Lyhytnäköinen leikkaaminen on hölmöläisten hommaa

Maanantai 11.5.2015 klo 23.09 - Maarit Tuomi

Lahden ja Nastolan välisen yhdistymissopimuksen velvoitteet tulevat meille konkretiaksi vain muutama kuukausi yhdistymispäätöksen jälkeen. Kuherruskuukausi on todellakin loppunut ja arki alkanut. 

Leikkuri käy Lahdessakin jokaisella toimialalla. Kipeiten se tuntuu varmasti sosiaali- ja terveys sekä sivistystoimialalla. Vaarana on, että leikkaukset koskettavat eniten juuri niitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kuten sairaita, vanhuksia ja lapsia.

Vaikka kaupunginhallitus linjasikin että toimenpiteet eivät saa aiheuttaa kustannusten lisääntymistä pitkällä aikavälillä olen silti erityisen huolissani sivistystoimialalle esitettyihin talousarviomuutoksiin. Siellä kun leikkaukset väistämättä vaikuttavat palvelun laatuun ja sitä kautta lisäävät haasteita laadukkaista ja tasavertaisista oppimismahdollisuuksista. 

Lahden pitäisi houkutella nimenomaan työikäistä väestöä ja lapsiperheitä. Leikkaaminen juuri heitä koskevista palveluista ei ainakaan lisää Lahden houkuttelevuutta. 

Perusopetus ja varhaiskasvatus painivat jo nyt ongelmien kanssa, joita ainakaan suuremmat ryhmäkoot eivät helpota. 

Työterveyslaitoksen julkaisema Kunta10 tutkimuksesta on käynyt ilmi, että lastentarhanopettajista peräti 37 prosenttia on kohdannut työssään ruumiillista väkivaltaa. Lasten aggressiivisuuteen ja muihin tunne-elämänhäiriöihin pitääkin ehdottomasti puuttua jo päiväkotivaiheessa.  Varhainen puuttuminen vaatii resursseja kuten erityslastenopettajia ja riittävän määrän muuta henkilökuntaa. 

Lapsuudessa rakennetaan koko elämän kestävä pohja hyvinvoinnille, terveydelle sekä toiminta- ja työkyvylle. Siksi ei ole samantekevää minkälaiset kasvu-, kehitys- ja toimintaympäristöt me lapsillemme luomme.

Lastemme hyvinvoinnilla turvataan parempi Suomi

Keskiviikko 29.4.2015 klo 23.59

Vaalit on käyty ja nyt on aika alkaa rakentamaan parempaa ja kestävämpää Suomea. Haasteista tulevalle neljälle vuodelle ei ole pulaa. Sote- uudistuksen loppuun vieminen, talouden tasapainottaminen, valtion velan kasvun taittaminen ja työttömyyden leikkaaminen ovat kieltämättä kärkiaiheita.

Näiden suurten ja vaikeiden aiheiden lisäksi on tärkeää, että lapsiperheiden hyvinvointiin kiinnitetään vaikeasta taloustilanteesta (ja ehkä juuri siitä syystä) jatkossakin huomiota. Sote-uudistuksessakin tulee huomioida perheiden ja lasten tarpeet sekä huolehtia palveluiden saatavuudesta. Päätöksenteossa tulee ottaa huomioon myös lapsivaikutusten arviointi.

Vuoden 2015 alusta voimaan tullut lakimuutos koskien lapsiperheiden kotipalvelua on oikeansuuntainen toimenpide ja hyvä alku. On hyvä, että näitä matalan kynnyksen toimenpiteitä ja oikea-aikaista tukea on saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta.   

Mannerheimin lastensuojeluliitto julkisti 20.4.2015 kannanottonsa, jossa he esittävät, että lapsiin ja perheisiin investoiminen otetaan hallituksen strategiseksi painopisteeksi ja hallitusohjelmaan.

Voin täysin yhtyä tähän ehdotukseen ja toivonkin, että uudesta eduskunnastamme löytyy näitä kaukaa viisaita, tulevaisuuteen panostavia lasten ja nuorten puolestapuhujia. 

Tuloerojen kasvu uhkaa tulevaisuutta

Torstai 12.3.2015 klo 13.55 - Maarit Tuomi

Palveluiden on pelattava säästökuureista huolimatta

Maanantai 24.11.2014 klo 18.35

Lahden tehostamis- ja uudistamistoimet ovat tuottaneet tulosta. Talousarvio vuodelle 2015 näyttää olevan tasapainossa. Tasapainolla on kuitenkin hintansa. Numeroiden takaa löytyy toimintojen supistuksia, kulujen leikkauksia ja myös kiinteistöveron kiristys.

   On tietenkin ymmärrettävää, että vaikeina aikoina rahan merkitys korostuu. On kuitenkin huolestuttavaa, jos kaikki politiikka on vain talouspolitiikkaa, ja jos kaikkia toimintoja ja palveluita katsotaan vain eurojen kautta. Kaupungin keskeinen tehtävähän ei ole rahaan tuijottaminen, vaan toimivien palveluiden tuottaminen kaupunkilaisille. 

   Nyt säästöt ovat ajaneet toiminnat paikoitellen jo äärirajoilleen. Esimerkiksi Lahden terveyskeskuksiin jonot ovat kasvaneet niin, että hoitotakuu ei ajoittain toteudu terveyspalveluissa.

  Erityisen huolissani olen siitä, että eri sosiaaliryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat selvästi kasvussa.  Erojen kasvu tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kuormittaa palveluita ja aiheuttaa turhia kustannuksia. Tasa-arvoon tähtäävässä yhteiskunnassa hyvinvointi- ja terveyseroja ei voi hyväksyä myöskään etiikan ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

   Talouden tasapainosta ei kannata riemuita, jos sen hintana ovat heikkenevät palvelut, tyytymättömät kaupunkilaiset, kumuloituvat ongelmat ja jatkossa entistä kalliimmiksi käyvät ongelmien hoitokustannukset. Riemuun on aihetta vasta sitten, jos taloutemme on tasapainossa ja samalla pystymme tarjoamaan kaupunkilaisille toimivat palvelut.

   Mainoslauseissa ja kymmenen vuoden strategiassa Lahti haluaa näyttäytyä ”green citynä”, houkuttelevana ja elinvoimaisena ympäristökaupunkina. Minun mielestäni Lahti voisi profiloitua pikemminkin ”take care cityksi”, joka haluaa pitää kaikista asukkaistaan - myös niistä heikoimmista - hyvää huolta.

   Toimiva ”take care city” ehkäisee eriarvoistumista ja turvaa toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut. Tuolla toiminnalla samalla varmistetaan yhteiskuntarauha. Lahtea vaivaa paha työttömyys. Se koskettaa myös monia lapsiperheitä. Huono-osaisuus kasaantuu ja lapset eriarvoistuvat, jollei korjaavia toimia kohdisteta apua tarvitseville riittävän varhain ja laaja-alaisina. Perheiden tulee saada apua kriiseihinsä ilman lastensuojelun asiakkuutta. Erityisesti pitää antaa tukea pienten lasten vanhemmille, jotta Rautavaaran kaltaisilta murhenäytelmiltä voidaan välttyä.