Julkisia menoja on liikaa20.03.2013 Euroopan komission Ameco-tietokannan mukaan Suomessa julkisten menojen suhde suhdannekorjattuun bruttokansantuotteeseen on kuluvana vuonna 54,4 prosenttia. Saksassa luku on 44,9. Vastaava bruttoveroaste, eli tulojen suhde bruttokansantuotteeseen, on hieman alhaisempi. Koska valtion ja kuntien alijäämät on jossain vaiheessa pakko kääntää ylijäämäisiksi, on bruttoveroasteen noustava selvästi yli 55 prosentin, jos mitään leikkauksia julkisiin menoihin ei tehdä.
55 prosenttia on jopa alakantin arvio, koska meillä on paljon muita maksuja, jotka asiallisesti ottaen ovat veroja. Ay-jäsenmaksut ovat lähes prosentin palkkasummasta, ovat käytännössä ay-vero. Sen maksamiseen osallistuvat verotukien muodossa kaikki veronmaksajat. Peliyhtiöiden kuten Veikkauksen, Ray:n ja Fintoton voitot ovat nekin todellisuudessa peliveroa julkiselle sektorille. Viimeisin kummajainen on yleisradiovero, jota peritään Yleisradio Oy:n tuottamista yleisistä palveluista. Valtiokirkkojen jäsenmaksuja kutsutaan vanhasta tottumuksesta veroiksi, vaikka ne Yle- ja ay-verosta poiketen ovat vapaaehtoisia. Listaa voi jatkaa ainakin metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksuilla. Hurskastelua kolmannesta sektoristaNiin sanottu kolmas sektori on näennäisesti erillään valtiosta ja kunnista, mutta jos sen tuloista yli 95 prosenttia tulee valtiolta ja kunnilta, on hurskastelua puhua itsenäisistä yhdistyksistä, yhteisöistä tai kansanliikkeistä. Tätä taustaa vasteen voi vain hölmistyneenä kysyä, eikö todellakaan julkisessa sektorissa ole pienintäkään supistamisvaraa? Onko esimerkiksi Saksan taso julkisissa menoissa sietämättömän alhainen? Vastikään Osmo Soininvaara ja Juhana Vartiainen aiheuttivat myrskyn vesilasissa esittämällä toimia tuloloukkujen poistamiseksi ja nuorten työllistymisen helpottamiseksi. Voi skeptisesti kysyä, onko mitenkään mahdollista eliminoida tuloloukkuja, jos bruttoveroaste lähentelee 60 prosenttia? www.talouselama.fi |