Miksi Suomessa ei pääse lääkärille?30.09.2012 Terveyskeskuslääkärille pääsyä joutuu odottamaan viikkoja ellei kuukausia. Miten Suomesta on tulossa terveydenhoidon eurooppalainen kehitysmaa? Seitsemän kysymystä ja vastausta.1. Mitä Suomen edistykselliselle terveydenhuoltojärjestelmälle on oikein tapahtunut?- Perusterveydenhuolto on kurjistunut, koska painopiste on siirtynyt erikoissairaanhoitoon ja työterveyshuoltoon. Lääkärit pakenevat terveyskeskuksista isoihin sairaaloihin ja yksityisiin firmoihin. - Työnantaja tarjoaa yhä useammin hoidon ja yhä useammin yksityisillä terveysasemilla. Jo miljoona suomalaista on siten erkaantunut terveyskeskusten arjesta. - Potilaskunta on polarisoitunut: työkykyiset ja vakavasti sairaat hoidetaan hyvin ja loput miten ehditään. "Arvauskeskuksiin" jäävät ei-työssäkäyvät, lapset ja vanhukset. Varsinkin lapsille otetaan kiihtyvään tahtiin yksityisiä vakuutuksia. - Lääkäreiden naamat vaihtuvat eikä pysyviä hoitosuhteita pääse syntymään. Tämä maksetaan kohonneina kustannuksina, kun potilaita pompotetaan sairaaloiden ja terveyskeskusten välillä. - Tällä hetkellä karkeasti 2/3 rahoista menee erikoissairaanhoitoon ja 1/3 perusterveydenhuoltoon. Lääkäreiden määrä terveyskeskuksissa on pysynyt samana yli 20 vuotta. Samaan aikaan kun terveyskeskuksille on sälytetty lisää tehtäviä, ero on dramaattinen. - Koko terveydenhuoltojärjestelmä on myös aliresurssoitu. Suomi on ainoa OECD-maa, jossa terveysmenojen osuus BKT:sta laski vuosina 1990-2004. 2. Onko lääkäreistä pulaa?- Ei varsinaisesti. He ovat vain sijoittuneet vääriin paikkoihin. Lääkäreitä on Suomessa enemmän kuin koskaan ja yhtä paljon kuin Tanskassa tai Ruotsissa, jossa potilas saa hoitoa paljon nopeammin. - Euroopassa yleinen on niin sanottu perhelääkärimalli, jossa lääkärit toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajia kunnan laskuun. Tähän on menty myös Pohjoismaissa. - Suomessa omalääkärijärjestelmää yritettiin 1990-luvulla väestövastuumallissa, mutta käytännössä se ei koskaan täysin toiminut. - Maiden vertailu on vaikeaa, koska jonotusaikoja ei tilastoida kuten Suomessa ja hoitotakuun ajat on säädetty paljon tiukemmiksi – mikä kertoo jo jotain. Myös potilasmaksut ovat Suomessa selvästi korkeammat kuin EU:ssa keskimäärin. 3. Miksi lääkärit eivät halua olla töissä terveyskeskuksessa?- Syitä on monia. Yleislääketieteen arvostus on yleisesti vähäisempää. Yksityiselle puolella ja keikkafirmoihin ajavat paremmat työolot ja parempi palkka. Potilaillakin on vaikutusta: yksityisasemilla on varakkaimmat ja helpoimmat, terveyskeskuksissa moniongelmaisimmat potilaat. Lääkäri joutuu usein olemaan työnsä ohella sosiaalityöntekijä, psykologi tai poliisi, esimerkiksi arvioidessaan aselupia. - Kierre muodostuu, kun lääkäri lähtee, toinen lääkäri joutuu ottamaan hänenkin potilaansa ja työ muuttuu aina vain kuormittavammaksi. Myös byrokratia ja tietohallinto vievät paljon aikaa. - Eniten ongelmia on isoissa kaupungeissa ja toisaalta syrjäseuduilla, jonne on hankala houkutella akateemisesti koulutettuja lääkäreitä. He ovat yhä useammin perheellisiä naisia, jotka eivät halua jatkuvaa päivystysvastuuta. Päinvastoin, halutaan osa-aikatöitä, jotka mahdollistavat sukkuloinnin yksityisvastaanotoilla ja pistepäivystyksissä. 4. Miksi työterveyshuolto korvaa perusterveydenhuoltoa?- Moni työssäkäyvä ei enää tiedä, ettei työnantajan tarjoama sairaanhoito ole pakollista. Laki määrää järjestämään vain ennaltaehkäisevän hoidon, ei sairaanhoitoa. - Osin työsuhde-etuna, osin epäluottamuslauseena julkisen järjestelmän tehokkuudelle työnantajat ovat päätyneet tarjoamaan sairaanhoitopalveluja työntekijöilleen. - Siellä missä yksityisiä palveluja on tarjolla, työnantajat siirtyvät hanakasti niiden käyttäjiksi. Omat työterveysasemat ovat katoamassa. - Työterveyshuolto on suomalainen erikoisuus, jota pidetään menestyksenä ja jonka merkitys vain korostuu työurien pidentämisessä. - Jo 1,7 miljoonaa suomalaista saa sairaanhoitoa työterveyshuollon kautta ja heistä noin miljoona yksityisillä terveysasemilla. - Vapaaehtoista sairaanhoitoa korvataan Kela-varoista, mutta valtaosan kuluista kantavat työnantajat ja työntekijät työterveysmaksuin. 5. Miksi erikoissairaanhoito saa enemmän rahaa?- Suomessa on maailman hajautunein terveydenhuoltojärjestelmä. Perusterveydenhuollon järjestäviä kuntia tai alueita on noin 155, joilla asukkaita keskimäärin 5 000. Seuraavaksi pienin väestöpohja on Kreikassa, 450 000 asukasta per alue. - Erikoissairaanhoito on Suomessa kansainvälisesti tunnustettua ja toimii verrattain hyvin. Jokainen kunta kuuluu johonkin sairaanhoitopiiriin, joita on 21. - Sairaanhoitopiirit ovat vahvoja lobbareita ja niiden ansaintalogiikka pettämätön: ne hoitavat potilaan ja lähettävät laskun kuntaan. Kunnalle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin maksaa. Terveyskeskukset taas elävät budjettitalouden kuristuksessa. - Henkien pelastaminen vaativilla leikkauksilla voi olla myös vetoavampaa kuin vanhusten dementia ja rahahanat siksi löysempiä. - Erikoissairaanhoidon kustannukset aina vain kallistuvat, kun tulee uusia laitteita ja hoitomuotoja, kuten geenitekniikkaa ja syöpähoitoja. 6. Kenen vastuulla tilanne on?- Valtion päättäjät ovat sallineet, että Suomeen on syntynyt monta järjestelmää. Erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa ei ole kehitetty kokonaisuutena. - Poliitikoilla tuskin on ollut suunnitelma ajaa kansa yksityisille, mutta käytännössä näin on huomaamatta tapahtunut. - Samalla voi nähdä, että päättäjät ja keskiluokka ovat etääntyneet yhä kauemmas julkisista palveluista, kun he saavat itse hoitonsa muualla. Nykyjärjestelmästä hyötyvät työssäkäyvät. - Yksittäisissä kunnissa paikallispoliitikot ovat päättäneet rahanjaosta ja moni heistä on istunut myös sairaanhoitopiirien elimissä hyväksymässä erikoissairaanhoidon laskuja. - Jotkut syyttävät myös lääkäreitä siitä, että he haluavat parantaa perusterveydenhuollon arvostusta vain juhlapuheissa. 7. Lisääntyykö kansalaisten eriarvoisuus?- Jos mitään ei tehdä, kyllä. Kärjistäen: hoitoa vähiten tarvitsevat saavat sitä eniten. - Monet ovat jo äänestäneet jaloillaan. Finanssialan Keskusliiton arvion mukaan ainakin joka viidennellä suomalaisella oli terveysvakuutus vuonna 2008. Niitä hankkivat myös firmat työntekijöilleen ja heidän perheilleen. - Business-luokka ja turistiluokka -ajattelu houkuttelee myös lääkäreitä ja hoitajia pois julkiselta sektorilta. - Mielenkiintoista on nähdä, mitä tapahtuu, kun työterveyshoitoon tottuneet suuret ikäluokat eläköityvät ja palaavat terveyskeskusten asiakkaiksi. - Asiantuntijoiden mukaan kehitys voidaan vielä pysäyttää, jos tehdään tarpeeksi painavia uudistuksia nopeasti. - Vielä ei ole nähtävissä, että keskiluokan luottamus julkisten palvelujen tukemiseen murenisi, vaan kyselyissä kuntalaiset ovat valmiita maksamaan enemmän veroja jos saavat palveluja.
|
