoita. Toimintamme perusteena on rehellisyys, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, tasa-arvo sekä työn ja yrittämisen kunnioittaminen.   Päätöksemme valtuustoryhmänä teemme näiden periaatteiden mukaisesti.

Emme ole myöskään pelinrakentajia. Meille Perussuomalaisille Lahden tai lahtelaisten hyvinvointi ei ole pelikenttä, vaan kannamme aidosti huolta jokaisen lahtelaisen hyvinvoinnista vauvasta vaariin.  Olemme ihmisten, kansan asialla. Meillä on kuuntelevien korvien lisäksi kyky myös toimia oikeaksi kokemiemme asioiden eteenpäinviemiseksi.

Valtuustotyöskentelyssä olemme valmiita tekemään yhteistyötä kaikkien ryhmien kanssa, oli sitten kyse oikeasta tai vasemmasta laidasta tai jostain siltä väliltä. Asiat ratkaisevat. Äänestystilanteessa joudumme painamaan joko JAA tai Ei. Tyhjään äänestäminen on toki mahdollista, mutta ei olisi vastuullista toimintaa.

Maarit Tuomi (ps)
kaupunginhallituksen jäsen

Valtuustopuheeni vuoden 2014 talousarviokäsittelyssä

Maanantai 25.11.2013 klo 13.11 - Maarit Tuomi

Lahden kaupungin vuoden 2014 talousarvion käsittelyä on käyty vähintäänkin haasteellisissa olosuhteissa. Kasvaneet toimeentulo- ja työmarkkinatukimenot, erikoissairaanhoidon kulujen suuret ylitykset sekä koulujen ja päiväkotien väistötilat ovat painamassa vuoden 2013 tulosta pahasti tappiolliseksi. Myös mittavat investoinnit ovat nostaneet kaupungin velkataakkaa merkittävästi.

Positiivista kaupunginhallituksen talousarvioehdotuksessa on, että lapsiperheiden kotipalvelu pidetään alkuperäisestä kaupunginjohtajan esityksestä poiketen viime vuoden tasolla. Tämä on tärkeää, sillä erot perheiden välillä ovat suuria. Osalla heistä on laaja tukiverkko sukulaisineen ja ystävineen, toisilla taas ei ole ketään. Avainasemassa lapsiperheiden kotipalvelussa on osaava ja koulutettu henkilökunta. Ei riitä, että kotona käydään laittamassa makkarasoppa kiehuman, vaan oleellista on tunnistaa ja puuttua esimerkiksi lasten kaltoinkohteluun sekä laiminlyönteihin. Myös nuorten terveysneuvolapalveluihin tehdään panostuksia. Suunta on oikea, mutta enemmänkin voitaisiin tehdä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tutkinut vuonna 1987 syntyneiden suomalaisten hyvinvointia. Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimuksen mukaan 1990-luvun laman peruspalveluihin kohdistuneet leikkaukset ovat tulleet hyvin kalliiksi. Leikkaukset ovat jättäneet selvän jäljen laman jälkimainingeissa koulutietä kulkeneiden lasten elämään. 

THL:n erityistutkija Reija Paanasen mukaan erityisesti kunnissa, joissa on säästetty kouluterveydenhuollossa, on ollut enemmän vaikeista mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria. 

Päijät-Hämeessä lähes joka kolmas päivä yksi nuori eläköityy. Tällä hetkellä Päijät-Hämeessä on 565 alle 30-vuotiasta eläkeläistä. Suurin syy eläköitymiseen on mielenterveyshäiriöt. Osittain korkea eläköitymisluku selittyy synkällä, liki 18 prosentin työttömyydellä. Nuorten työttömyys ei kosketa pelkästään heitä itseään ja heidän lähipiiriään, vaan koko suomalaista yhteiskuntaa. Yksi pysyvästi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle hänen elämänkaarensa aikana 1,2 miljoonaa euroa.

Investoinneilla ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen ei ehkä saa nimeään Lahden kävelykadulle suunniteltuun Wall of Fameen, mutta tuottaa toisenlaista arvoa, kuten inhimillisyyttä, tasa-arvoa, turvallisuutta sekä toimeentuloa.

Ehkäiseviin toimenpiteisiin panostaminen on halvempaa kuin ongelmien kasautuminen tulevaisuuteen. Rahaa niihin löytyy varmasti, jos vain tahtoa riittää.

Perussuomalaiset Naiset ry:n syyskokous

Sunnuntai 17.11.2013 klo 19.56

Perussuomalaiset Naiset ry:n syyskokous pidettiin tänään Lappeenrannan kasinolla ja tulin valituksi vuoden 2014 hallitukseen Anne Louhelaisen varajäseneksi.

Olen erittäin iloinen ja otettu saamastani luottamuksesta. On hienoa kuulua niin upeaan naisporukkaan. 

Toiminnassa on mukana vahvoja päättäjänaisia, kansanedustajia, valtuutettuja, kotiäitejä, eläkeläisiä - itsenäisesti ajattelevia naisia. 

Päämääränämme on nostaa esille sellaisten väestöryhmien asiat, joiden etuja ei hoideta oikeudenmukaisesti. Perussuomalalaiset Naiset korostavat perheen merkitystä, joka on yhteiskuntamme perusta, myös omaishoitoon tulisi lisätä tuntuvasti varoja. Naisia kannustetaan myös itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja pienyrittäjyyteen. 

Naisen paikka on politiikassa!

http://www.perusnaiset.fi/

Ihanaa kun joku käy katsomassa!

Lauantai 16.11.2013 klo 17.44 - Maarit Tuomi

Näin totesi minulle eräs kaupunginsairaalan potilas kun kävin osastolla tapaamassa omaistani ja olin juuri tullut hänen kanssaan ulkoa lenkiltä. Rouva sanoi minulle surullisena, että on itse kuin höyhen, joka yksin leijailee maailmassa. Hänen miehensä ja veljensä olivat molemmat kuolleet tammikuussa, eikä hänellä ollut enää omaisia. 

Vanhukset jonottavat sairaalassa pääsyä palvelutaloihin, mutta jonot ovat pitkät. Pahimmat jonot Lahdessa on dementiayksiköihin. Jonotusaika kestää useita kuukausia ja pahimmassa tapauksessa vanhuksen toimintakyky heikkenee oleellisesti jonotusaikana vähäisen liikkumisen sekä viriketoiminnan takia.

Lisäksi sairaala on tylsä paikka odottaa. Henkilökunta tekee parhaansa mukaan hoitotyön, mutta vanhusten kanssa ei ehditä keskustelemaan saati viemään ulos. Vanhus, jota kukaan ei käy katsomassa tai tervehtimässä, menee helposti omaan syrjäytyneeseen maailmaansa ja häntä voi olla vaikea nostaa sieltä enää henkisesti ylös.

Syyskuussa tehdyllä vanhusten hyvinvointi-indeksillä Suomi sijoittuu sijalle 15 Ruotsin ollessa tutkimuksen ykkönen. Tutkimuksella kuvataan vanhojen ihmisten toimeentuloa, terveyttä ja elämän laatua eri puolella maailmaa. Yllättävää kyllä, jopa USA meni tutkimuksessa Suomen edelle.

Tutkimuksessa ilmeni, että Suomessa vanhustyössä on vähemmän henkilökuntaa kuin muissa Pohjoismaissa ja että arkiset askareet ja seurustelu asiakkaiden ja potilaiden kanssa on vähäistä, koska Suomessa korostuvat hoitotoimenpiteet. Henkilökunnan vähyys puolestaan vaikuttaa oleellisesti hoitohenkilökunnan jaksamiseen ja hyvinvointiin. 

Uusi vanhuspalvelulaki ja laatusuositus velvoittavat vanhusten osallisuuden vahvistamiseen. Laki olisi saatava kuitenkin myös toteutumaan. Vanhusten toiveita ja tarpeita tulisi kuunnella enemmän. Kyse on itsemääräämisoikeudesta ja ihmisarvosta. 

Valtuustoaloite työttömien aktiivipassista

Maanantai 14.10.2013 klo 20.50

Työttömien aktiivipassi on alennuskortti, johon olisivat oikeutetut syrjäytymisvaarassa olevat lahtelaiset pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat saaneet toimeentulotukea yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta.  Aktiivipassilla he saisivat tuntuvia alennuksia joukkoliikenteestä, liikunta- sekä kulttuuripalveluista. Alennusprosentti voisi olla esim. 75 % ja sen saisi toimeentulopäätöksen yhteydessä.

Perustelut:

Lahden työttömyysaste oli heinäkuussa 17,1 % ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut viidessä vuodessa 814 henkilöllä. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden yleistyminen nuoremmissa ikäluokissa. Lahdessa alle 30-vuotiaiden osuus pitkäaikaistyöttömistä on jo yli 6,3 %, kasvua vuodesta 2008 on 644 henkilöä.

Työttömyys vaikuttaa haitallisesti sekä ihmisen toimeentuloon että terveyteen ja hyvinvointiin. Pitkäaikaistyöttömyys ajaa ihmisiä köyhyyteen, jolla puolestaan on paljon negatiivisia vaikutuksia ihmisten elämässä.  Moni pitkäaikaistyötön joutuu tinkimään harrastuksistaan, liikkumisestaan ja jopa terveydenhoitomenoistaan.  Matala tulotaso ei saisi olla kuitenkaan esteenä ihmisten monipuoliselle osallistumiselle ja aktiiviselle elämälle.

Etenkin lapsiperheiden köyhyys vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen, oppimiskykyyn sekä käyttäytymiseen. Köyhyys lisää myös lasten ja nuorten syrjäytymisen riskiä.

Työttömien aktivointi on vaikuttavaa sosiaalipolitiikkaa ja halvempaa kuin syrjäytymisen seurauksena syntyvät muut yhteiskunnalliset kustannukset.

Edellä esitettyihin seikkoihin viitaten esitän, että Lahdessa selvitettäisiin mahdollisuus aktiivipassin käyttöönottamisesta.

Aloitteen tekijä

Maarit Tuomi
Lahden kaupunginvaltuutettu, ps

Valtuustoaloite nuorten harrasteliikuntapassista

Lauantai 28.9.2013 klo 10.14

Valtuustoaloite 16.9.2013

Valtuustoaloite nuorten harrasteliikuntapassista

Nuorten harrasteliikuntapassilla tarkoitetaan 13-17 -vuotiaille kohdistettua korttia, jolla nuoret voivat kokeilla eri liikuntamuotoja ja itselleen sopivia lajeja. Kokeilun jälkeen nuori voi ryhtyä harrastamaan aktiivisesti liikuntaa jonkin seuran tai ryhmän puitteissa tai jäädä vapaaksi kuntoliikkujaksi halunsa mukaan. Passi toimii nuoren pääsylippuna eri ryhmiin, lajeihin ja liikuntapaikoille.

Liikuntapassilla tapahtuva kokeilu on perheille myös taloudellinen ratkaisu, koska tässä vaiheessa nuoren ei tarvitse maksaa jäsen- ja osallistumismaksuja. Edullinen liikuntapassimaksu ei muodostu taloudelliseksi kynnykseksi.

Toiminnan tulee tapahtua Lahden kaupungin ohjauksessa joko niin että kaupunki on itse joko toteuttajana ja ohjaajana tai tukevana yhteistyötahona toteuttaviin seuroihin päin. Liikuntapassitoiminnassa kyetään tarvittaessa myös työllistämään liikunta-alan ammattilaisia ohjaajina.

Lahden liikuntapassissa voidaan käyttää esimerkkinä Itä-Helsingin alueella käytössä olevaa Fun-Action -liikuntapassia. Toimintaa varten ostetaan liikuntakortti, joka maksaa 20 euroa kausi. Kortilla voi osallistua viikoittain kaikkeen liikuntatarjontaan oma aikataulun mukaan.

Perustelut

Nuorille suunnatun liikuntatoiminnan kehittämisen tärkeyttä korostaa uudistettu lastensuojelulaki (L417/2007, 12 §), joka velvoittaa kuntaa laatimaan valtuustokausittain suunnitelman lastensuojelun järjestämisestä sekä kehittämisestä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kunnassa. Lain tavoitteena on painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukemiseen ja avohuoltoon. Lastensuojelu koskee lain sisällön mukaan kaikkia viranomaisia.

Suomen hallituksen vuoden 2007 poliittisen ohjelman mukaan lasten ja nuorten liikunnan harrastamista tulee tukea sen terveysvaikutusten vuoksi. Samoin sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste) vuosille 2012 - 2015, painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestön osalta.

Lahden strategiassa todetaan, että voimavaroja suunnataan ennaltaehkäisevään toimintaan sekä terveysliikunnan edistämiseen.

Yleinen keskustelu nuorten fyysisen kunnon laskusta, ylipainon kertymisestä ja henkisten ongelmien lisääntymisestä, lisää ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä. Lasten ja nuorten keskinäiset erot terveys- ja kuntotasoissa ovat kasvaneet viimeisten vuosikymmenien aikana huolestuttavasti.

Liikunnan edistäminen on välttämätöntä lapsen terveen kasvun ja kehityksen kannalta. Riittävä päivittäinen liikunta ennaltaehkäisee ylipainoa ja lihavuutta sekä riskiä sairastua myöhemmän iän 2-tyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Liikunta tarjoaa myös myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä. Liikunnan parissa nuori oppii toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. Liikunnalla on merkitystä myös koulujen työrauhan parantamisessa.

Näin ollen esitämme, että Lahden kaupunki käynnistää yhteistoiminnassa eri urheiluseurojen kanssa selvityksen mahdollisuudesta järjestää lahtelaisille nuorille harrasteliikuntapassi ja siihen liittyvää toimintaa.

Aloitteen tekijät: 

Maarit Tuomi                                                                             Lasse Koskinen

Lahden kaupunginvaltuutettu, ps                                                 Lahden kaupunginvaltuutettu, ps

Panem et circenses, leipää ja sirkushuveja!

Keskiviikko 11.9.2013 klo 22.52

Roomassa jaettiin ilmaista viljaa ja sirkushuveja kansalle, joka oli luopunut poliittisista oikeuksistaan ja tyytyi mieluummin katsomaan Colosseumin kaltaisia tapahtumia sen sijaan, että olisivat olleet selvillä politiikasta tai haluaisivat puuttua yhteiskunnan epäkohtiin ja negatiivisiin kehityssuuntiin.

Lahdessa taitaa vain kohta olla tilanne, ettei edes ”viljaa” ole jaettavaksi, mutta sirkushuveja (esim. kaupunginorkesteri ja teatteri) kylläkin. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa tosin puututtiin muun muassa siihen, että kaupunginorkesterin soittajille oli vuosina 2008-2011 maksettu välillisine palkkakuluineen n. 150 000 euroa enemmän kuin kaupunginhallituksen hyväksymän taltiointisopimuksen mukaan olisi pitänyt maksaa.

Kaupungin verotuloaste on heikentynyt korkean työttömyysasteen (17,1 %) johdosta ja tämänpäiväiset uutiset Lahden Autokori Oy:n konkurssista vielä pahentavat tilannetta kun noin 200 henkilöä jää työttömäksi.

Kaupungin talous on kiristynyt myös yleisen taloustilanteen takia, joten taloutta on pakko tasapainottaa erilaisilla säästötoimenpiteillä. Talous ja toimintaorganisaatiotoimikunnan raportin mukaan kaupungin talouden sopeuttamistarpeeksi arvioidaan vähintään 10-20 milj. vuodelle 2014  ja 15-25 milj. euroa suunnitelmakaudelle 2015 ja 2016.

Säästötavoitteiden johdosta kukin valtuutettu joutuukin kuluvan syksyn aikana tekemään oman arvomaailmansa pohjalta kipeitä ja vaikeita valintoja. Sirkushuvit ovat toki ihmisen hyvinvoinnin ja virkistäytymisen kannalta tärkeitä asioita, mutta hengen ja terveyden kannalta ”vilja” vielä tärkeämpi. Myöskään kaikki lahtelaiset eivät ole niin etuoikeutetussa asemassa, että voisivat edes nauttia näistä sirkushuveista, vaan joutuvat keskittämään kaiken energiansa ”viljan” hankkimiseen.

Itse toivon, että lahtelaiset päiväkotilapset, koululaiset ja vanhukset saavat jatkossakin leipänsä päälle makkaraa samoin tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut riittävän ajoissa ja laadukkaasti, vaikkakin sirkushuvien kustannuksella.

Suomen marjateollisuuden ja hoitoalan pelastajat

Torstai 22.8.2013 klo 22.22

Thaipoimijat pitävät meidät marjoissa, filippiiniläiset ja espanjalaiset hoitajat hoitavat sairaamme. Työvoimapulaan haetaan yhä enemmän apua ulkomailta. Varsinkin suomen marjateollisuudessa EU:n ulkopuolelta tulevat marjanpoimijat ovat elintärkeitä. Tänä kesänä heitä hyöri Suomen metsissä yli 4000. Parhaista poimijoista oikein kilpaillaan. Kotimaisinkin voimin marjoja voitaisiin saada, mutta tuottajahinnat nousisivat tällöin korkeiksi. Marjat kun ovat Suomelle tärkeä vientituote, viennin arvo on yli 20 miljoonaa euroa.

Hoitajapulan arvioidaan olevan huipussaan ensivuosikymmenellä, jolloin terveydenhuollon hoitohenkilökunnan vajausta olisi laskutavasta riippuen 20.000 - 60.000. Alan tulevaa työvoimapulaa ehkäistään rekrytoimalla hoitajia ulkomailta. Tämä on kansainvälinen ilmiö, jossa Suomi ei ole yksin. Rikkaat maat rekrytoivat itseään köyhemmistä maista.

Hoitajapulaa voitaisiin kuitenkin helpottaa myös kotimaisin voimin, sillä noin 30.000 hoitoalan koulutuksen saanutta henkilöä työskentelee muulla kuin hoitoalalla.  Palkkaa ja työoloja parantamalla heidät voitaisiin saada houkuteltua takaisin hoitajiksi, mutta rahaa kotimaisen hoitohenkilökunnan houkutteluun ei tunnu löytyvän. Rahaa kuitenkin löytyy Euroopan sosiaalirahaston hankkeisiin, joiden avulla hoitajia rekrytoidaan Euroopasta. ESR-projekteja on tällä hetkellä menossa 7:llä eri paikkakunnalla, myös Lahdessa.

Lahden työttömyysaste on heinäkuun tilaston mukaan 17,1 % ja koko maan 12,2 %. Nuoria työttömiä Lahdessa oli heinäkuussa 1325. Joten ainakin marjanpoimijoita luulisi Lahdestakin löytyvän. Mutta kyse onkin rahasta. Työnantajat ovat huolissaan ”tekemättömän työn” kuluista.  Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaushan ehdotti heinäkuussa, että lomarahat ja pekkaset pitäisi poistaa.

Työttömyydestä johtuvan syrjäytymisen hintalappu on sekin korkea. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Hintalapun takana on myös inhimillinen puoli, näköalattomuus ja toivottomuus. Työttömyydestä aiheutuvat ongelmat näkyvät myös etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuormittaen sitä entisestään.  Pahimmillaan tyytymättömyys voi uhata myös yhteiskuntarauhaa.

Nyky-yhteiskunnassamme vallitsee valitettavasti pikavoittojen ja minäkeskeisyyden henki. Kukahan siinä mahtaa olla voittaja?

Katkolla

Keskiviikko 7.8.2013 - Maarit Tuomi

Luottamustoimissani on ollut kesän ajan pause eli tauko, väliaika, lepoaika, pysähdys, katko.

Katkolla on hyvä olla. Silloin on aikaa pysähtyä, pitää taukoa ja vapaata. On aikaa lepoon ja rentoutumiseen. Kalenteri näyttää tyhjältä eikä tarvitse kiirehtiä kokouksesta toiseen, aikatauluttaa elämäänsä. Saa nauttia vapaa-ajastaan ja viettää yhteistä aikaa perheensä kanssa.

Katkolla voi olla myös ahdistavaa, voi tulla vieroitusoireita. Omista riippuvuuksistaan voi olla vaikea luopua, edes hetkeksi. Joutuu kohtaamaan elämänsä ja itsensä ilman päihdyttäviä ja mielihyvää tuottavia aineita tai asioita. Keskeyttämisen houkutus kasvaa kun vieroitusoireet ovat liian kovat. Halu paranemiseen on kuitenkin suuri, siksi katkolle tullaan yhä uudestaan keskeyttämisistä huolimatta.

Kesän olen ollut kirjaimellisesti katkolla, myös työssä katkolla. Katkolta paluu ei kuitenkaan tunnu ahdistavalta, vaan olen valmis kohtaamana eteeni tulevat asiat, myös vaikeat sellaiset. Motivaationi on korkea ja tahto kova. Hihat on kääritty ja työ jatkuu!

Puhe valtuustossa 13.5.2013

Maanantai 13.5.2013 klo 20.16 - Maarit Tuomi

Keskustelu toriparkin ja sen tarpeellisuuden ympärillä on vellonut kuluvan kevään aikana välillä ajoittain erittäin kiivaanakin, eikä loanheitoltakaan keskusteluissa ole valitettavasti vältytty. Argumentteja on myös esitetty sekä puolesta että vastaan. Nyttemmin myös hankkeen mahdollisen kaatumisen juridista ongelmaa on tuotu esiin.

Hankettahan on perusteltu mm. keskustan elävöittämisellä. Mutta onko tämä toriparkkihanke kaiken kaikkiaan tässä vaiheessa jo myöhäistä kun aikanaan on tehty päätökset esim. Karisman kaltaisen viihtyisän ja modernin kauppakeskuksen rakentamiselle, jossa on tilavat ja ilmaiset parkkipaikat?

Velkarahalla toteutettua hanketta on kaupunkilaisten vaikea hyväksyä, varsinkin kun kaupungissa olisi sen asukkaiden mielestä tärkeämpiä ja kiireellisempiäkin rakennuskohteita kuten kaupunginsairaalan laajennus sekä homekoulujen ja päiväkotien korjaaminen tai uudisrakentaminen.

Valtuusto on päättämässä tänään myös vuoden 2014 veronkorotuksesta. Lahtelaisten olisi varmasti helpompi sulattaa veronkorotus, jos ”turhakkeiden” sijaan panostettaisiin ensisijaisesti ihmisten hyvinvoinnin sekä hengen ja terveyden kannalta tärkeisiin kohteisiin kuten esimerkiksi terveydenhoitoon, nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja siitä aiheutuvien päihde- ja mielenterveysongelmien hoitoon. 

Suurin osa lahtelaisista on kuitenkin ihan tavallisia peruslahtelaisia. Heitä askarruttaa eniten arkielämän sujumisen kannalta sellaiset arkiset asiat kuten työ ja toimeentulo.  Valitettavasti toriparkki tuntuu siinä yhtälössä aika toisarvoiselta.

Lahden elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta tulee toki lisätä, mutta ylivelkainen kaupunki, jossa velkarahalla on investoitu toriparkin kaltaisiin hankkeisiin, ei sitä tee. Nykyiset ja tulevat lahtelaiset veronmaksajat arvostavat enemmän terveitä kouluja ja päiväkoteja sekä toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja.  

Vappuaatoksia välittämisen kulttuurista

Tiistai 30.4.2013 klo 18.57 - Maarit Tuomi

Näin vapunaattona tulee mieleen kevään ja kesän odotus, sekä opiskelijoiden ja Suomalaisen työn juhlinta. Vappumarsseille ei ole tullut osallistuttua, mutta opiskeluaikana vapun juhlinta oli iloisen riehakasta. Vuosien ja lapsien myötä juhlinta on rauhoittunut ja onkin ollut lähinnä ilmapallojen puhaltelua sekä MM-jääkiekon seuraamista. 

Vapussa parasta onkin tietoisuus siitä, että talvi on selätetty ja kesä on tulossa. Se on myös toivon ja uudistumisen aikaa. 

Tänään minulla oli lähihoitajaopiskeluissani tentti, joka käsitteli aihealuetta "lapsen ja nuoren sekä perhen kriisit". Käsiteltävä alue oli erityisen ajankohtainen, koska julkisuudessa on paljon puhuttu "syrjäytymisen ehkäisystä, nuorisotakuusta yms". On myös puhuttu "välittämisen kulttuurista" ihan valtakunnan tasolla ja työministerin suulla. 

Kuitenkin mielestäni teot ja sanat ovat pahasti ristiriidassa. Nuorisotakuun toteuttaminen on Lahdessakin tavoitteena, mutta mutta sen piiriin kuuluvien työttömien nuorten määrä kasvaa edelleen. 

Takuun mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Ely-keskuksen laskutavan mukaan Päijät-Hämeessä oli helmikuun lopussa työttömänä lähes 1 700 alle 25-vuotiasta, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on lisäksi esittänyt, että ammatillisen peruskoulutuksen alueellista tarjontaa vähennetään Päijät-Hämeessä vuosina 2013–2016 yhteensä 475 opiskelijalla. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja ei nykyiselläänkään riitä kaikille hakijoille. Päijät-Hämeessä joka viides jäi ilman opiskelupaikkaa vuonna 2012. Lisäksi syrjäytyneiden nuorten osuus on Päijät-Hämeessä maakuntien korkein. Myös koulutustaso on alueella alhainen.

Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Onko meillä tähänkään varaa? Hinta on paitsi kova yhteiskunnalle, kova myös nuorelle itselleen. Voiko inhimilliselle puolelle edes laskea hintaa? 

Kysymys on todellakin välittämisestä, itse jättäisin sanan kulttuuri pois. Kulttuuri-sanan yhdistän täysin muihin asiayhteyksiin. Välittäminen on hoitamista, huolenpitoa ja rakkautta. Sen pitäisi olla meidän kaikkien aikuisten yhteinen "scene"!

Puhe valtuustossa 15.4.2013

Maanantai 15.4.2013 klo 20.57 - Maarit Tuomi

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Lahden visio on olla houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. Lahden kaupungin elinvoiman vahvistaminen edellyttää mm. koulutetun työikäisen väestön houkuttelemista erityisesti Helsingin alueelta, joka osaltaan parantaa myös osaavan työvoiman saatavuutta alueen yrityksissä. Strategian mukaisesti Matkakeskuksen toteuttaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen kytkee Lahden tiiviimmin metropolialueen työssäkäyntialueeseen.

Strategiassa on painotettu erityisesti joukkoliikenteen käyttöä. Pääkaupunkiseudulla asuvat ovatkin tottuneet toimivaan ja edulliseen julkiseen liikenteeseen. Strategian tavoitteena on, että linja-autoliikenteen osuus kaksinkertaistuu ja joukkoliikenteen uudet reitit on käytössä kesällä 2014. Tavoitteena on lisäksi puolittaa Lahden kasvihuonepäästöt.
 

Karistossa asuu paljon pääkaupunkiseudulla töissä käyviä, joista osa onkin nimenomaan pääkaupunkiseudulta muuttaneita. Työmatkansa pääkaupunkiseudulle he kulkevat joko omalla autolla tai junalla. Linja-autojen aikataulut ja reitit eivät tällä hetkellä mahdollista joukkoliikenteen käyttöä rautatieasemalle, joten he joutuvat menemään asemalle omalla autollaan.  

Mikäli linja-auton reitti kulkisi rautatieaseman tai tulevan Matkakeskuksen kautta, helpottaisi se työmatkaliikennettä huomattavasti ja vähentäisi junamatkustajien oman auton käytön tarvetta.

Vain vajaa 9 % Kariston kotitalouksista on autottomia ja Kariston alue onkin Lahden autoistunein asuinalue. Peräti 45 %:lla talouksista on käytössä kaksi tai useampi auto. Kehitykseen onkin osittain vaikuttanut juuri huonot joukkoliikenneyhteydet. Mikäli tarjontaa lisätään ja yhteyksiä parannetaan, joukkoliikenteen käyttäjien määrä kasvaisi varmasti.

Joukkoliikenteen kilpailutusasiakirjojen valmistelu ja reittien suunnittelu on käynnissä, joten nyt onkin siis hyvä ajankohta suunnitella reittejä siten, että myös Karistossa asuvat voivat suosia  joukkoliikennettä henkilöautoilun sijaan. Tämähän vastaa myös Lahden Green City ohjelman tavoitteita.

Markkinatorilla

Keskiviikko 3.4.2013 klo 17.41 - Maarit Tuomi

Lahden Perussuomalaiset olivat tänään markkinatorilla ja tavattavissa oli
mm. meitä lahtelaisia valtuutettuja. Aamusta paikalla käväisi myös kansanedustaja Anne Louhelainen. Väkeä oli paljon liikkeellä ja varsinkin meidän makkaratarjoilumme veti teltallemme ihmisiä ihan jonoksi asti. Myös sää oli mitä parhain. Aurinko porotti suoraan lämmittäen mukavasti, tosin minua lämmitti myös grilli, makkaranpaistopuuhissa kun olin. 

Paljon tuli kannustavia kommentteja ja posittivista palautetta ihmisiltä siinä makkaranpaiston ohessa. Vähän yllättyneiltä ihmiset tosin vaikuttivat kun jaoimme makkaraa, vaikkei ollut mitkään vaalitkaan menossa. 

Ihmisiä tuntui askarruttavan paljon tulossa oleva Toriparkkityömaa ja asian tiimoilta tuli aika kipakkaakin kommenttia tiettyjä tahoja kohtaan... Myös hallituksen osinkoveropäätös suorastaan raivostutti ihmisiä. 

Toritapahtumasta ja ihmisten palautteista jäi erittäin hyvä ja positiivinen mieli. Tästä on hyvä jatkaa työtäni sekä Lahden että lahtelaisten hyväksi!

Ne jotka ovat tarpeeksi hulluja uskoakseen, että voivat muuttaa maailman, vielä tekevät sen.— Steve Jobs

Lahest, totta kai!

Torstai 21.3.2013 klo 16.38 - Maarit Tuomi

Valtionvarainministeriön selvityksen mukaan Lahden seudun kilpailukyky on Suomen kaupunkiseutujen heikoin. Ihmettelenkin, miksi tilanne on päässyt näin huonoksi, onhan Lahti sijaintinsa puolesta yksi Suomen parhaita logistisesti katsottuna. Mitä päätöksiä ja ratkaisuja täällä on tehty väärin kun muut kaupungit ovat ajaneet ohi? Toki alhainen koulutustaso on yksi selittävä tekijä samoin työttömyys. Mutta eikö niillekin asioille olisi aikanaan voinut jotain tehdä?

Lahdessa on tällä hetkellä käynnissä paljon erilaisia investointihankkeita, mutta mielestäni ne pitäisi priorisoida niin, että ihmisten terveyden ja hengen kannalta tärkeimmät laitettaisiin listan kärkeen (kuten homekoulut ja kaupunginsairaalan laajennus) ja muut, varsinkin ei tuottavat hankkeet, listan loppuun. Etenkin, mikäli Lahti haluaa markkinoida itseään lasten ja nuorten kaupunkina, on ainakin koulurakennusten ja päiväkotien oltava lapsille ja nuorille terveelliset.

Asioiden arvostus lähtee paljolti meistä itsestämme. Kuinka paljon me arvostamme esim. kotimaatamme ja kotiseutuamme. Jos me emme itse arvosta sitä, kuinka voimme odottaa muiden arvostusta? Tästä sain taas tänään konkreettisen muistutuksen kun kolme Namikan amerikkalaista koripallopelaajaa oli vastailemassa koululaisten kysymyksiin koulun Kansainvälisyyspäivänä. Oltiin amerikkalaisista sitten mitä mieltä hyvänsä, he arvostavat ja rakastavat kotimaataan ja kotiseutuaan syvästi. Yksi heistä pyysi meitä tekemään samoin omalle kotimaalleen ja kotiseudulleen. Me suomalaiset (ja lahtelaiset) osaamme kyllä valittaa ja nähdä ympärillämme negatiivisia asioita, sitä hyvää ja positiivista taas on monesti niin vaikeaa nähdä.

Toki asioita pitää parantaa ja viedä eteenpäin, tehdä parempaa tulevaisuutta lapsillemme, mutta ei varmaankaan ”millä hinnalla hyvänsä”? Nyt tuntuu siltä, että näiden investointien hintalappu alkaa ylittämään jo kipupisteen. Mikä on hyöty/panos suhde? Eikö vähempikin riittäisi ja keskityttäisiin olennaiseen.

Näin paluumuuttajan silmin katsottuna Lahti näyttää hienolta ja houkuttelevalta kaupungilta ihan nykyiselläänkin ainakin tällaiselle tavalliselle ”Peruslahtelaiselle”. Täällä on kaikki, mitä minä tarvitsen ja enemmänkin. Tai ehkä sitten katselen kotikaupunkiani liian nostalgisin silmin. Toisaalta perspektiivin ja etäisyyden ottaminen asioihin saattaa joskus myös ”aukaista silmiä”.

”Tärkeintä elämässä ei ole se että näemme sen mitä on jossain kaukana, vaan se että teemme sen mikä on suoraan edessämme”. - Thomas Carlyle 

Kakkossija ei paljon lämmitä

Keskiviikko 6.3.2013 klo 22.16 - Maarit Tuomi

Tänään oli ensimmäinen työllisyys- ja nuorisotakuutoimikunnan kokous, jossa esitettiin mm. Lahden tammikuun työttömyystietoja.

Tilasto oli erittäin karua luettavaa, sillä Lahden tyttömyysaste oli tammikuussa 2013 jo 16 %. Tuolla lukemalla pääsemme suurien kaupunkien joukossa kakkossijalle. Johdossa on Joensuu (16,4 %). Tässä tapauksessa kakkossija ei todellakaan ole tavoiteltava sijoitus!

Erittäin huolestuttavaa tilastossa oli myös se, että tammikuussa 2013 nuorisotyöttömien määrä nousi 1150 henkilöön, eli korkeimmalle tasolle 2000-luvulla.

Samoin pitkäaikaistyöttömien määrä oli noussut jo lähes samalle tasolle kuin huippuvuoden 2010 tammikuussa.

Nämä eivät ole pelkkiä lukuja, vaan tilastoissa on kyse ihmisistä, joiden elämään sisältyy paljon henkilökohtaista hätää ja huolta, taloudellisia ongelmia, turhautumista sekä ahdistusta. Ajan kanssa nämä "tilastot" purkautuvat osittain sekä mielenterveyden että päihdeongelmien muodossa. 

Toivon hartaasti, että toimikunnassa voisimme todellakin löytää konkreettisia keinoja tilanteen helpottamiseksi. Ei pelkästään siksi, että kaunistelemme Lahden tilastoja, vaan siksi, että olemme aidosti huolissamme ihmisistä ja heidän lähipiiriistään, joita työttömyys koskee. Loppujen lopuksihan tämä koskee meitä kaikkia.

Jos sinulla on vain yksi toivomus, olkoon se usko tulevaan. -Percy Sutton-

Peruutuspeiliin katsomistako?

Keskiviikko 6.2.2013 klo 21.41 - Maarit Tuomi

Lahden keskustan kehittämisestä ja varsinkin sen joukkoliikenteen kehittämisestä käydään tällä hetkellä varsin kiivastakin keskustelua.

Osa haluaa Aleksista kävelykadun, osa joukkoliikennepainoitteisen ja "peruutuspeiliin" katsojat taas pitää sen ennallaan. 

Tähän keskustan kehittämissuunnitelmaan kuuluu toki paljon muutakin kuin keskustelu "meidän Aleksista" ja "meidän Torista". Suunnitelmissahan on mukana myös Toriparkki, Matkakeskus, Vapaudenkadun muuttaminen 2-suuntaiseksi,Trion vaihtoterminaali sekä Vuoksenkadun tunneli. Ja tietenkin kaiken tämän edellytyksenä on, että eteläisen ohitien suunnitelmat toteutuu.

En jaksa uskoa, että Lahden keskusta elävöityy pelkästään sillä, että saamme sinne kävelykadun tai Toriparkin. Onko meidän pakko saada Lahteen toriparkki, kun esim. Jyväskylässä tai Mikkelissä on sellainen? Ja tietenkin monessa Keski-Euroopan maassa? Emmekö voisi keksiä jotain ihan omaa? 

Olen samaa mieltä, että Lahtea ja sen keskustaa pitää kehittää, mutta kannattaisiko pysähtyä miettimään, ovatko nykyiset visiot ne ainoat oikeat vai olisiko jotain muita vaihtoehtoja. Itse kaipaisin Lahden keskustaan tai sen läheisyyteen sellaisia investointeja, jotka toisivat kaupunkiin turisteja ja rahaa. Esimerkiksi tasokas hotelli kasinoineen. 

Myös kaupungin taloudellisen tilanteen huomioon ottaen meidän pitäisi tarkasti miettiä, mihin rahat käytetään. Meillähän on homekoulutkin yms korjattavana.

Vastuullinen päättäjä katsoo toki tulevaisuuteen, mutta pitää myös jalat maassa ja huolehtii nykyisyydestä.  Meillä on vastuu myös tulevaisuudesta, jonka jätämme tuleville lahtelaisille. Onko se peruutuspeiliin katsomista?

Ei ole ihme lentää ilmassa
tai kävellä vetten päällä
vaan kävellä maan päällä
- Kiinalainen sanonta

Aukesi se valtuustokausi takapenkkiläisellekin

Tiistai 15.1.2013 klo 21.43 - Maarit Tuomi

Eilen se sitten tapahtui, kauan odotettu valtuustokauden avaus! Takapenkillä istuen muiden "untuvikkojen" kanssa. Ensin harjoiteltiin hieman valtuustosalin kokoustekniikkaa ja "kapulan" käyttöä. Hyvin löytyi vihreä Jaa- nappi sekä punainen Ei-nappi. Harjoittelun tuloksena nimenhuuto sujuikin sitten mallikkaasti.

Valinnat luottamustehtäviin tehtiin yksimielisesti puheenjohtajan esitysten mukaisesti, joten kokous sujuikin valintojen osalta ripeästi. 

Puheenvuoroja pyydettiin vasta §:n 24 kohdalla, joka käsitteli nuortentila-toiminnan järjestämistä Mukkulan alueella. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy onkin mielestäni yksi tärkeimmistä haasteistamme. Tehokas ennalta ehkäisy säästää tulevaisuudessa esim. päihdehuollon sekä työkyvyttömyydestä aiheutuneita kustannuksia.

Esimerkiksi Lahdessa tapahtuva Etsivä nuorisotyö tekee tärkeää ennalta ehkäisevää nuorisotyötä, jota kaupungin on syytä jatkossakin tukea.

Myös kokouksen päätteeksi esitetyt valuustoaloitteet koskien Toriparkki- ja Aleksanterinkadun kävelykatu hankkeiden hylkäämistä aiheuttavat varmasti keskustelua tulevissa valtuuston kokouksissa. 

Itse olen Toriparkkia vastaan ja onkin hyvä, että asia tulee uudelleen valtuuston käsittelyy, samoin Aleksin kävelykatuhanke.

Mielenkiintoista onkin nähdä, kuinka hankkeiden nyt käy, kun uusi valtuusto on niistä päättämässä. 

Kaikessa tekemisessä alku on tärkein (Platon)

Viimeistä viedään

Maanantai 31.12.2012 klo 12.58 - Maarit Tuomi

Viimeistä viedään tänään, siis viimeistä päivää vuonna 2012.

Paljon on tapahtunut tämän vuoden aikana, päälimmäisenä mielessäni tietenkin ensimmäisiin kuntavaaleihin osallistuminen. Vaalikampanja oli kaikin puolin miellyttävä kokemus ja sain tavata paljon mielenkiintoisia ihmisiä. Ensimmäiset vaalini menivät myös erittäin hyvin, josta olen kiitollinen kaikille minua tukeneille ja äänestäneille ihmisille. 

Joulun vietimme perheen parissa hyvin perinteisin menoin. Kävimme aattohartaudessa Hollolan kirkolla ja veimme kynttilöitä haudoille. Vietimme aikaa yhdessä, kiireettömästi ja rauhassa. 

Ensi vuotta ja sen mukanaan tuomiaan haasteita odotan mielenkiinnolla ja avoimin mielin. Paljon on opittavaa ja omaksuttavaa sekä opiskeluissani että luottamustoimissani. 

Nyt joululomalla katson tulevaisuuteen luottavaisin mielin, voimia keräten. Toivon Uudelle Vuodelleni rohkeutta, viisautta sekä näkökykyä. 

Katso taaksesi ja kiitä.
Katso eteenpäin ja luota.
Katso ylöspäin ja usko.
Katso ympärillesi ja rakasta.

Tonttuilua Joulukylässä

Maanantai 10.12.2012 klo 20.30 - Maarit Tuomi

Kuluva viikkoni alkoi heti maanantaiaamuna mukavasti tonttuilun merkeissä! Opiskeluryhmämme järjesti nimittäin Lahden Joulukylässä toimintatuokion, jossa pidimme taukojumppaa ohikulkijoille. 

Toimintatuokion järjestäminen liittyi ajankohtaiseen kurssiimme "toimintakyvyn tukeminen" ja ideana oli järjestää mahdollisimman helppoa ja verenkiertoa elvyttävää taukojumppaa sekä Joulukylän myyjille että ohikulkijoille. Unohtamatta tietenkään iloista mieltä!

Jumppatuokioon olimme varustautuneet punaisin Dilan hupparein sekä tonttulakein. Jumppaliikkeet teimme "soihdut sammuu" joululaulun tahdissa, jota lauloimme jumpatessamme.

Itselleni jäi tapahtumasta hyvä mieli, varsinkin kun muutama ohikulkijakin osallistui hymysuin jumppahetkeemme. Hyvän mielen tuottamisen ei aina tarvitse olla jotain suurta ja ihmeellistä, vaan yksinkertaisesti itsensä likoon laittamista, hetkeen heittäytymistä sekä positiivista asennetta.Tuottamalla iloa muille, tuottaa iloa myös itselleen.

Tästä on hyvä jatkaa viikkoa eteenpäin!