Varhainen puuttuminen ja tiivis yhteistyö parantavat päihdeperheiden lasten elämää

Maanantai 9.6.2014 klo 14.44 - Maarit Tuomi

Suomessa eniten käytetty päihde on alkoholi ja lähes joka viidennessä suomalaisessa perheessä on päihdeongelma. Valtakunnallisen lasten ja nuorten terveysseurantahankkeen (LATE) selvityksen mukaan 65 000 neuvolaikäisen lapsen äideistä noin neljällä prosentilla alkoholin käytön riskit ovat vähintään lievästi koholla. 

Vanhempien päihdeongelmat ovat perheväkivallan ja lasten laiminlyönnin yleisin syy ja yleisimpiä syitä myös pienten lasten huostaanottoihin. 

Vaikka lastensuojelulaki edellyttää vanhempien päihdeongelmien selvittämistä, ei se kuitenkaan tuoreen THL:n ja A-klinikkasäätiön tutkimuksen mukaan vielä toteudu käytännössä. Kaikissa päihdepalveluissa vanhemmilta ei aina kysytä, onko hänellä lapsia. Tutkimuksen mukaan monelle pienen lapsen vanhemmalle on myös korkea kynnys hakea apua päihdeongelmaan.

Palveluissa haasteena on vanhempien päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen ja puheeksiottaminen. Usein apu tai palvelu kohdistetaan vain aikuiseen itseensä, mutta lapsen tilanne jää ottamatta huomioon.

Päihdepalveluja käyttäneiden vanhempien mukaan peruspalvelujen ja lastensuojelun ammattilaisten tieto päihdeasioista on puutteellista. Myös hoitoon pääsy on koettu vaikeaksi.

Vanhempien avun tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan kuitenkin nykyistä varhemmin, jos peruspalveluissa olisi saatavilla päihdepalvelujen ammattilaisten asiantuntemus. Tällä hetkellä yhteistyö jää valitettavan usein vain tiedon vaihtamisen tasolle. Nykyistä tiiviimpi yhteistyö eri toimijoiden välillä parantaisi perheen kokonaistilanteen kartoittamista.

Uskon, että varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisevät toimet, avun oikea-aikainen kohdentaminen, palvelujen saavutettavuus sekä yhteistyön parantaminen toisi lisää vaikuttavuutta ja säästöjä lastensuojeluun.

Lahtelaisnuorten eriarvoisuus lisääntyy

Tiistai 11.3.2014 klo 16.47 - Maarit Tuomi

Tuore kouluterveyskysely (THL 2013) ja Lahden kuntaraportti kertovat karua tekstiä siitä, miten erilaisessa asemassa lahtelaisnuoret ovat. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten sekä lukiolaisten hyvinvointi koulutyön arjessa ja omassa elämässä on lisääntynyt, mutta ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden hyvinvointi sen sijaan on huonontunut merkittävästi.

Positiivista sekä lukiossa että perusopetuksessa on, että esimerkiksi koulukiusaaminen ja lintsaaminen ovat vähentyneet. Lukioissa myös opiskelijahuollon saatavuus parani. Toisen asteen oppilaat ovat kuitenkin kokeneet fyysistä uhkaa yleisemmin ja myös lintsaaminen on lisääntynyt. Lisäksi kouluterveydenhoitajan ja koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi.

Tupakan ja alkoholin käyttö on vähentynyt, ja tuloksissa näkyykin valvonnan kiristyminen. Myös tupakan ja alkoholin hankkiminen koetaan vaikeammaksi. Huolestuttavaa on kuitenkin, että lähes joka kymmenes 15–16-vuotias joi viime juomakerrallaan niin paljon, että sammui.

Lukiolaisten asenteet huumeiden käyttöön ovat tiukkenemassa, mutta vastaavasti peruskoulun yläluokkalaisten ja ammattiin opiskelijoiden asenteet ovat tulleet yhä myönteisemmiksi. Myös huumeiden hankkiminen arvioidaan entistä helpommaksi. Huolestuttavaa on etenkin se, että ammattiin opiskelevien tyttöjen huumekokeilut ovat yleistyneet. Miten nämä kokeilut vaikuttavat heidän tulevaisuuteensa esimerkiksi äiteinä?

Huumekokeilut ammatillisissa oppilaitoksissa ovat lisääntyneet vuodesta 2008 kuusi prosenttia.  Laittomia huumeita eli marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä, gammaa tai muita vastaavia huumeita on kokeillut 25 prosenttia lahtelaisista ammatillisen oppilaitoksen oppilaista. Huumekokeilut olivat viime vuonna Lahdessa yleisempiä verrattuna koko maan ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoihin.

Huumeiden käyttöön liittyvät asenteet ja mielikuvat ovat muuttuneet yhä sallivampaan suuntaan ja valitettavasti myös monet vanhemmat suhtautuvat esimerkiksi kannabiksen käyttöön myönteisesti ja vähättelevät sen haittoja. Tosiasia kuitenkin on, että päihteiden käyttö kuormittaa yhä enenevässä määrin sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Olen huolissani siitä, että eriarvoistuminen lisääntyy yhteiskunnassamme, mutta oppilashuollon resurssit eivät pysy perässä. Palveluja olisi parannettava niin, että ne saavuttavat opiskelijat tasapuolisesti, riippumatta siitä, opiskellaanko lukiossa vai ammatillisessa oppilaitoksessa.

On tärkeää, että nuoret saavat tarvitsemaansa tukea opiskeluaikanaan. Muuten heitä uhkaa syrjäytyminen, mikä tulee yhteiskunnalle kalliiksi tulevaisuudessa. Jokaisella nuorella on oikeus hyvään elämään, opiskeluun ja tulevaisuuteen.

Valtuustopuheenvuoro lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta

Maanantai 10.3.2014 klo 21.54 - Maarit Tuomi

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Olemme hyväksymässä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, jonka laatiminen perustuu vuonna 2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain 12 pykälän mukaiseen säädökseen.

Suunnitelma on tärkeä työväline, koska sillä ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia sekä lastensuojelua kaupungissamme. Valtuuston tehtävä on hyväksyä suunnitelma, arvioida ja seurata sen toteutumista sekä ottaa suunnitelma huomioon talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa.

Ilahduttavaa on, että terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskysely 2013 ja Lahden kuntaraportin mukaan lahtelaisten peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden sekä lukiolaisten hyvinvointi koulutyön arjessa on lisääntynyt. Sekä lukiossa että perusopetuksessa nuorten tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin on lisääntynyt ja vastaajista yhä useampi kokee tulevansa kuulluksi, myös koulukiusaaminen ja lintsaaminen ovat vähentyneet. 

Tilanne ammatillisissa oppilaitoksissa on kuitenkin raportin mukaan toinen. Kouluterveyskyselyn ammatillisissa oppilaitoksissa 2013 ja Lahden kuntaraportin mukaan myös ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden tietoisuus tavoista koulun asioihin on lisääntynyt, mutta vastaavasti fyysistä uhkaa on koettu yleisemmin ja myös lintsaaminen on lisääntynyt.

Se, mikä mielestäni on erittäin huolestuttavaa, on huumekokeilujen lisääntyminen. Huumekokeilut ovat lisääntyneet vuodesta 2008 6 prosenttia.  Laittomia huumeita eli marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä, gammaa tai muita vastaavia huumeita on kokeillut 25 prosenttia ammatillisen oppilaitoksen oppilaista.

Vuonna 2013 laittomat huumekokeilut oli Lahdessa yleisempää koko maan ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoihin verrattuna. 

Nuorten hyvinvointiongelmat voivat kasautua ja johtaa syrjäytymiseen. Tietyt riskitekijät, kuten perhetausta, käyttäytyminen tai koulunkäyntiin liittyvät ongelmat voivat ennakoida myös koulutuksen keskeytymistä. 

Syrjäytymiseen on pyritty puuttumaan erilaisin keinoin, kuten nuorisotakuulla. Helsingin kaupungin ammatillisissa oppilaitoksissa on kehitetty uudenlainen opiskelijahuollon malli, arkiohjaus.  Arkiohjaus on opiskelijoiden kokonaisvaltaista tukemista, neuvontaa ja ohjausta. Arkiohjaus on tarkoitettu kaikille opiskelijoille, mutta erityisesti huomioidaan nuoria, joiden opinnot ovat vaarassa keskeytyä. 

Hyväksyn lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, mutta toivon, että etenkin ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä opiskelijahuollon kehittämiseen kiinnitettäisiin erityistä huomiota.

 

 

Ystävänpäivänä

Perjantai 14.2.2014 klo 20.42

Ihminen tarvitsee ihmistä 
ollakseen ihminen ihmiselle, 
ollakseen itse ihminen. 
Lämpimin peitto on toisen iho, 
toisen ilo on parasta ruokaa.
Emme ole tähtiä, taivaan lintuja, 
olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa. 
Ihminen tarvitsee ihmistä. 
Ihminen ilman ihmistä, 
on vähemmän ihminen ihmisille, 
vähemmän kuin ihminen voi olla. 
Ihminen tarvitsee ihmistä.

Tommy Tabermann

Joulun pyhien loppu, arkinen aherrus alkaa

Sunnuntai 5.1.2014 - Maarit Tuomi

Joulun jälkeinen aika on aina haikeaa. Koristeet pakataan laatikkoon ja kuusi viedään pois. Myös paluu töihin tai opiskelujen pariin on edessä. Arki alkaa.

Vuoden vaihtuessa muistellaan kulunutta vuotta ja sen tapahtumia. Uusi vuosi tuo puolestaan mukanaan uusia tuulia, suunnitelmia ja toiveita. 

Itselläni kulunut vuosi oli kiireinen, mutta antoisa. Oli myös paljon omaksuttavaa ja opittavaa.

Tuleva vuosi tuo uusia, mielenkiintoisia haasteita. Minut valittiin Perussuomalaisten Naisten hallituksen varajäseneksi sekä Perussuomalaisten Hämeen piirihallituksen 1. varapuheenjohtajaksi vuodelle 2014.

Olen erittäin kiitollinen saamastani luottamuksesta. Toivon, että voin omalla panoksellani ja persoonallani viedä perussuomalaisuutta eteenpäin sekä valtakunnallisen naisjärjestön että piirin eri paikallisyhdistysten henkilöiden kanssa. Yhteistyössä on voimavaramme. 

Tuleva kevät tuo tullessaan Eurovaalit, jotka ovat paitsi puolueellemme, myös suomalaisille erittäin tärkeät vaalit. Myös eduskuntavaalit lähestyvät ja niissä tavoitteenamme on olla pääministeripuolue. 

Tehtävää siis riittää tulevallekin vuodelle, joten parasta onkin jo pakata joulu ja aloittaa työt täysillä kierroksilla. Akut on ladattu ja paristot vaihdettu.

Lähihoitajan lupaus

Lauantai 21.12.2013 klo 12.31 - Maarit Tuomi

Valmistuin 20.12.2013 lähihoitajaksi Lahden diakonian instituutista.
Siunaus- ja valmistumistilaisuus järjestettiin Joutjärven kirkossa, jossa annoin myös
lähihoitajan lupaukseni. Lupaukseni arvot ohjaavat myös valtuustotyöskentelyäni.

"Lupaan lähihoitajana tehdä työtäni
asiakkaan ihmisarvoa kunnioittaen
ja hyvää elämää edistäen.

Lupaan tukea ihmisen kasvua ja kehitystä,
toimintakykyä ja omatoimisuutta
sekä edistää terveyttä, ja hoitaa sairaita.

Lupaan pitää huolta apua tarvitsevista,
ehkäistä syrjäytymistä,
lievittää inhimillistä kärsimystä,
elämän alusta kuolemaan saakka.

Lupaan noudattaa ammattieettisiä 
periaatteita ja salassapitovelvollisuutta,
kehittää ammattitaitoani
sekä edistää omaa ja työyhteisöni hyvinvointia.

Sitoudun työyhteisöni sekä sosiaali- ja
terveysalan kehittämiseen."

Mielipidekirjoitukseni Uudessa Lahdessa vellovaan talousarviokeskusteluun

Keskiviikko 27.11.2013 - Maarit Tuomi

Perussuomalaiset ovat ihmisen asialla

Perussuomalaiset ovat saaneet kommentteja siitä, että kuulumme ”yhdistyneeseen vasemmistoon” tai olemme jonkin apupuolue. Emme ole kumpiakaan, vaan olemme itsenäiseen päätöksentekoon kykeneviä ja itsenäisesti ajattelevia toimijoita. Toimintamme perusteena on rehellisyys, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, tasa-arvo sekä työn ja yrittämisen kunnioittaminen.   Päätöksemme valtuustoryhmänä teemme näiden periaatteiden mukaisesti.

Emme ole myöskään pelinrakentajia. Meille Perussuomalaisille Lahden tai lahtelaisten hyvinvointi ei ole pelikenttä, vaan kannamme aidosti huolta jokaisen lahtelaisen hyvinvoinnista vauvasta vaariin.  Olemme ihmisten, kansan asialla. Meillä on kuuntelevien korvien lisäksi kyky myös toimia oikeaksi kokemiemme asioiden eteenpäinviemiseksi.

Valtuustotyöskentelyssä olemme valmiita tekemään yhteistyötä kaikkien ryhmien kanssa, oli sitten kyse oikeasta tai vasemmasta laidasta tai jostain siltä väliltä. Asiat ratkaisevat. Äänestystilanteessa joudumme painamaan joko JAA tai Ei. Tyhjään äänestäminen on toki mahdollista, mutta ei olisi vastuullista toimintaa.

Maarit Tuomi (ps)
kaupunginhallituksen jäsen

Valtuustopuheeni vuoden 2014 talousarviokäsittelyssä

Maanantai 25.11.2013 klo 13.11 - Maarit Tuomi

Lahden kaupungin vuoden 2014 talousarvion käsittelyä on käyty vähintäänkin haasteellisissa olosuhteissa. Kasvaneet toimeentulo- ja työmarkkinatukimenot, erikoissairaanhoidon kulujen suuret ylitykset sekä koulujen ja päiväkotien väistötilat ovat painamassa vuoden 2013 tulosta pahasti tappiolliseksi. Myös mittavat investoinnit ovat nostaneet kaupungin velkataakkaa merkittävästi.

Positiivista kaupunginhallituksen talousarvioehdotuksessa on, että lapsiperheiden kotipalvelu pidetään alkuperäisestä kaupunginjohtajan esityksestä poiketen viime vuoden tasolla. Tämä on tärkeää, sillä erot perheiden välillä ovat suuria. Osalla heistä on laaja tukiverkko sukulaisineen ja ystävineen, toisilla taas ei ole ketään. Avainasemassa lapsiperheiden kotipalvelussa on osaava ja koulutettu henkilökunta. Ei riitä, että kotona käydään laittamassa makkarasoppa kiehuman, vaan oleellista on tunnistaa ja puuttua esimerkiksi lasten kaltoinkohteluun sekä laiminlyönteihin. Myös nuorten terveysneuvolapalveluihin tehdään panostuksia. Suunta on oikea, mutta enemmänkin voitaisiin tehdä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tutkinut vuonna 1987 syntyneiden suomalaisten hyvinvointia. Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimuksen mukaan 1990-luvun laman peruspalveluihin kohdistuneet leikkaukset ovat tulleet hyvin kalliiksi. Leikkaukset ovat jättäneet selvän jäljen laman jälkimainingeissa koulutietä kulkeneiden lasten elämään. 

THL:n erityistutkija Reija Paanasen mukaan erityisesti kunnissa, joissa on säästetty kouluterveydenhuollossa, on ollut enemmän vaikeista mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria. 

Päijät-Hämeessä lähes joka kolmas päivä yksi nuori eläköityy. Tällä hetkellä Päijät-Hämeessä on 565 alle 30-vuotiasta eläkeläistä. Suurin syy eläköitymiseen on mielenterveyshäiriöt. Osittain korkea eläköitymisluku selittyy synkällä, liki 18 prosentin työttömyydellä. Nuorten työttömyys ei kosketa pelkästään heitä itseään ja heidän lähipiiriään, vaan koko suomalaista yhteiskuntaa. Yksi pysyvästi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle hänen elämänkaarensa aikana 1,2 miljoonaa euroa.

Investoinneilla ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen ei ehkä saa nimeään Lahden kävelykadulle suunniteltuun Wall of Fameen, mutta tuottaa toisenlaista arvoa, kuten inhimillisyyttä, tasa-arvoa, turvallisuutta sekä toimeentuloa.

Ehkäiseviin toimenpiteisiin panostaminen on halvempaa kuin ongelmien kasautuminen tulevaisuuteen. Rahaa niihin löytyy varmasti, jos vain tahtoa riittää.

Perussuomalaiset Naiset ry:n syyskokous

Sunnuntai 17.11.2013 klo 19.56

Perussuomalaiset Naiset ry:n syyskokous pidettiin tänään Lappeenrannan kasinolla ja tulin valituksi vuoden 2014 hallitukseen Anne Louhelaisen varajäseneksi.

Olen erittäin iloinen ja otettu saamastani luottamuksesta. On hienoa kuulua niin upeaan naisporukkaan. 

Toiminnassa on mukana vahvoja päättäjänaisia, kansanedustajia, valtuutettuja, kotiäitejä, eläkeläisiä - itsenäisesti ajattelevia naisia. 

Päämääränämme on nostaa esille sellaisten väestöryhmien asiat, joiden etuja ei hoideta oikeudenmukaisesti. Perussuomalalaiset Naiset korostavat perheen merkitystä, joka on yhteiskuntamme perusta, myös omaishoitoon tulisi lisätä tuntuvasti varoja. Naisia kannustetaan myös itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja pienyrittäjyyteen. 

Naisen paikka on politiikassa!

http://www.perusnaiset.fi/

Ihanaa kun joku käy katsomassa!

Lauantai 16.11.2013 klo 17.44 - Maarit Tuomi

Näin totesi minulle eräs kaupunginsairaalan potilas kun kävin osastolla tapaamassa omaistani ja olin juuri tullut hänen kanssaan ulkoa lenkiltä. Rouva sanoi minulle surullisena, että on itse kuin höyhen, joka yksin leijailee maailmassa. Hänen miehensä ja veljensä olivat molemmat kuolleet tammikuussa, eikä hänellä ollut enää omaisia. 

Vanhukset jonottavat sairaalassa pääsyä palvelutaloihin, mutta jonot ovat pitkät. Pahimmat jonot Lahdessa on dementiayksiköihin. Jonotusaika kestää useita kuukausia ja pahimmassa tapauksessa vanhuksen toimintakyky heikkenee oleellisesti jonotusaikana vähäisen liikkumisen sekä viriketoiminnan takia.

Lisäksi sairaala on tylsä paikka odottaa. Henkilökunta tekee parhaansa mukaan hoitotyön, mutta vanhusten kanssa ei ehditä keskustelemaan saati viemään ulos. Vanhus, jota kukaan ei käy katsomassa tai tervehtimässä, menee helposti omaan syrjäytyneeseen maailmaansa ja häntä voi olla vaikea nostaa sieltä enää henkisesti ylös.

Syyskuussa tehdyllä vanhusten hyvinvointi-indeksillä Suomi sijoittuu sijalle 15 Ruotsin ollessa tutkimuksen ykkönen. Tutkimuksella kuvataan vanhojen ihmisten toimeentuloa, terveyttä ja elämän laatua eri puolella maailmaa. Yllättävää kyllä, jopa USA meni tutkimuksessa Suomen edelle.

Tutkimuksessa ilmeni, että Suomessa vanhustyössä on vähemmän henkilökuntaa kuin muissa Pohjoismaissa ja että arkiset askareet ja seurustelu asiakkaiden ja potilaiden kanssa on vähäistä, koska Suomessa korostuvat hoitotoimenpiteet. Henkilökunnan vähyys puolestaan vaikuttaa oleellisesti hoitohenkilökunnan jaksamiseen ja hyvinvointiin. 

Uusi vanhuspalvelulaki ja laatusuositus velvoittavat vanhusten osallisuuden vahvistamiseen. Laki olisi saatava kuitenkin myös toteutumaan. Vanhusten toiveita ja tarpeita tulisi kuunnella enemmän. Kyse on itsemääräämisoikeudesta ja ihmisarvosta. 

Valtuustoaloite työttömien aktiivipassista

Maanantai 14.10.2013 klo 20.50

Työttömien aktiivipassi on alennuskortti, johon olisivat oikeutetut syrjäytymisvaarassa olevat lahtelaiset pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat saaneet toimeentulotukea yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta.  Aktiivipassilla he saisivat tuntuvia alennuksia joukkoliikenteestä, liikunta- sekä kulttuuripalveluista. Alennusprosentti voisi olla esim. 75 % ja sen saisi toimeentulopäätöksen yhteydessä.

Perustelut:

Lahden työttömyysaste oli heinäkuussa 17,1 % ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut viidessä vuodessa 814 henkilöllä. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden yleistyminen nuoremmissa ikäluokissa. Lahdessa alle 30-vuotiaiden osuus pitkäaikaistyöttömistä on jo yli 6,3 %, kasvua vuodesta 2008 on 644 henkilöä.

Työttömyys vaikuttaa haitallisesti sekä ihmisen toimeentuloon että terveyteen ja hyvinvointiin. Pitkäaikaistyöttömyys ajaa ihmisiä köyhyyteen, jolla puolestaan on paljon negatiivisia vaikutuksia ihmisten elämässä.  Moni pitkäaikaistyötön joutuu tinkimään harrastuksistaan, liikkumisestaan ja jopa terveydenhoitomenoistaan.  Matala tulotaso ei saisi olla kuitenkaan esteenä ihmisten monipuoliselle osallistumiselle ja aktiiviselle elämälle.

Etenkin lapsiperheiden köyhyys vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen, oppimiskykyyn sekä käyttäytymiseen. Köyhyys lisää myös lasten ja nuorten syrjäytymisen riskiä.

Työttömien aktivointi on vaikuttavaa sosiaalipolitiikkaa ja halvempaa kuin syrjäytymisen seurauksena syntyvät muut yhteiskunnalliset kustannukset.

Edellä esitettyihin seikkoihin viitaten esitän, että Lahdessa selvitettäisiin mahdollisuus aktiivipassin käyttöönottamisesta.

Aloitteen tekijä

 

Maarit Tuomi
Lahden kaupunginvaltuutettu, ps

Valtuustoaloite nuorten harrasteliikuntapassista

Lauantai 28.9.2013 klo 10.14

Valtuustoaloite 16.9.2013

Valtuustoaloite nuorten harrasteliikuntapassista

Nuorten harrasteliikuntapassilla tarkoitetaan 13-17 -vuotiaille kohdistettua korttia, jolla nuoret voivat kokeilla eri liikuntamuotoja ja itselleen sopivia lajeja. Kokeilun jälkeen nuori voi ryhtyä harrastamaan aktiivisesti liikuntaa jonkin seuran tai ryhmän puitteissa tai jäädä vapaaksi kuntoliikkujaksi halunsa mukaan. Passi toimii nuoren pääsylippuna eri ryhmiin, lajeihin ja liikuntapaikoille.

Liikuntapassilla tapahtuva kokeilu on perheille myös taloudellinen ratkaisu, koska tässä vaiheessa nuoren ei tarvitse maksaa jäsen- ja osallistumismaksuja. Edullinen liikuntapassimaksu ei muodostu taloudelliseksi kynnykseksi.

Toiminnan tulee tapahtua Lahden kaupungin ohjauksessa joko niin että kaupunki on itse joko toteuttajana ja ohjaajana tai tukevana yhteistyötahona toteuttaviin seuroihin päin. Liikuntapassitoiminnassa kyetään tarvittaessa myös työllistämään liikunta-alan ammattilaisia ohjaajina.

Lahden liikuntapassissa voidaan käyttää esimerkkinä Itä-Helsingin alueella käytössä olevaa Fun-Action -liikuntapassia. Toimintaa varten ostetaan liikuntakortti, joka maksaa 20 euroa kausi. Kortilla voi osallistua viikoittain kaikkeen liikuntatarjontaan oma aikataulun mukaan.

Perustelut

Nuorille suunnatun liikuntatoiminnan kehittämisen tärkeyttä korostaa uudistettu lastensuojelulaki (L417/2007, 12 §), joka velvoittaa kuntaa laatimaan valtuustokausittain suunnitelman lastensuojelun järjestämisestä sekä kehittämisestä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kunnassa. Lain tavoitteena on painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukemiseen ja avohuoltoon. Lastensuojelu koskee lain sisällön mukaan kaikkia viranomaisia.

Suomen hallituksen vuoden 2007 poliittisen ohjelman mukaan lasten ja nuorten liikunnan harrastamista tulee tukea sen terveysvaikutusten vuoksi. Samoin sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste) vuosille 2012 - 2015, painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestön osalta.

Lahden strategiassa todetaan, että voimavaroja suunnataan ennaltaehkäisevään toimintaan sekä terveysliikunnan edistämiseen.

Yleinen keskustelu nuorten fyysisen kunnon laskusta, ylipainon kertymisestä ja henkisten ongelmien lisääntymisestä, lisää ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä. Lasten ja nuorten keskinäiset erot terveys- ja kuntotasoissa ovat kasvaneet viimeisten vuosikymmenien aikana huolestuttavasti.

Liikunnan edistäminen on välttämätöntä lapsen terveen kasvun ja kehityksen kannalta. Riittävä päivittäinen liikunta ennaltaehkäisee ylipainoa ja lihavuutta sekä riskiä sairastua myöhemmän iän 2-tyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Liikunta tarjoaa myös myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä. Liikunnan parissa nuori oppii toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. Liikunnalla on merkitystä myös koulujen työrauhan parantamisessa.

Näin ollen esitämme, että Lahden kaupunki käynnistää yhteistoiminnassa eri urheiluseurojen kanssa selvityksen mahdollisuudesta järjestää lahtelaisille nuorille harrasteliikuntapassi ja siihen liittyvää toimintaa.

Aloitteen tekijät: 

Maarit Tuomi                                                                             Lasse Koskinen

Lahden kaupunginvaltuutettu, ps                                                 Lahden kaupunginvaltuutettu, ps

 

Panem et circenses, leipää ja sirkushuveja!

Keskiviikko 11.9.2013 klo 22.52

Roomassa jaettiin ilmaista viljaa ja sirkushuveja kansalle, joka oli luopunut poliittisista oikeuksistaan ja tyytyi mieluummin katsomaan Colosseumin kaltaisia tapahtumia sen sijaan, että olisivat olleet selvillä politiikasta tai haluaisivat puuttua yhteiskunnan epäkohtiin ja negatiivisiin kehityssuuntiin.

 

Lahdessa taitaa vain kohta olla tilanne, ettei edes ”viljaa” ole jaettavaksi, mutta sirkushuveja (esim. kaupunginorkesteri ja teatteri) kylläkin. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa tosin puututtiin muun muassa siihen, että kaupunginorkesterin soittajille oli vuosina 2008-2011 maksettu välillisine palkkakuluineen n. 150 000 euroa enemmän kuin kaupunginhallituksen hyväksymän taltiointisopimuksen mukaan olisi pitänyt maksaa.

 

Kaupungin verotuloaste on heikentynyt korkean työttömyysasteen (17,1 %) johdosta ja tämänpäiväiset uutiset Lahden Autokori Oy:n konkurssista vielä pahentavat tilannetta kun noin 200 henkilöä jää työttömäksi.

 

Kaupungin talous on kiristynyt myös yleisen taloustilanteen takia, joten taloutta on pakko tasapainottaa erilaisilla säästötoimenpiteillä. Talous ja toimintaorganisaatiotoimikunnan raportin mukaan kaupungin talouden sopeuttamistarpeeksi arvioidaan vähintään 10-20 milj. vuodelle 2014  ja 15-25 milj. euroa suunnitelmakaudelle 2015 ja 2016.

 

Säästötavoitteiden johdosta kukin valtuutettu joutuukin kuluvan syksyn aikana tekemään oman arvomaailmansa pohjalta kipeitä ja vaikeita valintoja. Sirkushuvit ovat toki ihmisen hyvinvoinnin ja virkistäytymisen kannalta tärkeitä asioita, mutta hengen ja terveyden kannalta ”vilja” vielä tärkeämpi. Myöskään kaikki lahtelaiset eivät ole niin etuoikeutetussa asemassa, että voisivat edes nauttia näistä sirkushuveista, vaan joutuvat keskittämään kaiken energiansa ”viljan” hankkimiseen.

 

Itse toivon, että lahtelaiset päiväkotilapset, koululaiset ja vanhukset saavat jatkossakin leipänsä päälle makkaraa samoin tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut riittävän ajoissa ja laadukkaasti, vaikkakin sirkushuvien kustannuksella.

Suomen marjateollisuuden ja hoitoalan pelastajat

Torstai 22.8.2013 klo 22.22

Thaipoimijat pitävät meidät marjoissa, filippiiniläiset ja espanjalaiset hoitajat hoitavat sairaamme. Työvoimapulaan haetaan yhä enemmän apua ulkomailta. Varsinkin suomen marjateollisuudessa EU:n ulkopuolelta tulevat marjanpoimijat ovat elintärkeitä. Tänä kesänä heitä hyöri Suomen metsissä yli 4000. Parhaista poimijoista oikein kilpaillaan. Kotimaisinkin voimin marjoja voitaisiin saada, mutta tuottajahinnat nousisivat tällöin korkeiksi. Marjat kun ovat Suomelle tärkeä vientituote, viennin arvo on yli 20 miljoonaa euroa.

Hoitajapulan arvioidaan olevan huipussaan ensivuosikymmenellä, jolloin terveydenhuollon hoitohenkilökunnan vajausta olisi laskutavasta riippuen 20.000 - 60.000. Alan tulevaa työvoimapulaa ehkäistään rekrytoimalla hoitajia ulkomailta. Tämä on kansainvälinen ilmiö, jossa Suomi ei ole yksin. Rikkaat maat rekrytoivat itseään köyhemmistä maista.

Hoitajapulaa voitaisiin kuitenkin helpottaa myös kotimaisin voimin, sillä noin 30.000 hoitoalan koulutuksen saanutta henkilöä työskentelee muulla kuin hoitoalalla.  Palkkaa ja työoloja parantamalla heidät voitaisiin saada houkuteltua takaisin hoitajiksi, mutta rahaa kotimaisen hoitohenkilökunnan houkutteluun ei tunnu löytyvän. Rahaa kuitenkin löytyy Euroopan sosiaalirahaston hankkeisiin, joiden avulla hoitajia rekrytoidaan Euroopasta. ESR-projekteja on tällä hetkellä menossa 7:llä eri paikkakunnalla, myös Lahdessa.

Lahden työttömyysaste on heinäkuun tilaston mukaan 17,1 % ja koko maan 12,2 %. Nuoria työttömiä Lahdessa oli heinäkuussa 1325. Joten ainakin marjanpoimijoita luulisi Lahdestakin löytyvän. Mutta kyse onkin rahasta. Työnantajat ovat huolissaan ”tekemättömän työn” kuluista.  Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaushan ehdotti heinäkuussa, että lomarahat ja pekkaset pitäisi poistaa.

Työttömyydestä johtuvan syrjäytymisen hintalappu on sekin korkea. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Hintalapun takana on myös inhimillinen puoli, näköalattomuus ja toivottomuus. Työttömyydestä aiheutuvat ongelmat näkyvät myös etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuormittaen sitä entisestään.  Pahimmillaan tyytymättömyys voi uhata myös yhteiskuntarauhaa.

Nyky-yhteiskunnassamme vallitsee valitettavasti pikavoittojen ja minäkeskeisyyden henki. Kukahan siinä mahtaa olla voittaja?

Katkolla

Keskiviikko 7.8.2013 - Maarit Tuomi

Luottamustoimissani on ollut kesän ajan pause eli tauko, väliaika, lepoaika, pysähdys, katko.

Katkolla on hyvä olla. Silloin on aikaa pysähtyä, pitää taukoa ja vapaata. On aikaa lepoon ja rentoutumiseen. Kalenteri näyttää tyhjältä eikä tarvitse kiirehtiä kokouksesta toiseen, aikatauluttaa elämäänsä. Saa nauttia vapaa-ajastaan ja viettää yhteistä aikaa perheensä kanssa.

 

Katkolla voi olla myös ahdistavaa, voi tulla vieroitusoireita. Omista riippuvuuksistaan voi olla vaikea luopua, edes hetkeksi. Joutuu kohtaamaan elämänsä ja itsensä ilman päihdyttäviä ja mielihyvää tuottavia aineita tai asioita. Keskeyttämisen houkutus kasvaa kun vieroitusoireet ovat liian kovat. Halu paranemiseen on kuitenkin suuri, siksi katkolle tullaan yhä uudestaan keskeyttämisistä huolimatta.

 

Kesän olen ollut kirjaimellisesti katkolla, myös työssä katkolla. Katkolta paluu ei kuitenkaan tunnu ahdistavalta, vaan olen valmis kohtaamana eteeni tulevat asiat, myös vaikeat sellaiset. Motivaationi on korkea ja tahto kova. Hihat on kääritty ja työ jatkuu!

Puhe valtuustossa 13.5.2013

Maanantai 13.5.2013 klo 20.16 - Maarit Tuomi

Keskustelu toriparkin ja sen tarpeellisuuden ympärillä on vellonut kuluvan kevään aikana välillä ajoittain erittäin kiivaanakin, eikä loanheitoltakaan keskusteluissa ole valitettavasti vältytty. Argumentteja on myös esitetty sekä puolesta että vastaan. Nyttemmin myös hankkeen mahdollisen kaatumisen juridista ongelmaa on tuotu esiin.

Hankettahan on perusteltu mm. keskustan elävöittämisellä. Mutta onko tämä toriparkkihanke kaiken kaikkiaan tässä vaiheessa jo myöhäistä kun aikanaan on tehty päätökset esim. Karisman kaltaisen viihtyisän ja modernin kauppakeskuksen rakentamiselle, jossa on tilavat ja ilmaiset parkkipaikat?

Velkarahalla toteutettua hanketta on kaupunkilaisten vaikea hyväksyä, varsinkin kun kaupungissa olisi sen asukkaiden mielestä tärkeämpiä ja kiireellisempiäkin rakennuskohteita kuten kaupunginsairaalan laajennus sekä homekoulujen ja päiväkotien korjaaminen tai uudisrakentaminen.

Valtuusto on päättämässä tänään myös vuoden 2014 veronkorotuksesta. Lahtelaisten olisi varmasti helpompi sulattaa veronkorotus, jos ”turhakkeiden” sijaan panostettaisiin ensisijaisesti ihmisten hyvinvoinnin sekä hengen ja terveyden kannalta tärkeisiin kohteisiin kuten esimerkiksi terveydenhoitoon, nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja siitä aiheutuvien päihde- ja mielenterveysongelmien hoitoon. 

Suurin osa lahtelaisista on kuitenkin ihan tavallisia peruslahtelaisia. Heitä askarruttaa eniten arkielämän sujumisen kannalta sellaiset arkiset asiat kuten työ ja toimeentulo.  Valitettavasti toriparkki tuntuu siinä yhtälössä aika toisarvoiselta.

Lahden elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta tulee toki lisätä, mutta ylivelkainen kaupunki, jossa velkarahalla on investoitu toriparkin kaltaisiin hankkeisiin, ei sitä tee. Nykyiset ja tulevat lahtelaiset veronmaksajat arvostavat enemmän terveitä kouluja ja päiväkoteja sekä toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja.  

Vappuaatoksia välittämisen kulttuurista

Tiistai 30.4.2013 klo 18.57 - Maarit Tuomi

Näin vapunaattona tulee mieleen kevään ja kesän odotus, sekä opiskelijoiden ja Suomalaisen työn juhlinta. Vappumarsseille ei ole tullut osallistuttua, mutta opiskeluaikana vapun juhlinta oli iloisen riehakasta. Vuosien ja lapsien myötä juhlinta on rauhoittunut ja onkin ollut lähinnä ilmapallojen puhaltelua sekä MM-jääkiekon seuraamista. 

Vapussa parasta onkin tietoisuus siitä, että talvi on selätetty ja kesä on tulossa. Se on myös toivon ja uudistumisen aikaa. 

Tänään minulla oli lähihoitajaopiskeluissani tentti, joka käsitteli aihealuetta "lapsen ja nuoren sekä perhen kriisit". Käsiteltävä alue oli erityisen ajankohtainen, koska julkisuudessa on paljon puhuttu "syrjäytymisen ehkäisystä, nuorisotakuusta yms". On myös puhuttu "välittämisen kulttuurista" ihan valtakunnan tasolla ja työministerin suulla. 

Kuitenkin mielestäni teot ja sanat ovat pahasti ristiriidassa. Nuorisotakuun toteuttaminen on Lahdessakin tavoitteena, mutta mutta sen piiriin kuuluvien työttömien nuorten määrä kasvaa edelleen. 

Takuun mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Ely-keskuksen laskutavan mukaan Päijät-Hämeessä oli helmikuun lopussa työttömänä lähes 1 700 alle 25-vuotiasta, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on lisäksi esittänyt, että ammatillisen peruskoulutuksen alueellista tarjontaa vähennetään Päijät-Hämeessä vuosina 2013–2016 yhteensä 475 opiskelijalla. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja ei nykyiselläänkään riitä kaikille hakijoille. Päijät-Hämeessä joka viides jäi ilman opiskelupaikkaa vuonna 2012. Lisäksi syrjäytyneiden nuorten osuus on Päijät-Hämeessä maakuntien korkein. Myös koulutustaso on alueella alhainen.

Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Onko meillä tähänkään varaa? Hinta on paitsi kova yhteiskunnalle, kova myös nuorelle itselleen. Voiko inhimilliselle puolelle edes laskea hintaa? 

Kysymys on todellakin välittämisestä, itse jättäisin sanan kulttuuri pois. Kulttuuri-sanan yhdistän täysin muihin asiayhteyksiin. Välittäminen on hoitamista, huolenpitoa ja rakkautta. Sen pitäisi olla meidän kaikkien aikuisten yhteinen "scene"!

Puhe valtuustossa 15.4.2013

Maanantai 15.4.2013 klo 20.57 - Maarit Tuomi

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Lahden visio on olla houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. Lahden kaupungin elinvoiman vahvistaminen edellyttää mm. koulutetun työikäisen väestön houkuttelemista erityisesti Helsingin alueelta, joka osaltaan parantaa myös osaavan työvoiman saatavuutta alueen yrityksissä. Strategian mukaisesti Matkakeskuksen toteuttaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen kytkee Lahden tiiviimmin metropolialueen työssäkäyntialueeseen.

 

Strategiassa on painotettu erityisesti joukkoliikenteen käyttöä. Pääkaupunkiseudulla asuvat ovatkin tottuneet toimivaan ja edulliseen julkiseen liikenteeseen. Strategian tavoitteena on, että linja-autoliikenteen osuus kaksinkertaistuu ja joukkoliikenteen uudet reitit on käytössä kesällä 2014. Tavoitteena on lisäksi puolittaa Lahden kasvihuonepäästöt.
 

Karistossa asuu paljon pääkaupunkiseudulla töissä käyviä, joista osa onkin nimenomaan pääkaupunkiseudulta muuttaneita. Työmatkansa pääkaupunkiseudulle he kulkevat joko omalla autolla tai junalla. Linja-autojen aikataulut ja reitit eivät tällä hetkellä mahdollista joukkoliikenteen käyttöä rautatieasemalle, joten he joutuvat menemään asemalle omalla autollaan.  

Mikäli linja-auton reitti kulkisi rautatieaseman tai tulevan Matkakeskuksen kautta, helpottaisi se työmatkaliikennettä huomattavasti ja vähentäisi junamatkustajien oman auton käytön tarvetta.

Vain vajaa 9 % Kariston kotitalouksista on autottomia ja Kariston alue onkin Lahden autoistunein asuinalue. Peräti 45 %:lla talouksista on käytössä kaksi tai useampi auto. Kehitykseen onkin osittain vaikuttanut juuri huonot joukkoliikenneyhteydet. Mikäli tarjontaa lisätään ja yhteyksiä parannetaan, joukkoliikenteen käyttäjien määrä kasvaisi varmasti.

Joukkoliikenteen kilpailutusasiakirjojen valmistelu ja reittien suunnittelu on käynnissä, joten nyt onkin siis hyvä ajankohta suunnitella reittejä siten, että myös Karistossa asuvat voivat suosia  joukkoliikennettä henkilöautoilun sijaan. Tämähän vastaa myös Lahden Green City ohjelman tavoitteita.

Markkinatorilla

Keskiviikko 3.4.2013 klo 17.41 - Maarit Tuomi

Lahden Perussuomalaiset olivat tänään markkinatorilla ja tavattavissa oli
mm. meitä lahtelaisia valtuutettuja. Aamusta paikalla käväisi myös kansanedustaja Anne Louhelainen. Väkeä oli paljon liikkeellä ja varsinkin meidän makkaratarjoilumme veti teltallemme ihmisiä ihan jonoksi asti. Myös sää oli mitä parhain. Aurinko porotti suoraan lämmittäen mukavasti, tosin minua lämmitti myös grilli, makkaranpaistopuuhissa kun olin. 

Paljon tuli kannustavia kommentteja ja posittivista palautetta ihmisiltä siinä makkaranpaiston ohessa. Vähän yllättyneiltä ihmiset tosin vaikuttivat kun jaoimme makkaraa, vaikkei ollut mitkään vaalitkaan menossa. 

Ihmisiä tuntui askarruttavan paljon tulossa oleva Toriparkkityömaa ja asian tiimoilta tuli aika kipakkaakin kommenttia tiettyjä tahoja kohtaan... Myös hallituksen osinkoveropäätös suorastaan raivostutti ihmisiä. 

Toritapahtumasta ja ihmisten palautteista jäi erittäin hyvä ja positiivinen mieli. Tästä on hyvä jatkaa työtäni sekä Lahden että lahtelaisten hyväksi!

Ne jotka ovat tarpeeksi hulluja uskoakseen, että voivat muuttaa maailman, vielä tekevät sen.— Steve Jobs

Lahest, totta kai!

Torstai 21.3.2013 klo 16.38 - Maarit Tuomi

Valtionvarainministeriön selvityksen mukaan Lahden seudun kilpailukyky on Suomen kaupunkiseutujen heikoin. Ihmettelenkin, miksi tilanne on päässyt näin huonoksi, onhan Lahti sijaintinsa puolesta yksi Suomen parhaita logistisesti katsottuna. Mitä päätöksiä ja ratkaisuja täällä on tehty väärin kun muut kaupungit ovat ajaneet ohi? Toki alhainen koulutustaso on yksi selittävä tekijä samoin työttömyys. Mutta eikö niillekin asioille olisi aikanaan voinut jotain tehdä?

Lahdessa on tällä hetkellä käynnissä paljon erilaisia investointihankkeita, mutta mielestäni ne pitäisi priorisoida niin, että ihmisten terveyden ja hengen kannalta tärkeimmät laitettaisiin listan kärkeen (kuten homekoulut ja kaupunginsairaalan laajennus) ja muut, varsinkin ei tuottavat hankkeet, listan loppuun. Etenkin, mikäli Lahti haluaa markkinoida itseään lasten ja nuorten kaupunkina, on ainakin koulurakennusten ja päiväkotien oltava lapsille ja nuorille terveelliset.

Asioiden arvostus lähtee paljolti meistä itsestämme. Kuinka paljon me arvostamme esim. kotimaatamme ja kotiseutuamme. Jos me emme itse arvosta sitä, kuinka voimme odottaa muiden arvostusta? Tästä sain taas tänään konkreettisen muistutuksen kun kolme Namikan amerikkalaista koripallopelaajaa oli vastailemassa koululaisten kysymyksiin koulun Kansainvälisyyspäivänä. Oltiin amerikkalaisista sitten mitä mieltä hyvänsä, he arvostavat ja rakastavat kotimaataan ja kotiseutuaan syvästi. Yksi heistä pyysi meitä tekemään samoin omalle kotimaalleen ja kotiseudulleen. Me suomalaiset (ja lahtelaiset) osaamme kyllä valittaa ja nähdä ympärillämme negatiivisia asioita, sitä hyvää ja positiivista taas on monesti niin vaikeaa nähdä.

Toki asioita pitää parantaa ja viedä eteenpäin, tehdä parempaa tulevaisuutta lapsillemme, mutta ei varmaankaan ”millä hinnalla hyvänsä”? Nyt tuntuu siltä, että näiden investointien hintalappu alkaa ylittämään jo kipupisteen. Mikä on hyöty/panos suhde? Eikö vähempikin riittäisi ja keskityttäisiin olennaiseen.

Näin paluumuuttajan silmin katsottuna Lahti näyttää hienolta ja houkuttelevalta kaupungilta ihan nykyiselläänkin ainakin tällaiselle tavalliselle ”Peruslahtelaiselle”. Täällä on kaikki, mitä minä tarvitsen ja enemmänkin. Tai ehkä sitten katselen kotikaupunkiani liian nostalgisin silmin. Toisaalta perspektiivin ja etäisyyden ottaminen asioihin saattaa joskus myös ”aukaista silmiä”.

”Tärkeintä elämässä ei ole se että näemme sen mitä on jossain kaukana, vaan se että teemme sen mikä on suoraan edessämme”. - Thomas Carlyle