Tuloerojen kasvu on jakanut Suomen kahden kerroksen väkeen. Huipputuloisten tulot ovat nousseet huimasti ja samalla suhteellinen köyhyys on huolestuttavasti lisääntynyt.

  Työpaikan menetys voi ajaa perheen nopeastikin köyhyyskuiluun. Lahden seudulla työttömyys, etenkin pitkäaikaistyöttömyys, on vakava ongelma. Viime vuoden lopulla meidän työttömyysasteemme oli lähes 20 % eli lähes joka viides lahtelainen oli vailla työtä.

   Varmaa on, että köyhyys näkyy ja tuntuu monessa lahtelaisessa kodissa. Tilanteesta kärisivät etenkin pitkäaikaistyöttömät ja lapsiperheet. Lisäksi kehysriihessä päätetyt asuntolainan korkovähennysoikeuden pienentäminen ja lapsilisien leikkaukset heikentävät taloudellista tilannetta entisestään.

   Hallitus päätti kehysriihessä leikata eläkkeiden indeksitarkistuksen 0,4 prosenttiin. Se lisäsi oleellisesti pienituloisten eläkeläisten ahdinkoa.

Tilastojen mukaan Suomessa on jo nyt köyhiä eläkeläisiä yli 200 000.  Pieni eläke, asuminen yksin ja korkea ikä pudottavat eläkeläisen helposti köyhien kastiin. Nyt jatkuvasti kohoavat asumiskustannukset ja kasvavat terveydenhoitomenot entisestään heikentävät vanhusten tilannetta. Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat ne syrjäkylillä asuvat mökkien mummot ja papat, jotka asuvat ränsistyneissä taloissaan, mahdollisesti ilman lämmintä, juoksevaa vettä ja sähköä.

   Köyhtymisen ja syrjäytymisen kierre on uhka Suomen tulevaisuudelle. Tutkimusten mukaan kotitausta vaikuttaa oleellisesti lasten menestymiseen. Esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaiden lapsilla on muihin verrattuna 2,5-kertainen todennäköisyys ajautua itsekin toimeentulotukiluukulle.

   OECD:n mukaan tuloerot vaikuttavat merkittävästi siihen, millaiset ovat kouluttautumisen ja sosiaalisen nousun mahdollisuudet yhteiskunnassa. Päättäjien pitäisikin nyt kohdistaa erityinen huomio väestön heikkotuloisimpaan 40 prosenttiin. Jos tuloerot kasvavat haavoittuvainen alempi keskiluokka uhkaa jäädä sivuun kaikista kasvun eduista. OECD korostaa, että köyhyysohjelmien lisäksi kehittyvä kansantalous tarvitsee kaikille saatavilla olevaa laadukasta koulutusta ja terveydenhoitoa.

    Tuloerojen kasvu tuo paljon ongelmia, eikä edes palvele talouskasvua. Miksi ihmeessä tuloerojen kasvua on Suomessa poliittisilla päätöksillä edistetty?  Ei ole sosiaalisesti oikeudenmukaista eikä hyväksyttävää, että maassamme elää miljoona ihmistä alle tuhannen euron tuloilla. Ovatko päättäjät vieraantuneet tavallisen kansan elämästä? Elämä toki näyttää erilaiselta, jos sitä katselee vain lasipalatsista. Täältä tavallisen kansan keskeltä näkee realistisen kuvan.

Tuoreen Ylen kyselyn mukaan suomalainen haluaa eläkkeelle 65 –vuotiaana. Toivottu eläköitymisikä kuitenkin vaihtelee esimerkiksi koulutuksen ja työn kuormittavuuden mukaan. Monet fyysistä työtä tekevät haluavat eläkkeelle aikaisemmin. 

    Eläkeuudistuksen ehdotukset eivät noudata suomalaisten toiveita. Eläkeikää on ehdotettu nostettavaksi jopa 67 vuoteen.  Uudistusta perustellaan mm. sillä, että elinajanodote on kasvanut arvioita nopeammin ja kasvun odotetaan jatkuvan. Myös huoltosuhteen, julkisen talouden tasapainon sekä työeläkemaksuun kohdistuvan nousupaineen takia työurien pidentäminen nähdään välttämättömänä.

   Tavallisen palkansaajan ja yhteiskunnan näkemykset eivät eläkekysymyksessä kohtaa. Palkansaaja ei ole niinkään huolissaan huoltosuhteesta tai julkisen talouden tasapainosta kuin omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja jaksamisestaan. 

   Työelämä ja sen vaatimukset uuvuttavat ihmisiä. Työtahti on monin paikoin kova ja työtä tehdään  aiempaa vähemmällä väellä. Myös epävarmuus työn jatkuvuudesta ahdistaa. 

    Omalla alallani, hoitoalalla, yötyö on merkittävä haitta. Monet tutkimukset vahvistavat yötyön haitallisuuden ja yhteyden vakaviin sairauksiin ja jopa ennenaikaisiin kuolemiin. 

    Valvomisen lisäksi hoitotyön ongelmana on kiire. Henkilökuntaa ei ole tarpeeksi, ja siksi työturvallisuuteen ei ole aina mahdollista kiinnittää riittävästi huomiota. Usein potilaita  joudutaan hoitamaan yksin. Silloin on vaikea työskennellä ergonomisesti oikein. 

   Yksin työskentely lisää myös väkivallan riskiä. Tutkimusten mukaan hoitajiin kohdistuva väkivalta on asiakkaiden ja potilaiden taholta lisääntynyt viime vuosina ja joka neljäs hoitaja kokeekin työssään väkivaltaa. Minunkin päälleni on syljetty, minua on uhkailtu, lyöty ja potkittu. 

    Rakennusalalla työntekijät altistuvat tapaturmille, melulle, pölylle sekä säiden ja lämpötilojen vaihteluille. Myös huonoon ergonomiaan liittyvät ongelmat ovat tyypillisiä. Ne aiheuttavat ammattitauteja ja heikentävät työkykyä.

    Lomat ja lepopäivät jaksottavat työtä ja helpottavat ongelmia. Tai ainakin niiden pitäisi. Valitettavasti kaikki eivät pääse lomista nauttimaan. Moni pätkätyöläinen  tekee töitä käytännössä ilman lomia ja epävarmana siitä, jatkuvatko työt vai eivät.

     Sama tilanne on monella pienyrittäjällä. Töitä painetaan ilman lomia ja saatavilla on oltava käytännössä 24/7. Jos et vastaa puhelimeen lomallasikin, voivat työt mennä sivu suun. 

    Se ei riitä, että eläkkeelle jäädään elävänä. Jotta ansaituista vapaapäivistä voisi nauttia, pitäisi ihmisen työuran jälkeenkin olla fyysisesti ja psyykkisesti toimintakykyinen.

    Me ihmiset olemme erilaisia, yksilöitä. Siksi eläkeikään ei pitäisi soveltaa liian kaavamaisia ratkaisuja. Se mikä on hyvä yhdelle, ei välttämättä ole hyvä kaikille. Oma isäni on jo virallisesti eläkkeellä, mutta tekee edelleen töitä. Se suotakoon hänelle ja kaikille niille, joilla on kuntoa, intoa ja tahtoa.