Ministeripako sai kyytiä perussuomalaisten EU-tilaisuudessa28.04.2014 Virkakoneisto tuottaa turhiksi koettuja direktiivejä jäsenmaille Teksti ja kuvat: Lasse Koskinen. Perussuomalaisten EU-vaalitilaisuus järjestettiin Lahdessa 25. huhtikuuta. Ensimmäisenä esiintyi kansanedustaja ja EU-vaaliehdokas Anne Louhelainen. Hän painotti puheessaan, että suomalaisten tulee saada elää omassa kulttuurissaan omalla tavallaan. - EU on hyvin määräävä tekijä, esimerkiksi 70 prosenttia työlainsäädännöstä tulee EU:sta. Siitä huolimatta vain yhdeksän prosenttia suomalaisista tuntee olevansa ensi sijassa eurooppalaisia ja vasta sitten suomalaisia. Loput haluavat olla ensin suomalaisia, totesi Louhelainen. - Suomalaiset kokevat epäoikeudenmukaiseksi sen, että tänne muuttajat saavat heti työttömyyskorvaukset ja muita sosiaalietuuksia. EU jättää Suomen omaksi ongelmaksi sen, miten meille muutetaan myös hyvän sosiaaliturvan vuoksi. Meille tulee tämän vuoksi ei-aktiiveja, kuten Euroopassa sanotaan. Louhelaisen painotti, EU:n komissio tekee yhteisön lakiesitykset yksinoikeudella ja niitä valmistelee komission alaisuudessa 33 000 virkamiestä, joten Louhelaisen mielestä ei ole ihme, että syntyy myös kaikenlaisia turhan tuntuisia säädöksiä. Äänestysten vyöryä Perussuomalaisten EU-edustaja Sampo Terho kertoi yhteisön parlamenttityöskentelystä, siitä kuinka yksi ainoa päätösesitys saattaa vaatia jopa 300 äänestyskertaa. Hän sanoo äänestäneensä tällä parlamenttikaudella yhteensä noin 30 000 kertaa. - Suurin osa päätöksistä on liittovaltiokehityksen vahvistamista. Keskusvallat katsovat asioita Keski-Euroopan näkökulmasta. Perussuomalaiset haluavat kuitenkin ensi sijassa kauppaliittoa, ei liittovaltiota, Terho totesi. Ennen Timo Soinin esiintymistä Matti Norjava esitti Soinille kannustusrunon, joka oli niin tuore että Norjava oli tehnyt sen juuri samana päivänä. Puheessaan Timo Soini käsitteli aluksi Suomen ministeripakoa, jota johtaa pääministerin salkusta luopuva Jyrki Katainen, jolle on tarjolla jokin virka EU:n piirissä. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki pakeni hallituksesta, samoin kuin hänen puoluetoverinsa, liikenneministerin uralta väistynyt Merja Kyllönen. Maksamista riittää - Perussuomalaiset ovat halunneet, että ne maksavat eurosotkun, jotka ovat sen myös tehneet. Kreikalla on velkaa 240 miljardia. En minä halua, että Kreikan kansa kärsii, mutta totean että tukijärjestelyillä Saksan pankit saivat rahansa turvattua, Timo Soini sanoi. Hän totesi, että jokainen ottaisi lainaa niillä ehdoilla kuin Kreikka. Maksuaikaa on vähintään 50 vuotta ja sadan vuoden mittarilla laskettuna lainakorko on 0,2 prosenttia. - Kataisen pääministerikaudella Suomi on ottanut uutta velkaa 47 miljardia euroa. Nyt sitten napataan pois jopa eläkkeistä ja lapsilisistä, jotta veloista selvittäisiin. Ei ole oikein, että me jätämme velkaa perinnöksi niille, jotka nyt kulkevat kurahousuissa, Soini linjasi. Tilaisuudessa esiintyi Britannian konservatiivipuolueen EU-edustaja Daniel Hannan. Hän totesi, että hänen puolueessa ei ole kriittinen Euroopalle, vaan kriittinen EU:lle. Hän arvioi, että jos nyt hänen kotimaassaan järjestettäisiin äänestys jäsenyydestä, niin suuri osa kansalaisista haluaisi maan eroavan EU:sta. Ukraina ja viisumivapaus Käydyssä yleisökeskustelussa Timo Soini otti kantaa Ukrainan tilanteeseen. Hänen mielestään EU:lla oli turhan kiire järjestää suhteensa Ukrainaan. Tämä nosti Venäjän vastahankaan ja Venäjä-myönteinen presidentti Wiktor Janukowicz veti hankkeen takaisin ja sen seurauksena EU-odotuksin latautuneet kansalaiset riensivät vapaudenaukiolle. - Janukowicz varasti kansaltaan satoja miljoonia, mutta nyt kun uudeksi presidentiksi pyrkii monin tavoin vaurastunut suklaamiljonääri, niin onko se sen parempi?, ihmetteli Soini. Hän totesi, että Krimin kaappaamista ei kukaan voi hyväksyä, mutta hänen mielestään Venäjän talouspakotteet eivät ole Suomen etu. Sampo Terho säesti häntä toteamalla, että Euroopan unionin 28 jäsenmaalla on kullakin hyvin erilaiset tavoitteet Ukrainan kriisin osalta. Terho korosti Suomen energiariippuvuutta Venäjästä. Perussuomalaisten EU-vaaliohjelmassa kannatetaan EU:n ja Venäjän viisumivapautta, mutta ohjelman mukaan sitä ei tule toteuttaa tulevalla EU:n vaalikaudella. Soini, Terho ja Anne Louhelainen puolustivat tätä näkemystä toteamalla, että Suomeen tulee viisumivapauden kautta vähemmän vauraita matkailijoita Venäjältä ja sen mukana pikkurikollisuutta. Sampo Terho totesi, että viisumivapaudelle esiintyy kovaa vastustusta Kaakkois-Suomessa, joten tämä on myös otettu huomioon vaaliohjelmassa. |