Varhainen puuttuminen ja tiivis yhteistyö parantavat päihdeperheiden lasten elämää

Suomessa eniten käytetty päihde on alkoholi ja lähes joka viidennessä suomalaisessa perheessä on päihdeongelma. Valtakunnallisen lasten ja nuorten terveysseurantahankkeen (LATE) selvityksen mukaan 65 000 neuvolaikäisen lapsen äideistä noin neljällä prosentilla alkoholin käytön riskit ovat vähintään lievästi koholla. 

Vanhempien päihdeongelmat ovat perheväkivallan ja lasten laiminlyönnin yleisin syy ja yleisimpiä syitä myös pienten lasten huostaanottoihin. 

Vaikka lastensuojelulaki edellyttää vanhempien päihdeongelmien selvittämistä, ei se kuitenkaan tuoreen THL:n ja A-klinikkasäätiön tutkimuksen mukaan vielä toteudu käytännössä. Kaikissa päihdepalveluissa vanhemmilta ei aina kysytä, onko hänellä lapsia. Tutkimuksen mukaan monelle pienen lapsen vanhemmalle on myös korkea kynnys hakea apua päihdeongelmaan.

Palveluissa haasteena on vanhempien päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen ja puheeksiottaminen. Usein apu tai palvelu kohdistetaan vain aikuiseen itseensä, mutta lapsen tilanne jää ottamatta huomioon.

Päihdepalveluja käyttäneiden vanhempien mukaan peruspalvelujen ja lastensuojelun ammattilaisten tieto päihdeasioista on puutteellista. Myös hoitoon pääsy on koettu vaikeaksi.

Vanhempien avun tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan kuitenkin nykyistä varhemmin, jos peruspalveluissa olisi saatavilla päihdepalvelujen ammattilaisten asiantuntemus. Tällä hetkellä yhteistyö jää valitettavan usein vain tiedon vaihtamisen tasolle. Nykyistä tiiviimpi yhteistyö eri toimijoiden välillä parantaisi perheen kokonaistilanteen kartoittamista.

Uskon, että varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisevät toimet, avun oikea-aikainen kohdentaminen, palvelujen saavutettavuus sekä yhteistyön parantaminen toisi lisää vaikuttavuutta ja säästöjä lastensuojeluun.