Psykiatri: Pikkukivuista kärsivät syövät enemmän lääkkeitä kuin katukäyttäjät09.07.2014 Lieviäkin selkäkipuja lääkitään nykyään syöpäkipuihin tarkoitetuilla lääkkeillä. Tämän on huomannut Turun yliopiston päihdelääketieteen kliinisenä opettajana työskentelevä psykiatri Antti Mikkonen. Mikkonen on kiinnittänyt huomiota erityisesti oksikodonin käytön lisääntymiseen. Vuonna 2008 sitä käytti 12 800 suomalaista ja viime vuonna jo 21 700. ”Kyseistä lääkettä pitäisi käyttää ainoastaan syöpä- ja leikkauskipuihin. Vastaanotolleni tulee kuitenkin potilaita, joille on kirjoitettu oksikodonia lieviin, pitkäaikaisiin liikuntaelin- ja hermostokipuihin”, Mikkonen sanoo. Hänen mielestään tuki- ja liikuntaelinten ongelmista tai hermostosta johtuvia kipuja ei pitäisi hoitaa lainkaan, tai ei ainakaan pitkäaikaisesti, riippuvuutta aiheuttavilla opioidipohjaisilla lääkkeillä. Tällaisia ovat esimerkiksi Panacod ja Tramadol. ”Monesti vastaanotolle tulevat, kipulääkkeisiin koukkuun jääneet potilaat käyttävät kovempia opioideja kuin opioidiriippuvaiset katukäyttäjät.” Mikkonen arvelee, että yksi syy ilmiöön on lääkäreiden resurssien ja ajan puute: kun hoitamiseen ei ole riittävästi aikaa, potilas poistuu vastaanotolta pelkkä resepti kädessään. Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona, että vahvojen kipulääkkeiden käyttö olisi kasvanut rajusti viime vuosina. Opiodipohjaisista kipulääkkeistä sai vuonna 2013 Kela-korvausta 416 000 ihmistä. Vuonna 2008 Kela maksoi korvauksia kipulääkkeistä 166 000 ihmiselle. Kipulääkkeiden käytön kasvu selittyy kuitenkin suurelta osin niiden Kela-korvauksiin tulleilla muutoksilla, eikä käyttäjämäärien merkittävällä lisääntymisellä. Useat parasetamolin ja kodeiinin yhdistelmävalmisteet pääsivät vuonna 2009 takaisin Kela-korvauksen piiriin. Tämä näkyy nyt käyttäjämäärän tilastoituna kasvuna. Todellisuudessa käyttäjien määrä ei siis kasvanut vastaavassa määrin, vaan Kela-korvausta saa nyt aiempaa useammasta lääkevalmisteesta. Oksikodonin korvauksen saajien määrän Kela kertoo sen sijaan oikeastikin lisääntyneen selvästi viime vuosien aikana. Suomessa on noin 200 000–300 000 ihmistä, jotka kärsivät kroonisista kivuista. Yleensä kivut johtuvat tuki- ja liikuntaelinten rappeutumisesta, hermostosairauksista, kroonisista sairauksista tai syövästä. Fyysisen kivun lisäksi kipulääkkeillä lääkitään stressiä, ahdistusta ja masennusta. Tyypillinen tarina kulkee niin, että opioidipohjaiseen lääkkeeseen syntyy toleranssi: Lääkärin määräämä annos ei enää tehoa ja potilas alkaa ottaa omatoimisesti suurempia annoksia. Tämän seurauksena lääkkeet loppuvat ennen aikojaan. Mikkosen mukaan monet lääkärit uusivat reseptin potilasta näkemättä. ”Potilaalle tulee käsitys, että annoksen nostaminen omin päin on ihan ok. Puolen vuoden kuluttua päiväannos on lääkkeen maksimiannostus.” Jos riippuvuus tulee ilmi, reseptien kirjoittaminen loppuu ja potilas ohjataan päihdepuolen asiakkaaksi. Tässä kohtaa lääkeriippuvaisesta tulee monesti väliinputoaja, sanoo Mikkonen. ”Suomessa päihdepuolen hoitokäytäntöjä ei ole suunniteltu muilta osin normielämää eläville lääkeriippuvaisille, vaan moniongelmaisille alkoholisteille, sekakäyttäjille ja laittomien huumeiden katukäyttäjille.” ”Meillä pitäisi olla toimivat hoitokäytännöt myös työssäkäyvien lääkeriippuvaisten korvaushoitoon.” Lääkeriippuvuus voi olla terveydelle yhtä vaarallista kuin huumeriippuvuus. www.hs.fi |
