Tervetuloa kotisivuilleni - politiikkaa sisulla ja sydämellä

Olen Maarit Tuomi, Hämeen piirin eduskuntavaaliehdokas Lahdesta. Olen toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja toista kertaa ehdokkaana eduskuntavaaleissa.

Koulutukseltani olen yo-merkonomi ja lähihoitaja. Tällä hetkellä työskentelen kansanedustaja Rami Lehdon eduskunta-avustajana. Olen naimisissa pienyrittäjän kanssa ja kahden jo aikuisen tyttären äiti. Vapaa-aikani kuluu liikunnan, ulkoilun ja mökkeilyn parissa.

Lähihoitajana olen työskennellyt päiväkodeissa, lastensuojelussa, kehitysvammaisten parissa, päihdetyössä ja vanhustenhoidossa. Työni kautta olen oppinut ymmärtämään kuinka tärkeitä poliittisia tavoitteita terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ovat. Hyvä hoito ja ihmisarvoinen elämä tulee taata meille kaikille myös silloin, kun olemme sairaita ja heikkoja. Sydäntäni lähellä ovat myös nuoret ja lapsiperheet monine ongelmineen.

Minun Suomessani kansallisuusmielisyys on hyve. Tytöt saa olla tyttöjä ja pojat poikia. Kouluissa lauletaan suvivirttä.

Suomalaisten pitää voida luottaa omaan tulevaisuuteensa. Täällä on turvallista elää ja kasvattaa lapsiaan sekä opiskella, käydä työssä ja vanheta. Sosiaaliseen pahoinvointiin puututaan ajoissa. Lapsiperheköyhyys laitetaan kuriin.

Suomi ei ole globaali sosiaalitoimisto, vaan resurssit kohdennetaan ensisijaisesti oman maan kansalaisten hyvinvointiin. Haittamaahanmuutto on lopetettava.

Pieni- ja keskituloisten eläkeläisten asemaa helpotetaan ja taitettu indeksi korjataan. Vanhustenhoitoon varataan riittävät resurssit ja saattohoidosta säädetään lailla.

Koko Suomi tulee pitää asuttuna, siksi liikkumisen tulee olla kohtuuhintaista. Polttoaineiden hintoihin ei saa tehdä korotuksia.

Suomalainen teollisuus on globaali ekoteko. Teollisuuden kilpailukyky on elinehto, jolla rahoitetaan myös hyvinvointivaltion palvelut. Siksi Suomessa tulee harjoittaa järkivihreää ilmastopolitiikkaa.







Sosiaaliseen pahoinvointiin puututtava

Tiistai 8.1.2019 - Maarit Tuomi

Helsingin Sanomien hiljattain julkaisema kysely niukkuudessa elävistä on lohdutonta luettavaa. Lehti sai kyselyynsä yli 4000 vastausta, joita se kuvasi järkyttäväksi luettavaksi. Vastauksista paljastui toivottomuutta, vihaa päättäjiä kohtaan ja niin suurta ahdinkoa, että itsemurha nähtiin ainoaksi vaihtoehdoksi. Joukossa oli muun muassa yksinhuoltajia, ulosottokierteessä olevia yrittäjiä, pienituloisia ja työttömiä.

Tämä näkyy valitettavasti konkreettisesti jo poliisienkin työtehtävissä, sillä poliisilla on ollut perjantaista 4.1. alkaen esimerkiksi Helsingin, Vantaan, Espoon ja muun Uudenmaan alueella 47 itsemurhayritystä tai sen uhkatekijää. Poliisihallituksen ja Tilastokeskuksen mukaan tilastoidut itsemurhayritykset ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa selvästi. Kymmen vuotta sitten luku oli noin 7000, viime vuonna lähes 14000.

Miten voi olla mahdollista, että maailman onnellisemmaksi kuvatussa maassa asiat ovat monella näin huonosti? Jopa kokenut köyhyyden asiantuntija, tutkija Sakari Kainulainen toteaa, ettei ole aiemmin törmännyt tutkimuksissa yhtä massiiviseen itsetuhon ja vihan määrään. Monissa vastauksissa itsemurhasta puhuttiin järkeillen, harkittuna ratkaisuna ongelmiin, eikä asiana, johon ajaudutaan. Hänen mukaansa Suomessa osalla ihmisistä elämänlaatu on huonompi kuin Afrikan köyhimmissä maissa keskimäärin.

Syitä jatkuvassa niukkuudessa elämiseen on monia, eikä se välttämättä näy päälle päin. Esimerkiksi avioerot saattavat romahduttaa talouden, kun yritetään säilyttää lapsilla sama elintaso ja ympäristö, johon he ovat tottuneet. Tai yrittäjät, jotka ovat umpikujassa ulosottovelkojensa takia. Heitä ei edes yhteiskunta tue samalla tavalla kuin palkansaajia. Puhumattakaan työttömistä ja pienellä eläkkeellään kituuttavista eläkeläisistä, jotka eivät välttämättä osaa tai jaksa taistella etuuksistaan.

Sosten, eli Suomen sosiaali- ja terveys ry:n mukaan Sipilän hallituksen tekemät indeksijäädytykset sekä etuustulojen verotuksen kiristäminen ovat heikentäneet perusturvan varassa elävien asemaa. Selvityksen mukaan esimerkiksi pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt vuoden 2015 jälkeen keskimääräistä enemmän.

Tarvitaankin suunnanmuutos eriarvoisuutta vähentävään suuntaan. Indeksijäädytyksiä ei tule enää jatkaa ja aiempia leikkauksia tulee kompensoida.  

Inhimillisten seikkojen lisäksi kysymys on yhteiskuntarauhan säilymisestä, sillä toivottomuus ja umpikujaan ajautumisen tunne aiheuttaa ihmisissä raivoa, joka voi purkautua ikävällä tavalla. Pidetään siis kaikki mukana!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: köyhyys, eriarvoisuus, itsemurhat, niukkuus

Lisää kirjoituksia