Laittomille maassa oleskeleville vain lakisääteiset palvelut

Torstai 2.2.2017 - Maarit Tuomi

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi tällä viikolla suosituksensa kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisestä sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Laittomaksi Suomessa oleskelu muuttuu siinä vaiheessa, kun turvapaikkahakemukseen on tullut lainvoimainen kielteinen ratkaisu ja on tehty täytäntöönpanovoimainen päätös maasta poistamiseksi. Tällöin henkilöt eivät myöskään ole enää vastaanottopalvelujen piirissä. Vastaanottopalveluja voidaan kuitenkin antaa vielä 30 päivää ulkomaalaiselle, joka ei palaa vapaaehtoisesti.

Terveydenhuoltolain mukaan julkisen terveydenhuollon on aina annettava kiireellistä hoitoa kaikille, myös laittomasti maassa oleville. Heidän tulisi kuitenkin maksaa hoidon kustannukset täysimääräisinä itse. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan muun muassa äkillistä sairastumista, suun terveydenhuoltoa, mielenterveyshoitoa, päihdehoitoa ja psykososiaalista tukea. Hoidon saannin jälkeen työntekijöiden tulisi ohjata laittomasti maassa olevat Maahanmuuttoviraston vapaaehtoisen paluun ohjelman piiriin.

Kunnalla on mahdollisuus omalla päätöksellään myöntää laittomasti maassa oleville tätä ohjetta laajempia palveluita, mutta tätä mahdollisuutta Lahdessa ei tule missään tapauksessa käyttää. Meidän tulee huolehtia ensisijaisesti suomalaisten hoitoon pääsystä ja hyvinvoinnista.

Kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden palauttaminen ei ole ongelmatonta, sillä esimerkiksi Irak ei hyväksy kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kansalaistensa pakkopalautuksia. Viime vuonna maahamme saapui noin 21 000 irakilaista turvapaikanhakijaa, joista arvioiden mukaan noin puolet tulee saamaan kielteisen päätöksen. 

Kielteisten turvapaikkapäätösten määrä on ollut kasvussa. Viime vuonna kielteisen päätöksen oli saanut 51 prosenttia hakijoista eli 14282 henkilöä. Kun palautukset tökkivät ja osa turvapaikanhakijoista jää maahamme laittomasti, voi vain arvailla kuinka paljon näiden henkilöiden oleskelu maassamme tulee veronmaksajille maksamaan, puhumattakaan turvallisuusuhasta, jotka maassamme laittomasti oleskelevat aiheuttavat.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvapaikanhakkijat, paperittomien terveydenhoito, lahti

Sairaat tarvitsevat hyvää hoitoa, eivät pitkiä jonoja

Keskiviikko 21.1.2015 klo 15:55 - Maarit Tuomi

Lehtijutut ovat alkuvuodesta kertoneet karua totuutta suomalaisesta terveydenhoidosta. Ruuhkautuneet päivystykset, ylipitkät jonot, jonottamiseen tuskastuneet sairaat ihmiset ja liian kovasta työtaakasta väsynyt hoitohenkilökunta kuuluvat terveydenhoidon arkeen ihan liian monilla paikkakunnilla.

  Tampereen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan potilaiden tyytyväisyys terveyskeskusten palveluihin on vähentynyt merkittävästi viimeisten 15 vuoden aikana. Tutkimuksen mukaan potilaat kokevat hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden heikentyneen. Hoidon saatavuuteen tyytyväisten joukko on romahtanut vuoden 1998 39 prosentista 16:een. Tutkimukseen osallistui Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueelta kaikkiaan 157 549 potilasta.

   Tutkimustulos ei yllätä ketään. Herätellä sen kuitenkin pitäisi meitä kaikkia, varsinkin poliittisia päättäjiä. 

Ei ole hyväksyttävää, että ihmiset eivät saa vaivoihinsa hoitoa riittävän ajoissa. Viivästysten seurauksena potilaan tilanne pahimmassa tapauksessa pahenee ja toimintakyky heikkenee. 

   Potilaan vaihtoehdot ovat vähissä. Hänen on jäätävä jonoon odottelemaan. Tai sitten on turvauduttava yksityisiin palveluihin, joihin valitettavasti kaikilla ei ole varaa.

   Hoidon saatavuuteen ja jatkuvuuteen pitäisi palvelurakennemuutoksessa kiinnittää erityistä huomiota. Hoidon jatkuvuus on perusedellytys hyvälle hoidolle ja toimiville hoitoketjuille, joista hyötyvät etenkin eniten palveluja tarvitsevat ja niitä käyttävät potilaat.

   Terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisessä painopistettä ollaan - ihan perustellusti - siirtämässä ongelmien hoidosta niiden ennaltaehkäisyyn. On tärkeää, että ihmisten terveys ja hyvinvointi otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhoito, potilastyytyväisyys