Potilasdirektiivin pelätään suosivan ulkomailla toimivia yrityksiä

EU:n potilasdirektiivin tulkinta aiheuttaa päänvaivaa Suomessa. Yksityiset lääkäripalvelujen tuottajat pelkäävät, että voiton vie niin sanottu omavastuumalli, jossa ulkomaille matkaavan potilaan omavastuuosuus jää yhtä matalaksi kuin hoidettaessa suomalaisessa sairaalassa tai terveyskeskuksessa.

Kyse on siitä, että ensi vuoden alkuun mennessä EU-kansalaisten tulee saada ulkomailla annetusta hoidosta sama yhteiskunnan tuki kuin kotimaassa julkisesta terveydenhuollosta.

Lääkärifirmojen mielestä omavastuumalli suosisi ulkomailla toimivia yrityksiä.

"Meistä on tärkeää, että direktiivin velvoitteet täytetään. Samalla pitää huolehtia siitä, etteivät ulkomailla ja Suomessa toimivat palvelutuottajat joudu eriarvoiseen asemaan", sanoo Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

"Jos malli toteutuu, Tallinnassa yksityisvastaanotolla käyvä potilas saisi paremman tuen kuin Helsingissä, jossa korvattaisiin vain Kela-taksan verran", huolehtii Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry.

"Se olisi hyvin erikoinen tilanne: Suomi tukisi paremmin muun maan kuin oman maan hoitojen myyntiä."

Omavastuumallin valinta tietäisi myös mojovaa lisälaskua suomalaisille kunnille, jotka maksaisivat korvaukset. Näin arvioi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen.

Eikä kritiikki tähän lopu. Direktiivin tavoitteena on lisätä eurooppalaisten tasa-arvoa ja valinnanvapautta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimuspäällikkö Martti Kulvik katsoo, että uudistus ei hyödytä kaikkia.

"Teoriassa ajatus on hyvä, mutta käytännössä se sulkee pois suuren osan ihmisiä, koska korvaukset hoidosta saa vasta myöhemmin. Ei kaikilla ole varaa matkustaa", hän pohtii.

Matkoista yhteiskunta korvaisi todennäköisesti matkan hinnan vain lähimpään paikkaan, josta hoitoa on saatavilla. Käytännössä suuren osan matkoista maksaisivat terveysturistit itse.

Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) pohditaan myös niin sanottua sairausvakuutusmallia, jossa potilas saisi vain samat Kela-korvaukset kuin yksityisestä hoidosta Suomessa. Malli tarkoittaisi myös suurta painetta korottaa yksityisen hoidon korvauksia, mutta se olisi vaikeaa julkisen talouden säästöjä etsivälle hallitukselle.

EU-komissio voisi lisäksi pitää mallia kotimaisen julkisen palvelutuotannon suosimisena ja direktiivin hengen vastaisena.

Jonkinlainen sekamallikin on mahdollinen. Esimerkiksi päätetään, millä ehdoilla ja mihin ulkomaisiin hoitoihin suomalaiset saavat korvauksia.

Direktiivin toteuttava laki on lähdössä lausuntokierrokselle 14. helmikuuta.

Ohjausryhmä ei keskiviikon kokouksessa vielä kyennyt päättämään, mikä malleista valitaan, kertoi ryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee .

www.hs.fi